Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
10.10.2023 23:48 | Juha Vuorinen | ||
| Mikä antenni vaunuun on lisätty ja milloin? Näyttää aika hasardilta; maadoitukset jne... | ||||
|
16.08.2023 23:54 | Juha Vuorinen | ||
| Naapurikuva http://vaunut.org/kuva/101840 on ajoitettu vuosille 1929-36. | ||||
|
26.07.2023 12:18 | Juha Vuorinen | ||
| Hienoa työtä kaikin puolin! Värien suhteen mitään ehdotonta totuutta ei liene syytä edes yrittää määrittää; tosiasialliset värit 1) riippuvat maalin valmistajasta ja/tai sekoittajasta, 2) haalistuvat ja muuttuvat ympäristörasituksen vuoksi ja tällöinkin riippuen siitä, mistä ainesosista maali on valmistettu, sekä 3) ovat arkikäytössä nopeasti jääneet likakerroksen alle. Vanhoista (huomioi teksti edellä) maalilastuista otettavat näytteet ovat koneen automatiikan mielestä paras likiarvo jostain sen muistiin syötetystä väriavaruusmallista. "Eihän oranssia postivaunua ole nähty kuin konepajoilla ja museojunissa". Tärkeää kuitenkin on, että kulloinkin käytettävät värit ja perusteet niiden valintaan ovat dokumentoituna. | ||||
|
10.07.2023 14:04 | Juha Vuorinen | ||
| Jt:n sanamuoto "...tilanteissa, joissa ei voida liikennöidä junana..." kattaa laajasti erilaiset syyt ja tarpeet, EI vain sitä, että onko liikennöintisäännölliset tai turvalaitetekniset edellytykset kulkea junana. Tätä liikenteenohjausyhtiön kapeaa väärintulkintaa ei kannata enempää vahvistaa. Syy vaihtotyöksi muuttamiseen voi olla esimerkiksi liikennöitsijän operatiivinen syy. | ||||
|
21.12.2022 00:05 | Juha Vuorinen | ||
| Kyllä sammutttimet pakkasta kestää, mutta lienivät hakemassa uusia tarkastusleimoja sammutinhuollosta. | ||||
|
15.10.2022 17:00 | Juha Vuorinen | ||
| Eljakselta hyvä ja varmasti oikea huomio Tiwistä. Epäilen kuitenkin, että nimi on vain päivitetty aikaisemmin laadittuun karttaan, koska teksti "Tiwi Oy" poikkeaa hieman ulkoasultaan ja sijoittelultaan pääraiteen Haapamäki-tekstistä. Toki samassa yhteydessä on voitu päivittää muutakin ja kartta näin ollen hyvinkin esittäisi 60-kuvun alun tilannetta. Toinen ajoittamista mahdollisesti helpottava tekijä voisi olla vesistöstä käytetty nimi "Keuruunselkä", mutta sitä en ole nähnyt käytettävän missään muualla, joten kyseessä voi olla vain tämän kartan laatijan virhe. Vesistö on käsittääkseni aina tunnettu Keurusselkänä. | ||||
|
|
14.10.2022 00:42 | Juha Vuorinen | ||
| Pappilan puutkin piirretty yksittäin, mutta siitä huolimatta tässä on varsin niukalti ajoittamista auttavia kohteita näkyvissä. Oikeastaan 50-60-luku käy aina valtatie 23:n valmistumiseen saakka (Keuruulle 1971). Epäilen kuitenkin laatimisajaksi 50-lukua. | ||||
|
30.09.2022 22:02 | Juha Vuorinen | ||
| Uutinen vuodelta 2009 (Nokia valmisti näppäinpuhelimia ja pressana oli Halonen). Jostain syystä Virve kuitenkin kelpaa valtion ja elinkeinoelämän kriittisten viestiyhteyksien toteutukseen. Onneksi lähes kaikissa päättävissä elimissä vallitsee yleinen laaja konsensus siitä, että asioita kannattaa mieluummin kehittää kuin menneisyyteen takertuen vastustaa ja jarruttaa... | ||||
|
|
25.09.2022 19:56 | Juha Vuorinen | ||
| Kuten Jormakin hyvin tietää, harvempi rautatieläinen on (kuvaa ottaessaan) jäänyt oman seisovan junansa alle. Mutta Traficomin Rautateiden turvallisuuden vuosikertomusta lainatakseni: "Valtaosa rautateillä tapahtuvista henkilövahingoista aiheutuu allejäänneistä. Allejääntien vuosittaisessa määrässä ei ole havaittavissa selkeää kehityssuuntaa. Allejäänneissä menehtyy vuosittain tyypillisesti 50-60 henkilöä". Lisäksi päivittäin tulee häiriöilmoituksia asiattomista radalla kulkijoista (huom. en käytä lainausmerkkejä), joiden vuoksi liikenteelle määrätään tilapäisiä rajoituksia. Ulkopuolisten asiaton radalla kulkeminen ei muutu asialliseksi, vaikka vanhemmat setämiehet maalaisjärkipäissään kuvittelisivat sen sellaiseksi. Kärjistäen voidaan todeta, että rautatiejärjestelmässä myös oikeus suhteellisuudentajuun kuuluu yksinomaan niille, joilla ylipäätään on riittävä oikeus, osaaminen ja kokemus siellä toimimiseen - ei ulkopuolisille. Ja jottei olennainen alkuperäisestä kommentistani unohtuisi: tämä on aivan väärä foorumi pohdiskella infran vikoja, mikäli havaitsija pitää niitä todella merkityksellisinä. Tälläkään ei kannata yrittää perustella asiatonta radalla hillumista, ei itselleen saatikka muille. Onkohan palauteväylä ollut jo käytössä? | ||||
|
|
22.09.2022 11:10 | Juha Vuorinen | ||
| Olisi varmasti parempi pysytellä pois liikennöidyltä radalta. Vaihteen kunnon arviointi yksittäisen still-kuvan perusteella ei ole tarkoituksenmukaista. Mikäli huoli infran kunnosta on todellinen, niin palautetta valtion liikenneväylien kunnosta voi antaa esimerkiksi palauteväylän kautta: https://liikenne.palautevayla.fi/feedback | ||||
|
05.09.2022 18:22 | Juha Vuorinen | ||
| Siistin näköinen kokonaisuus. Tuntematta ollenkaan olosuhteita, tulee kuitenkin mieleen kysyä, että eikö ylikäytävää olisi voinut tehdä kauemmas rakennuksesta? Kuollut kulma on vaaran paikka ja etäisyyden kasvattaminen rakennukseen olisi lisännyt näkemäaluetta. | ||||
|
26.08.2022 18:55 | Juha Vuorinen | ||
| Ovat tyhjiä ja odottamassa jatkotoimia. | ||||
|
16.08.2022 10:10 | Juha Vuorinen | ||
| Timo hyvin todennäköisesti muistelee Mas-vaunuja, vaikka olihan niitä vaunutyyppejä muitakin, esim. Ma ja Mah. Ja Mas:sta oli myös kolme eri kokoista versiota. Tässä BMo:ssa on vanhoista Mas-vaunuista kaksi suurinta 15 kuution kuuppaa peräkkäin. Bmo:t ovat jatkumo rautatielaitoksemme kierrätysperinteelle, eli miksi ostaa kaupasta uutta, kun voi omassa pajassa askarrella vanhoista: aikanaan Mas:ssa vanhalle G-vaunun alustalle asennettiin uusi kuuppa, BMo:ssa nämä kuupat siirrettiin toiselle vanhalle alustalle (liekö Ob/Oc -alustoja kaikki?). Sen verran vielä Timolle loppuun ohjausta, että täälläkin on erinomaiset hakutoiminnot, joilla voi katsella aikaisemmin julkaistuja kuvia ja hakea tietoa sekä erilaisten tunnisteiden että kuvatekstihaun perusteella. Silloin ei tarvitse kirjoitella, että "mitä lienee" ja "ei mene jakeluun". Minä ainakin pidän sitä kanssaharrastajien aliarviointina, ettei viitsitä edes perusasioita selvittää itse ja laittaa kohdalleen. Asialliset kysymykset ovat sitten erikseen, jos tietoa ei löydy. Plussaa kuitenkin siitä, että tällä kertaa kuvaussuunta oli edes radalle päin... |
||||
|
24.07.2022 21:03 | Juha Vuorinen | ||
| Kyllä henkilökuntaakin oli ihan sopivasti. Juhani ja Anttikin ovat tervetulleita mukaan matkustajiksi tai vaikka jäseniksi ja henkilökunnaksi, niin voitte tarkentaa arvioitanne enemmän todenmukaisiksi. Mainittakoon nyt vielä tarkennuksena, että kahvilapalvelua on ollut tämänkin vuoden aikana useissa junissa. Vaunulla on kahvilatoiminnan lisäksi myös muita käyttötarkoituksia. Harmillista, että siinä missä toiset yrittävät rakentaa, on toisilla päämääränä vain hajottaa. Pekan tiedot jäsenmäärän kehityksestä ovat yhdistyksen kannalta valitettavasti juuri noin, eikä toiminnassa mukana olleilla liene syistä epäselvyyttä. Nyt toiminnan jatkuessa uudistunein voimin olisi mukava nähdä tuulen kääntyvän kaikilla suunnilla hieman myötäisemmäksi... |
||||
|
|
23.07.2022 16:56 | Juha Vuorinen | ||
| Topparoikka ry järjestää kahvilapalvelut Vierumäen asemalla. Junassa ei tästä syystä ole myyntiä. | ||||
|
08.04.2022 08:45 | Juha Vuorinen | ||
| https://www.presto.fi/kasisammuttimet | ||||
|
30.03.2022 19:57 | Juha Vuorinen | ||
| Timo, lähinnä pitää oikoa ja toivoa, ettei sinun tappajajunahorinoitasi kukaan ota tosissaan. Osasit lisätä t:n oikeaan paikkaan, kiitos siitä, joten olet selvästi kuullut vöyhötyksestä ennenkin. Jos LOC PAS YTE:ssä ei ole Googlesta huolimatta sinulle tarpeeksi vokaaleja, niin se oikeastaan kertookin kaiken olennaisen... Voinemme siis päättää tämän ns. keskustelun tältä erää tähän. | ||||
|
|
30.03.2022 09:14 | Juha Vuorinen | ||
| Edellä oleva vöyhöys ei sinänsä ansaitse minkäänlaista kommentointia, mutta kolme teknistä pohdintaa valoista: 1) tässä ja Tka-kuvassa on eri etäisyys ja kulma kameran ja junan välillä. Voimakkaasti suuntaavien valoyksiköiden ei tulekaan heijastella valoa mielin määrin lähietäisyydeltä sivulle. 2) Jokainen digikuvaaja on jo varmasti huomannut, että osa ledivaloista "välkkyy" kameran näytöllä. Siis syttyy ja sammuu nopeassa syklissä. Epäilen, että tässä voisi olla kyseessä tilanne, jossa ledit ovat sattumalta juuri "sammuksissa", mikäli nämä ovat AC-lediyksiköitä. 3) Ajovaloista on määrätty LOC PAS YTE:ssä ja suorien vaatimusten lisäksi siinä viitataan standardiin EN 15153. |
||||
|
Kuvasarja: Haapamäen aavevaunut |
02.02.2022 08:29 | Juha Vuorinen | ||
| Petri, syytöksesi kaikessa perusteettomuudessaan alkavat olla lähennellä törkeän rajaa. "Jos et ole puolellamme, olet meitä vastaan", syytät, mutta samalla toimit täysin samoin. Tämän kuvasarja on pidettävä kiinni asiayhteydessään, eli Jorman kuvasarjatekstissä, siinä mainitussa osakeantikeskustelussa sekä HMVY:een liitetyssä keskustelussa. Kahdesta viimeksi mainitusta löytyy väitteitä, joita nämä kuvat eivät tue. Rautatietoiminnassa edellytetään vähintään asetetut säädösvaatimukset täyttävää turvallisuusjohtamista. Kaluston kunnossapito ja käytön ohjaus ovat kiinteä ydinosa tässä kokonaisuudessa. Kalustosta yllä tehdyt havainnot eivät välttämättä anna realistista kuvaa kaluston kunnosta, mutta(!) ne antavat aiheen vähintään vakavasti epäillä turvallisen liikennöinnin edellytysten täyttymistä. Tämä kalusto on aikanaan hinattu Aitonevalle ja varmasti poistettu silloisen haltijan liikennekäytöstä ja siten myös kunnossapidosta. Kalustoyksiköllä on oltava omistaja, haltija ja kunnossapidosta vastaava yksikkö. Tapahtumista saa kuitenkin sellaisen kuvan, etteivät nämä hallinnolliset asiat - ja siten käytännön turvallisuusmenettelytkään(!) - ole oikeastaan millään tavalla tiedossa tai hoidettuna. Silloin liikenteeseen ottaminen ei kertakaikkisesti ole mahdollista. Olisin tässä mielelläni väärässä, mutta tuskin olen... |
||||
|
31.01.2022 16:25 | Juha Vuorinen | ||
| Myötöraja ylitetty ja matka kohti murtovenymän maksimia käynnissä. Helppoa hihavakioilla estimoida, että koko vaunun painoa ajatellen vasta M24 ja 10.9. pultti alkaisi riittämään, jos muu rakenne kestää. Pienempi halkaisija ja/tai pehmeämpi pultti ja näin käy. | ||||
|
22.12.2021 21:13 | Juha Vuorinen | ||
| Ja VRS:n mukainen hakkuupölkyn yläpinta. Ne olivat varmaan jo uutena tuollaisia, kun en ole ikinä missään nähnyt suoraa. :) Tapsalta täyden kympin dokumentointia jälleen kerran! |
||||
|
16.12.2021 13:57 | Juha Vuorinen | ||
| Nyt Timo olet aivan hakoteillä. Asiallista keskustelua ammattilaisten kesken. Tieto lisääntyy puolin ja toisin. | ||||
|
|
16.12.2021 09:14 | Juha Vuorinen | ||
| Tulipa selvitettyä tätä yllä käytyä asiaa tarkemmin: Topin mainitsema ongelma yksilöpuhelun katkeamisesta puheryhmäliikenteen vuoksi on todella olemassa, mutta se on ei-toivottu tilanne. Kyseessä on erään valmistajan päätelaitteen ominaisuus (lue: vika), jonka vuoksi parissa tietyssä käyttötapauksessa puheryhmäliikenne on päätelaitteen näkökulmasta samalla prioriteetilla kuin käynnissä oleva yksilöpuhelu. Korjaus tähän on jo osittain toteutettu ja valmistuu alkuvuodesta. | ||||
|
|
14.12.2021 17:03 | Juha Vuorinen | ||
| Topi, säännön vahvistava poikkeus taitaa olla vain rautatiehätäpuhelu ja sen on suotavaakin keskeyttää myös yksilöpuhelut tullen läpi kaikille. En usko, että mikään puheryhmä on saanut yksilöpuhelua korkeamman prioriteetin. Jos näin olisi, niin seison korjattuna, mutta minulla olisi muutama jatkokysymys määrittelijöille... | ||||
|
|
14.12.2021 10:38 | Juha Vuorinen | ||
| Korjaan Topia sen verran, ettei yksiköpuhelulla ja puheryhmällä ole mitään tekemistä keskenään. Kun yksilöpuhelua käytetään, ei mikään puheryhmäviestintä tule läpi. Siksi mainittu puheryhmän vaihto on täysin turha toimenpide. Toinen asia: Kahden virve-päätelaitteen välistä suoraa yksilöpuhelua ei saa käyttää verkon kapasiteettisyistä. Sen sijaan yksilöpuhelu tulee soittaa RAILI-palvelun kautta käyttämällä vastaanottajan numerovalintana yksilöivää tunnusta ja roolia. | ||||
|
23.11.2021 09:29 | Juha Vuorinen | ||
| Antenniteline, joka toimii samalla maatasona. | ||||
|
18.10.2021 13:03 | Juha Vuorinen | ||
| Tässä varmaan toimitaan ratatyöluvalla, kun on ajettu ajoneuvo laiturin kautta kohteeseen ja heilutaan nosturin kanssa. Ja oranssiliivinen on epäilemättä turvamies............... | ||||
|
07.09.2021 09:31 | Juha Vuorinen | ||
| Ja ainakin 54 kuvaa, joissa mainitaan pussiraide kuvatekstissä. Kuten Ollikin jo aikaisemmin totesi, slangistahan tässä on kyse. Puhutusta kielestä. Ja esimerkiksi Kokkolassa on edelleen toisen luokan liikenteenohjauksen alue, jonka nimi on "Mestarinpussi" ja Kouvolassa "Kivipussi". Iisalmessa päästään lähelle, kun siellä on "Pätkät". Pussiraide kuvaa infraa mainiolla tavalla, kun taas kääntöraide ei ota siihen kantaa ja vieläpä jättää epäselväksi, mitä ja miten ollaan kääntämässä. |
||||
|
03.09.2021 10:38 | Juha Vuorinen | ||
| Kuva-alan keskelle sattunut lippusiiman lippu tehokkaasti peittää puolet termiittipadasta ja kiskon ympärillä olevat valumuotin osat käytännössä kokonaan, mutta sellaiset värkit siellä tosiaan ovat. Sen sijaan minä en löydä kuvasta yhtään puupölkkyä ja miksi tällaista sekarataa olisi tehtykään? Kaikki ovat aikansa betonipölkkyjä jousikiinnikkeillä, mutta vain toisessa pölkyssä vasemmalta laskien on jousi kiinni. Tämä puolestaan on työn keskeneräisyys huomioiden täysin normaalia. Kuva-alan ulkopuolella jousia saattaa olla kiinni esim. joka neljäs. Sepeliä puolestaan on ihan asiallinen määrä kaikkialla muualla, paitsi siellä, missä sitä ei työvaiheen takia pidä ollakaan, eli hitsausalueella, josta se on varmastikin erikseen poistettu työtä varten ja laitettu suojakangaskin kivien päälle padan alle. | ||||
|
29.05.2021 13:35 | Juha Vuorinen | ||
| Tuukka, trollilasta tuulee hölynpölyä. Tämä on Laurin tyhjänpäiväisille heitoille ominaista. Ei jaksa enää edes alkaa kyseenalaistamaan ja korjaamaan... | ||||
|
28.05.2021 15:23 | Juha Vuorinen | ||
| Pyällyksen tekeminen kuului koneinsinööriopintoihin ainakin vielä kymmenisen vuotta sitten. Lastuavan työstön peruskurssilla tehtiin käsipaino; kahva ja siihen kierteillä liittyvät päät. Kahvan otepintaan ajettiin sorvissa pyällys. Kaikki työvaiheet tehtiin käsin. Digidigiä oli vain terän aseman osoittavassa (X- ja Y-koordinaatit) näytössä ja suoriin pintasorvauksiin sai käyttää automaattiajoa. | ||||
|
27.05.2021 08:22 | Juha Vuorinen | ||
| Pölkytyksen kunto? Tuolla ei pitäisi ajaa metriäkään. | ||||
|
11.04.2021 17:01 | Juha Vuorinen | ||
| Ja ovathan veturitkin eri paikoissa tässä ja linkitetyssä kuvassa... | ||||
|
01.03.2021 12:28 | Juha Vuorinen | ||
| Topi, helpottaako, jos totean, että kuvatekstissä mainitut ovat VR Yhtymän junanumeroita? | ||||
|
01.03.2021 09:29 | Juha Vuorinen | ||
| Helsingin Satama Oy:n Rataverkon verkkoselostuksessa ei ole merkitty haltijuusrajaa, mutta avattavan raidepuskimen jälkeen lukee haltijan nimenä "Metro". Sivu 13: https://www.portofhelsinki.fi/sites/default/files/attachments/Helsingin%20Satama%20Oy%20%20rataverkon%20verkkoselostus%20aikataulukausi%202021.pdf Mutuilen, että puutteet haltijuusrajan merkinnässä perustunevat joko merkinnän käytännön tarpeettomuuden johdosta tapahtuneeseen unohdukseen tai erehtymättömään konsulttilogiikkaan... |
||||
|
|
28.02.2021 18:10 | Juha Vuorinen | ||
| Kuvatekstiin viitaten, kyseessä ei ole epäselvä opaste, koska merkillä ei anneta opastetta. Epäselvää kuitenkin on. Edelleen, ainakaan Väylän rataverkon osalta Jt ei kiellä epäselvän opasteen ohittamista, vaan 1) opastimen on tulkittava näyttävän rajoittavimman opasteensa, jos opastin on pimeä tai näyttää epäselvää opastetta ja 2) mikäli kyseessä olisi Seis-opaste, sitä olisi pyrittävä noudattamaan, kun se annetaan ilman ennakkotietoa. Yhteiskunnalle pieniä, mutta viime kädessä yksilön oikeusturvalle merkittäviä sanamuotoja... Tässä ollaan Helsingin sataman rataverkolla. Epäilen, että siellä periaate on sama. |
||||
|
31.01.2021 09:47 | Juha Vuorinen | ||
| Kyllä tuolloin voimassa ollut Tieliikennelaki, niin kuin nykyinekin sen monista puutteista ja tulkinnanvaraisuuksista huolimatta, on tässä asiassa varsin yksiselitteinen. Esimerkiksi nykyistä lakia ei tarvitse lukea kuin 11 §:ään saakka: Tienkäyttäjän on annettava junalle ja muulle rautatiekiskoilla kulkevalle laitteelle esteetön kulku. Lienee kuitenkin syytä huomauttaa, että tienkäyttäjälle on kuvan ristiriitaista, suorastaan harhaanjohtavaa, informaatiota sisältävässä tilanteessa luotava onnistumisen edellytykset. Siksi varoituslaitoksen toimintahäiriön havaitessaan myös rautatietä käyttävän yksikön on (ainakin valtion rataverkolla) alennettava nopeutta ja annettava Juna tulee -vihellinopasteita. Ammattitaitoinen ja turvallisuusorientoitunut rautatiehenkilöstö toimii toki näin kaikilla rataverkoilla ja sovittaa omat toimensa vallitsevaan tilanteeseen sopiviksi. |
||||
|
07.12.2020 13:00 | Juha Vuorinen | ||
| Taitaa kuvan teema ennemminkin olla "et voi tulla rajan taa". | ||||
|
07.11.2020 09:14 | Juha Vuorinen | ||
| 2620 | ||||
|
16.10.2020 12:05 | Juha Vuorinen | ||
| Peter, the wagon is Shmmn(s) or something similar. Dv12-diesel is on other track behind the train. | ||||
|
15.10.2020 11:58 | Juha Vuorinen | ||
| Toistaiseksi: Maailma pyörii dieselillä ja ympäristöystävällisin tapa tuottaa sähköä on ydinvoima. | ||||
|
|
15.10.2020 10:37 | Juha Vuorinen | ||
| Siitä luettavaa niin Simolle kuin muillekin, jos tämä on mennyt ohi tai päässyt unohtumaan: https://julkaisut.vayla.fi/pdf8/lts_2018-16_rautatieliikenteen_kayttovoimat_web.pdf | ||||
|
11.10.2020 10:05 | Juha Vuorinen | ||
| Jorma, katso kaksi edellistä kommenttia. Kaksoisvarmistuslukko ja avaimen poisto siitä ei ole riippuvainen asettimen asennosta. Se riippuvuus saadaan kahdella yksinkertaisella varmistuslukolla asettamalla kuvissakin hyvin näkyvään lukon salvan vastakappaleena toimivaankaareen kolot siten, että sulkuasennossa toimii vain avainsalpalaitteesta saatavan kaksoisavaimen lukko ja asettimen käännön jälkeen vain vaihteen avaimen lukko, josta avain pois otettaessa samalla käännetään ao. lukko kiinni ja asettimen kääntö näin ollen uudelleen estyy. | ||||
|
10.10.2020 22:09 | Juha Vuorinen | ||
| Vapaanaolon valvonnan sekoittaminen potkukelkalla onnistuu toki molempien tekniikoiden osalta, mutta uskon Topin arvelun osuvan oikeaan jo ihan todennäköisyyssyistä. :) | ||||
|
|
10.10.2020 21:58 | Juha Vuorinen | ||
| Tarkastamatta nyt mistään, päästäni muistelen: Kaksoisvarmistuslukko toimii näin, kun molemmat avaimet ovat mekaanisesti yhdessä linjassa. Toinen vaihtoehto on käyttää kahta yksinkertaista varmistuslukkoa. Silloin voidaan lukkosalvan reiät asettaa siten, että kakkosavaimen saa pois vasta, kun on avattu eka lukka ja käännetty limpusta asento. EDIT: Näemmä vastattiin Hannun kanssa samaan aikaan... | ||||
|
24.09.2020 18:43 | Juha Vuorinen | ||
| Väyläviraston rataverkolla on vain käytettävä Jt:n mukaisia opasteita niiden käyttöä edellyttävissä tilanteissa. Vastaavasti muilla rataverkoilla on käytettävä rataverkon haltijoiden ohjeiden mukaisia opasteita. Niitä tosin harvemmin on... Lisäksi rautatieliikenteen harjoittajilla saa ja voi olla erilaisia käsi- ym. opasteita. Ne eivät tietenkään saa olla ristiriidassa ensin mainittujen kanssa. | ||||
|
28.07.2020 21:49 | Juha Vuorinen | ||
| "Tampax". Asiasta tietämättömät voivat käyttää esim. Googlen kuvahakua... | ||||
|
01.06.2020 18:29 | Juha Vuorinen | ||
| Topin esittämä väite ei pidä paikkaansa. Monenlaista käännettä ja museoliikenteen kuritustakin on viimeiseen 15 vuoteen mahtunut, mutta missään vaiheessa ei kaupallista operaattoria (tuolloin = VR) kielletty tai estetty harjoittamasta liikennöintiä kalustolla, joka yleisesti luokitellaan museokalustoksi. | ||||
|
26.05.2020 10:35 | Juha Vuorinen | ||
| Joustokiskokantaisen kielen jousto-osan jäänteet. Täyskisko -> jalasta kevennetty jousto-osa -> varmistussidekiskot -> kieliosa. Ratateknisten ohjeiden osasta 4. Vaihteet löytyy hyppysellinen lisätietoa sitä kaipaaville. | ||||
|
25.05.2020 09:14 | Juha Vuorinen | ||
| Vanha puutöiden sääntö nro 1 "Pitkä on pilalla, lyhyttä voi jatkaa" ei siis toimikkaan tässä? :) | ||||
|
25.05.2020 09:09 | Juha Vuorinen | ||
| 1500 VDC järjestelmän käyttö edellyttää muutakin, kuin töpselin liittämistä rasiaan. Esimerkiksi ratainfran on oltava soveltuva paluuvirtatien osalta ja sähkölaitteistolle on nimettävä käytön johtaja jne. Hyvä, että Rbkt:ssa on akselinpäägeneraattori. Sellainenhan on muistaakseni poistettu Rkt:sta. Mitä tulee akustovaraajiin, niitä on ollut useamman kokoisia ja mallisia eri vaunusarjoissa ja käytännössä kaikki ovat tavalla tai toisella epäluotettavia. En oikein ymmärrä, että miksi näitä varsin omalaatuisia vekottimia ei korvattu jollakin yleismallisella akkulaturilla. Itse ainakin suunnittelisin pellin alle laitettavaksi vaikka jonkun Victronin peruslaturin. Kotelossa yleensä on tilaa sen verran, että sökön vanhan laitteen voi sinne museaalisista syistä jättää paikalleen... |
||||