28.06.2023 00:24 | Panu Breilin | |||
Karttaa kun katsoo, niin tuolla seudulla on jonkin verran muitakin selvästi ruotsinkielisistä nimistä johdettuja paikannnimiä. Esimerkiksi krunni-päätteisiä saarten nimiä. | ||||
27.06.2023 19:33 | Panu Breilin | |||
Voisiko nimi liittyä siihen, että ruotsiksi pyy on järpe? | ||||
19.06.2023 17:50 | Panu Breilin | |||
Vai olisiko ihan muu kaupunkitalo kyseessä? | ||||
19.06.2023 17:46 | Panu Breilin | |||
Ei ole Juliassa. Mutta yleensä juna käy Sunilasta Kymissä niissä yhteyksissä, kun VR:n juna tulee Kymiin tai lähtee Kymistä. | ||||
07.06.2023 19:00 | Panu Breilin | |||
Tähän tunneliin on ilmeisesti tulossa avoimeen dataan pohjautuvat varoitusvalot jotka varoittavat pyöräilijöitä, kun matkustajajuna saapuu tai lähtee, eli tunnelissa on odotettavissa isompia määriä kävelijöitä. Lisäksi ainakin Väyläviraston laatiman pyöräliikenteen suunnitteluohjeen (jota tulee noudattaa Väyläviraston maalla) mukaan tuohon pyörätien ja jalkakäytävän väliin pitäisi tulla reunakivi ja korkeusero, mikä ehkä auttaisi liikennemuotoja pysymään omalla puolellaan. Toki eihän pyöräliikenne näin kapeassa tunnelissa silti ole kovin hyvä ratkaisu, mutta parempaakaan ei taida olla kohtuullisen budjetin puitteissa saavutettavissa. Ja onhan tämä parempi kuin mitä suuri osa "kevyen liikenteen väylistä" missä huomattavasti kapeammalle jalkakäytävältä näyttävälle reitille on ohjattu sekä kävelijät että ne 25-40 km/h ajavat pyöräilijät ja sähköpotkulaudat. |
||||
07.06.2023 18:22 | Panu Breilin | |||
Nyt nuo Sr1:t on kaikki viety romutettaviksi. Jäljellä on enää Dm12 4412. | ||||
02.06.2023 11:14 | Panu Breilin | |||
Oikeassa laidassa olevan työntekijän virkalakki näyttäisi olevan kesäkuussa 1929 käyttöönotettua mallia. | ||||
01.06.2023 23:32 | Panu Breilin | |||
Sieltähän tämä selkeästi on. Kaikki yksityiskohdat täsmäävät. Kuvausvuosi taitaisi aikaisintaan olla noin 1936, koska sinä vuonna Turun uusi tavara-asema valmistui. Toisaalta vuodelta 1948 tämä ei voi enää olla, koska ilmakuvan perusteella taustalla näkyvää kallioleikkausta oli silloin jo alettu leventää etelälaidastaan. | ||||
01.06.2023 00:19 | Panu Breilin | |||
Oikealla taustalla näkyvä harmaa rakennus on entinen veturitalli. | ||||
01.06.2023 00:15 | Panu Breilin | |||
Mielenkiintoista muuten, että Kuopioonkin on tulossa noita uusinta mallia olevia mustavalkoisia vaihdelevyjä. | ||||
01.06.2023 00:12 | Panu Breilin | |||
Itse asiassa tuo oikeanpuolimmainen ei ole kääntölaite vaan se on lukitsin/kosketin joka varmistaa ja valvoo vaihteen kielten asennon tuolla kohtaa. | ||||
26.05.2023 19:00 | Panu Breilin | |||
Tavara-asemallakin näyttää olleen runsaasti vaunuja purettavina/lastattavina tuohon aikaan. | ||||
26.05.2023 09:01 | Panu Breilin | |||
Koiviston satamaradalla taisi olla vain matalampi (maa)leikkaus ja ympäristö siellä oli muutenkin erilaista radan poikki kulkeneine maanteineen jne. Rauman satamaradalla oli tämän oloinen raiteisto myös ja siellä lisäksi on kallioleikkaus. Mutta kalliot eivät ole noin jyrkkiä. |
||||
20.05.2023 10:06 | Panu Breilin | |||
Rantasalmen saha/hirsitalotehdas on ymmärtääkseni lopettanut toimintansa. Yhteys sahan raiteelle purettiin vuonna 2008 Huutokoski–Savonlinna-radan perusparannuksen yhteydessä. Sitä ennen (ainakin vielä 2005/2006) sinne meni joskus pieniä eriä kontteja: http://vaunut.org/kuva/13368 | ||||
17.05.2023 22:25 | Panu Breilin | |||
Toinen kuva tästä samasta onnettomuudesta: http://vaunut.org/kuva/162066 | ||||
16.05.2023 17:51 | Panu Breilin | |||
Oma lukunsa on sitten Heinäveden/Vihtarin kuormaus jolle jo haettiin kapasiteetti maaliskuussa alkavaksi, mutta joka ei kuitenkaan toteutunut. | ||||
16.05.2023 12:31 | Panu Breilin | |||
Tve5 606 on seissyt tuossa Dv12 2531:n seurana jo pidemmän aikaa. Liekö varaosalähteenä vaiko odottelemassa uutta käyttöä? | ||||
15.05.2023 08:42 | Panu Breilin | |||
Tämä lähti Vuohijärveltä kahden aikoihin S66:n ohituksen jälkeen, päästi Mikkelissä ohi T7131:n ja Kalvitsassa IC67:n ja oli Pieksämäellä kuuden aikaan. | ||||
14.05.2023 22:49 | Panu Breilin | |||
Tämä on VR:n ainoa konepaja nykyään, koska kaikki muut konepajat (Helsinki, Pasila, Hyvinkää, Turku, Kuopio, Vaasa ja Oulu) on lakkautettu. | ||||
06.05.2023 21:14 | Panu Breilin | |||
Ruotsinpyhtään rata? | ||||
06.05.2023 20:48 | Panu Breilin | |||
Kausalan–Leininselän kapearaiteinen rata? | ||||
06.05.2023 20:29 | Panu Breilin | |||
Voisiko olla Survonevalta pohjoiseen Isonevalle kulkenut rata? | ||||
06.05.2023 19:30 | Panu Breilin | |||
Ajaahan VR vaunukuormia nykyisinkin (sitä varten esimerkiksi on laskumäet Kouvolassa ja Tampereella), mutta vaunukuormaliikenteen volyymi on aivan murto-osa siitä mitä se oli ennen. Itäisessä yhdysliikenteessäkin vaunukuormien määrä vähentyi paljon vuosikymmenien mittaan ja sikäli kun vaunukuorma kulki niin ne kulkivat paljolti sillä mallilla, että vaunut toimitettiin terminaaleihin esim. Kouvolassa ja Mustolan satamassa, missä kuorma sitten uudelleenlastattiin lähinnä kumipyörille. | ||||
06.05.2023 19:19 | Panu Breilin | |||
Dv12 2735 ja Vop-vaunut eli lyhyet venäläiset raakapuuvaunut. | ||||
01.05.2023 18:01 | Panu Breilin | |||
Onhan se sinänsä hyvä alku, että itse telinvaihtoraide on olemassa. Esimerkiksi nostureiden järjestäminen paikalle on kuitenkin huomattavasti helpommin tehty kuin tämän raiteen rakentaminen. Rajan ylittävän liikenteen infraan on tehty isoja panostuksia 2000-luvulla, mutta liikenne on silti melkein koko ajan vähenemään päin. Suomen puolelta Ruotsiin on viime vuosina mennyt monena vuonna vain alle sata vaunua vuodessa (2000-luvun alkupuolella määrä oli vielä tuhansia) ja Ruotsin puolella taas Green Cargo lopetti viime marraskuussa vakinaisen tavaraliikenteensä Haaparantaan mikä tarkoitti isoa pudotusta Kalix-Haaparanta-välin kuljetusmääriin. Jotta telinvaihdolle olisi käyttöä enemmän kuin vain muutamia kertoja vuodessa, niin käytännössä jostain täytyisi löytyä rajan ylittävää kokojunaliikennettä. Esim. Ruotsista Kemiin kulkevista raakapuukuljetuksista kaiketi voisi saada kokojunia aikaiseksi, mutta telinvaihto taitaisi siinäkin muodostaa liian ison lisäkustannuksen jotta homma kannattaisi. Entisaikoina Etelä-Suomenkin teollisuuden tuotteita kulki jonkin verran junalla Tornion kautta vaikka kiertoreitti tätä kautta on pitkä. Mutta ongelma näissä tavaravirroissa on se, että ne ovat pienempiä eriä eli kokojunia niistä ei saisi tehtyä. |
||||
30.04.2023 13:03 | Panu Breilin | |||
Telien ja pyöräkertojen vaihdon tarve Torniossa on sen verran pieni (lähinnä satunnaisia Fenniarailin vuokravaunuja ja ratatyökoneita), että ei taida olla halukkuutta investoida niihin tunkkeihin tai muuhunkaan varustukseen millä toiminta saataisiin nykyistä sujuvammaksi. Raideleveyden vaihtolaite Torniossa oli ennen (saksalaisen Rafilin valmistama), mutta sen käyttö oli vähäistä ja loppui lopulta kokonaan. http://vaunut.org/kuva/87840 https://yle.fi/a/3-5611469 Parikymmentä vuotta sitten myös Haaparannassa kokeiltiin raideleveyden vaihtolaitetta (Talgon valmistama), mutta sen käytössä taisi olla isompia teknisiä ongelmia ja se purettiin aika nopeasti pois. |
||||
30.04.2023 11:54 | Panu Breilin | |||
Nostokalusto on tuotava paikalle joka kerta erikseen. | ||||
26.04.2023 23:39 | Panu Breilin | |||
Ei ollut, kuten ei muutenkaan enää viime aikoina. | ||||
26.04.2023 11:42 | Panu Breilin | |||
Raakapuunlastaus Vaskiluodossa loppui vuodenvaihteessa 2019/2020, kun aluetta tarvittiin jatkossa muuhun käyttöön. Muu tavaraliikenne Vaskiluodossa taas loppui lähes kokonaan jo vuoden 2012 tienoilla, kun VR ajoi voimakkaasti alas vaunukuormaliikennettä. Tämä muu liikenne koostui lähinnä yksittäisistä vaunuista sekä pienistä vaunuryhmistä ja suurin osa siitä oli ainakin 2000-luvulla yhdysliikennettä Venäjälle. |
||||
26.04.2023 10:53 | Panu Breilin | |||
Pieksämäellä oli raiteita vanhimman tallin ja myllyn/viljavaraston välissä, mutta tarkemmin katsottuna tämä ei tosiaan voi olla sieltä. Raiteet kulkevat väärällä lailla, taustalla näkyvä savupiippu on eri suunnassa kuin mitä se oli Pieksämäellä, veturitallin ikkunat ovat erilaiset ja sitten on tosiaan tuo mikä kovasti näyttää kalliolta. | ||||
23.04.2023 20:01 | Panu Breilin | |||
Oliko tavararatapihalla vaunuja? | ||||
02.04.2023 16:46 | Panu Breilin | |||
Tämä oli ns. Englannin makasiini. Eli 1920-luvulla valmistunut sataman käytössä ollut makasiinirakennus jossa oli myös satamatoimiston tilat. Ei siis rautateiden rakennuskantaa. | ||||
01.03.2023 15:00 | Panu Breilin | |||
Sekä Tornion uudempi että vanhempi asemarakennus on suojeltu ns. rautatiesopimuksen perusteella eikä niitä saa purkaa. | ||||
27.02.2023 13:25 | Panu Breilin | |||
Vuonna 1941 ilmestyneen muutoslehden mukaan Gkk-vaunuja käsittelevä lehti on poistettava mustista kirjoista. Joten liekö sitä juurikaan jäljellä missään? | ||||
19.02.2023 13:40 | Panu Breilin | |||
Ruotsissa saa liikkua yksityisillä teillä ja metsissä ihan siinä missä Suomessakin, eli ei ole estettä miksei tähän sillalle voisi mennä kuvaamaan. | ||||
16.02.2023 22:34 | Panu Breilin | |||
Ruotsissa rekkojen kuljetus junassa kannattaa, vaikka kuormaus on hoidettava näinkin hankalalla tavalla... | ||||
08.02.2023 21:39 | Panu Breilin | |||
Vuoden 1911 liikkuvan kaluston kuvasto löytyy skannattuna täältä: https://www.dropbox.com/s/ye8v4rcu8j1tsux/svr-liikkuva-kalusto-1911-12-31.pdf?dl=0 | ||||
08.02.2023 17:41 | Panu Breilin | |||
"Mustiin kirjoihin" on aikanaan kynäkorjauksella lisätty tieto siitä, että vaunun 3228 kori on samanlainen kuin vaunuissa 2315-3218. Eli vuoden 1911 vaunukuvaston piirrosta numero 249 vastaava. | ||||
07.02.2023 21:54 | Panu Breilin | |||
Tavaraosaston ovi on sen verran lähellä tähystyskoroketta, että kyllä tämä lyhytkorinen vaunu on eli 2-akselinen. Voisiko tunnisteisiin muuten lisätä tuon Hdk 97128:n? |
||||
05.02.2023 21:48 | Panu Breilin | |||
Naarajärven raakapuunlastaus on aika vilkasta nykyisin, kun Temun raakapuunlastauspaikka poistettiin viime vuonna käytöstä. | ||||
05.02.2023 21:41 | Panu Breilin | |||
Etualalla ovat Dm12 4414, Sr1 3099 ja 3063 sekä Dr16 2806. | ||||
05.02.2023 21:38 | Panu Breilin | |||
Metsän puolella edestä taakse lueteltuina ovat: Dm12 4412, Sr1 3066, 3060, 3062, 3047, 3095 ja 3074. Niiden edessä raiteen vierellä puolestaan ovat 3054 ja 3103. | ||||
05.02.2023 11:31 | Panu Breilin | |||
Sellainenkin aika oli jokunen vuosi sitten, kun nämä vaunut pääasiassa menivät Pieksämäeltä Joensuuhun. Eli ilmeisesti ei ole kovin suurta merkitystä, että mitä reittiä ne kiertävät. | ||||
03.02.2023 15:33 | Panu Breilin | |||
Melkein kuin "vanhan ajan" tavarajuna joka olisi lajiteltu Pieksämäen laskumäessä ja jossa nyt olisi vaunukuormia matkalla eri paikkoihin ympäri Länsi-Suomea. | ||||
26.01.2023 20:01 | Panu Breilin | |||
Melkoisen hieno tilanne on muuten saatu tähän kuvaan tallennettua. | ||||
26.01.2023 19:59 | Panu Breilin | |||
Fenniarailin raakapuuliikenne laajenee. Viime viikolla alkoi liikenne Joroisiin, nyt Suolahteen ja maaliskuussa taas alkaa liikenne Heinävedelle ja Vihtariin. | ||||
23.01.2023 20:44 | Panu Breilin | |||
Toisin kuin mitä kuvatekstissä lukee niin tämä rakennus ei ole Norrtäljen entinen rautatieasema. Tämä on uudisrakennus jota ei ollut olemassa rautatien aikaan. Norrtäljen asemarakennus sijaitsi tästä kuvauspaikalta parisataa metriä koilliseen. Alun perin Norrtäljessä oli puinen asemarakennus joka näytti tältä: https://digitaltmuseum.se/021018103790/norrtalje-jarnvagsstation Myöhemmin se korvattiin kivisellä asemarakennuksella joka taas oli tämän näköinen: https://digitaltmuseum.se/021018103793/norrtalje-jarnvagsstation |
||||
19.01.2023 21:59 | Panu Breilin | |||
Tämä kuvassa näkyvä osa ratayhteydestä valmistui ilmeisesti 1920-luvun puolivälissä. Vuonna 1925 valmistui Tornatorin paperitehtaan kapearaiteisen rataverkoston jatko riippusiltaa pitkin Vuoksen itärannalle, mihin rakennettiin makasiineja sekä tämä leveäraiteinen ratayhteys Harakan ratapihalta. Kun Tainionkosken voimalaitos valmistui vuonna 1949 niin leveäraiteista ratayhteyttä pystyttiin jatkamaan patoa pitkin paperitehtaalle saakka. Sitä en sitten tiedä, että missä määrin tämä ratayhteys on palvellut voimalaitoksen rakennustöitä. |
||||
14.01.2023 12:12 | Panu Breilin | |||
Pienemmillä puutavarafirmoilla on ainakin joskus lämpökäsittelyuuneja tai kyllästyssäiliöitä mihin sahatavara laitetaan sisään kapearaiteisen vaunun kyydissä. Tai sitten jonkin verstaan toiminta on muuten vaan rakennettu kapearaiteen käytön ympärille? |
||||
14.01.2023 11:55 | Panu Breilin | |||
Ainakin pendoissa näkee sitäkin, että yhdessä ja samassa vaunuosastossa on sekä lämpimän- että kylmänvalkoisia loisteputkia sekaisin. | ||||
14.01.2023 11:49 | Panu Breilin | |||
Kun Satamatie viitisentoista vuotta sitten rakennettiin, niin nykyinen Energiatie jäi uusien risteysjärjestelyjen vuoksi Laajalahdentiestä erilleen, minkä vuoksi sen nimi vaihdettiin. |