Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 07.08. 22:09 Olli Aalto  
  https://www.facebook.com/groups/80500768​9568130/permalink/3106552812746928/?sfns​n=wa&d=w&vh=i

Käsijarrua ei tokikaan tarvitse laittaa päälle, eikä sitä miehittää, kuten videolla hienosti nähdään.
kuva 04.08. 01:43 Olli Aalto  
  Vr5 on luotettavan lähteen mukaan varmuudella 1415.
kuva 30.05. 00:10 Olli Aalto  
  Muistaakseni Haapamäen XT-vaunussa on oikeat terveysikkunat eli ulkopoka on saranoitu yläreunastaan ja se on kytketty mekanismilla alhaalta saranoituun sisäpokaan.
kuva 25.05. 12:30 Olli Aalto  
  Nuo rautateiden omatekoiset akustonvaraajat ovat täysiä susia. Sellainenhan keitti kesällä 2014 CEmt 24040:n akut pilalle. Vaihtoon menivät sekä varaajat että akut.
kuva 25.05. 12:28 Olli Aalto  
  Käytönjohtajan puuttuessa museokalustossa onkin juuri siitä syystä ollut 1500 V käyttökiellossa. Rkt- ja Rt-vaunuissa ei ymmärtääkseni akselinpäägeneraattoria ole koskaan ollut, sillä ainakin Rkt on akkukäytöllä varsin hengetön: vain keittiön loisteputket ja matkustamon säästötuikut palavat, edes lämmitys ei toimi, virtaa saa vain dieselin käynnistykseen. Eli muut loisteputket ja lämmitys toimivat suoraan verkkovirralla eikä niillä ole vaihtosuuntaajia missään. Rbkt-vaunuissa on akselinpäägeneraattorit Eikt-ajan peruna, sillä 60-luvulla Hatzista ei ollut tietoakaan vaan sen paikalla oli kaasupullokaappi.
kuva 25.05. 02:35 Olli Aalto  
  1500 V lisäksi tässä on yleisen sähköverkon 230/400 V ulkosyöttö, jonka pistokytkin on kuvassa kytketty nurkkakaappiin (punainen pistokytkin). 1500 V on oikealla sokkorasiassa, eikä se siis ole kytkettynä. Tuossa kuvassa se ei tosiasiassa ladannut akkuja ollenkaan, sillä vaunun mahan alla oleva akustonvaraaja, joka lataisi akkuja 400 tai 1500 V ollessa kytkettynä, on sökö. Eli vaunu on akselinpäägeneraattorinsa ja dieselinsä varassa, jos akut ovat päässeet tyhjenemään, on niitä ensin ladattava liikkeessä ollessa tai sitten seisonnassa boosterilla ennen Hatzin käynnistystä. Aggregaatissa on sekä 230/400 VAC että 28 VDC generaattorit.
kuva 25.05. 02:28 Olli Aalto  
  Ei kummankaan vaan Hatz 3L40C.
kuva 10.02. 18:31 Olli Aalto  
  Jimi: ei saa.
kuva 10.02. 18:30 Olli Aalto  
  ()
kuva 06.01. 14:50 Olli Aalto  
  Uusi tulo-opastin ja tasoristeys tuolla tosiaan näkyvät. Siipitulo-opastin oli valotulo-opastinta huomattavasti lähempänä ratapihan tulovaihteita. Ilmeisesti uudella sijoituspaikalla on haluttu estää tasoristeyksen tukkiutuminen ratapihalle pääsyä odottavan junan pysähtyessä tulotolpalle.
kuva 15.12.2019 01:29 Olli Aalto  
  Petriltä viisaita sanoja – kyllä vihreässä vallankumoukselle piilee Suomelle suuri mahdollisuus tuottoisaan bisnekseen, eikä ole mitään syytä pelätä, että ilmastotoimet elämäämme kurjistaisivat.

Sähkön päästöissä on kuitenkin varottava yhtä sudenkuoppaa: puhuako tuotannon vai kulutuksen päästöistä? Tuotannon osalta Suomi näyttää vihreältä, mutta sähkönkulutuksen päästöjen tutkiminen, joissa on otettu huomioon myös sähkön tuonti ulkomailta ja joka siten antaa todellisuudesta oikeellisen kuvan, tilanne muuttuu rumemmaksi. Suuri ongelma on edelleen päästökaupan ulkopuolisen kaasulauhteen tuonti Venäjältä (kirjoitushetkellä 12 % kulutuksesta), ja päästökaupan kiertääkseen suomalaiset oikein rakensivat vielä niinkin myöhään kuin vuosituhannen vaihteessa Pietarin luoteislaitoksen, jonka kaasukombinaateista toinen on kytketty ja tahdistettu suoraan Suomen sähköverkkoon omalla linjallaan. https://en.wikipedia.org/wiki/North-West​_Thermal_Power_Plant

Vielä viime talvena Suomeen tuotiin runsaasti palavalla kivellä tuotettua sähköä Narvasta, mutta tänä vuonna tilanne Virossa on kääntynyt päälaelleen ja palava kivi on nyt kriisissä. Nähtäväksi jää, miten paljon tuontia tänä talvena tulee olemaan. Samaten maahamme tuodaan Ruotsin kautta puolalaista hiilisähköä (kirjoitushetkellä 6 % kulutuksesta, marginaalisähkön periaate).

Koska Petrin selostaman päästökaupan ansiosta sähkömarkkinoilla suuripäästöinen tuotanto on kallein muoto, muodostuu siitä siten ns. marginaalisähkö, jota tarvitaan talvella lämmityssähkön kysynnän paikkaamiseksi. Ts. lämmityssähkö on aina likaista fossiilisähköä, joten sähkölämmityksen päästöt voivat olla 1500 grammaa hiilidioksidia kilowattitunnilta silloin, kun palavakivisähköä tuodaan. Rajoittamalla sähkölämmitystä kyseistä tuontia tuskin oltaisiin koskaan tarvittu.

Näin ollen tässä riittää vielä melkoisesti työnsarkaa, eikä OL3:n valmistuminenkaan riitä yksin ratkaisemaan kaikkea. Naapurimaalla Ruotsilla tuulivoimatuotanto on vuosittain aivan eri todellisuudessa, joten aivan yhtä hyvin mekin voimme ottaa heidät kiinni siinä. Heillä on polttamiseen perustuvan tuotannon osuus niin ikään huomattavasti pienempi, ja IPCC patistaa luopumaan nimenomaan polttamiseen perustuvasta energiantuotannosta. Puusähkö Pekkarisen risuvoimaloissa ja Kymijärvi kolmosessa ei johda kuin ojasta allikkoon johtuen siitä, että nyt on kiire, eikä hiilidioksidi sitoudu uudelleen kasvaviin puihin riittävän nopeasti. En siis halua nähdä yhden yhtäkään uutta risuvoimalaa ensi vuosikymmenellä.

Kiinteistöjen lämmityksen siirto päästökauppaan EU:ssa on tervetullut asia: suomalaista yhteistuotantoa on kohdeltu päästökaupassa epäoikeudenmukaisesti, kun Keski-Euroopassa on surutta saatu polttaa maakaasua huonolla hyötysuhteella kiinteistökohtaisissa kattiloissa tarvitsematta osallistua päästökauppaan. Se on myös tehnyt sikäläisten kaasu- ja hiilivoimaloiden hukkalämmön hyödyntämisestä houkuttelemattoman tavan lämmittää kiinteistöt.
kuva 14.12.2019 21:26 Olli Aalto  
  Asia on juuri näin, kuten Tuukka kirjoitti. Ja väestönkasvu kyllä on ilman muuta edelleenkin kipukohta paitsi ympäristön niin myös ruokahuollon kannalta, mutta vauraammissa, paljon kuluttavissa ja päästävissä väestönsosissa se on jo pitkään ollut pysähtyneisyyden tilassa. Väestönkasvu keskittyy nimittäin maapallon köyhimpiin väestönosiin, joiden elintapa ei ole päästöpommi. Siksi en osta Eljaksen kirjoitusta.

Kunnianhimoa päästövähennyksiin tarvitaan, koska aika alkaa tässä loppua kesken. Ilmastonmuutos aiheuttaa jo nyt meille enemmän kustannuksia kuin mitä sen torjunta vaatii: https://www.sitra.fi/uutiset/ilmastonmuu​toksen-kustannukset-suomelle-ovat-miljar​diluokkaa/
kuva 14.12.2019 17:55 Olli Aalto  
  Kiitos tiedostasi, mutta edelleenkin: kuinka suuri osuus niistä on länsimaalaisten kulutuksen aiheuttamia, ja vastaavasti sikäläisten ihmisten elämämisen aikaansaannoksia? Päästöjään kun ei voi ulkoistaa toisten vastuulle, vaan se vastuu pitää kantaa, vaikka ne fyysisesti tapahtuvat muualla: https://www.verkkouutiset.fi/lansimaat-o​vat-ulkoistaneet-paastonsa-kiinaan/ Kylmä ilmasto ei myöskään ole mikään tekosyy päästää enemmän, ja lämmityksen voi hoitaa nykyistä vähemmin päästöin. Niin ikään energiatehokkuuden parantamisessa maallamme on vielä paljon tehtävää edessä, eikä nykyinen energiankulutuksen taso ole mikään "pakko" tai syy olla tekemättä mitään. https://yle.fi/uutiset/3-9435708 On myös syytä muistaa ne kunnianhimoiset projektit näissä kahdessa maassa, joita uusiutuvan energian eteen tehdään. Suomelta vastaava kunnianhimo on siirtynyt heikommin tekoihin asti.
kuva 14.12.2019 15:07 Olli Aalto  
  Täälläkin vilahtaneet Kiina/Intia-kortit ja viittaukset suomalaisten häviävän pieneen osuuteen alkavat olla melko kulunut tekosyy olla tekemättä mitään. Ratkaisevaa globaalissa taistelussa ovat päästöt per capita, jotka ikävä kyllä suomalaisilla ovat moninkertaiset kiinalaisiin ja intialaisiin nähden. Jos kaikki maailman asukkaat päästäisivät yhtä vähän kuin keskiverto kiinalainen tai intialainen, olisi tämä ongelma ratkaistu. Eli päästöjen vähentämisen suurin vastuu on niillä toiminnoilla ja yksilöillä, jotka päästävät eniten, eikä keinotekoisesti rajatuilla ryhmillä. Pitää myös muistaa, miten suuri osuus Kiinan päästöistä liittyy länsimaalaisten kerskakulutukseen menevien tuotteiden valmistukseen. Saksa on jo ilmoittanut sulkevansa maansa hiilivoimalat 2030-luvulla, samaten Puolakin taipui viimein tämän vuoden lopulla hiilivoimansa alasajoon. Suomi ei kuitenkaan ole antanut mitään konkreettista lupausta turpeestaan luopumiseksi, vaikka kyseinen fossiilipolttoaine on kivihiiltäkin pahempi saasta. Ilmastonmuutos uhkaa luoda Suomeenkin paljon enemmän työttömyyttä, kuin mitä turpeen kiellosta seuraisi siitä elantonsa saavalle muutamalle tuhannelle ihmiselle.
kuva 14.12.2019 14:56 Olli Aalto  
  Kymijärven voimalaitos on tosiaan tyypiltään väliottolauhdutuslaitos, jossa sähköntuotannon parantamiseksi osa lämmöstä valuu lauhteena Joutjokeen. Höyryn kiertohan on aina suljettu, mutta lauhdevesi otetaan Vesijärvestä. Pääkaupunkiseudun hiilivoimalat taas ovat puhtaasti vastapainevoimalaitoksia, joissa lauhdelämpöä ei mereen valu, vaan sähköntuotannon osuus vaihtelee kaukolämmön paluuveden kylmyyden mukaan. Niissä sähkö on ollut sivutuote, kun taas väliottolauhteisia voidaan ajaa sähköntuotanto maksimoiden. Kaukolämpöakku mahdollistaa voimalan ajon sähkö etusijalla ilman tarvetta lauhduttaa kaloille.
kuva 07.12.2019 14:39 Olli Aalto  
  Tämä iltarusko komeili laajalti Suomessa ja muualla Itämeren alueella tuona iltana.
kuva 07.12.2019 14:37 Olli Aalto  
  Nyt se sitten on syksyn mittaan tapahtunut: tämä vanha Rautarouva on saanut väistyä tässäkin kohdassa seuraajansa tieltä ja tämä SA on kytketty uuteen johtoon: http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/11520
kuva 02.07.2019 23:20 Olli Aalto  
  Ossi on oikeassa. Tämä on tosiaan EPV:n tytäryhtiö EPV Alueverkko Oy:n 110 kV johto Seinäjoki–Lapua, radan suuntainen johto on haara tästä johdosta Itikkaan. Taka-alalla Fingridin 400 kV (atomirenkaan osa Seinäjoelta Alajärvelle) johdon takana taas erottuu heikonlaisesti Fingridin vanha 220 kV Seinäjoki–Alajärvi, joka muutama vuosi sitten muutettiin 110 kV käytölle 220 kV jännitetason poistuessa täältä päin Suomea. Vaasan radan ylittää Munakan länsipuolella myös toinen samanlainen 220 kV rakenteinen 110 kV johto Seinäjoelta Kokkolan Ventusnevalle. Niiden pylväät ovat selkeästi järeämpiä sekä korkeus- että leveyssuunnassa, niiden rinnalla tämä vanha 110 kV pylväs näyttää melko kevyeltä.
kuva 11.03.2019 21:52 Olli Aalto  
  Kuvissa http://vaunut.org/kuva/79214 ja http://vaunut.org/kuva/58532 näkyy hyvin, miten tämän kuvan mukainen korkea ja kapea patterikotelo puuttuu kummassakin porkkanasarjassa.
kuva 11.03.2019 21:39 Olli Aalto  
  Oikealla ikkunan alla pilkistävä saksalaisvaunumallinen patterikotelo sekä vihertävä penkinpäällyskangas ja niskatyyny ovat yhdistelmä, joka viittaa enemmänkin siniseen vaunuun. Vihreydestä ei kuitenkaan tämän kuvan tapauksessa voi mennä takuuseen värien olemattomuuden takia. Porkkanoissa oli kanavoitu ilmalämmitys, jonka hajottimet sijaitsivat alhaalla lattiatasossa kotelon ollessa samaa korkeusluokkaa kuin IC-vaunujen sähköpatterikotelot nykyään ovat. Lisäksi niskatuki oli Dm9-kalustossa huputettu valkoisella kankaalla, mutta Dm8-kaluston toisessa luokassa esiintyi toisaalta tuollaisia sinivaunumallisia istuimia niskatyynyin. Vorgin kuvissa ne ovat kuitenkin sinisiä tai harmaita verhoukseltaan. Vihreää kangasta on varmuudella ollut ainakin CEit-sarjan 2. luokassa. Näiden kalustojen aikakautta elämässään eläneet saavat mielellään täydentää vastaustani.
kuva 10.03.2019 19:37 Olli Aalto  
  Satunnaisarvonta. Käänetään samalla kertaa kuvateksti vielä paikalliselle kielelle: "Ska vi snack svensk hison gangon? Nu je vi i KNärpes, som ji in ienspraatji kommun fram ti januari 2016, beliäge i Österbotten å tenn svenska je majoritetsspraatje. Hison gangon ha vi shenn in halvbommsanliäggning som häitär Finnbyijin tvoå. Om tu skådar noga så kan tu sie att hison järnviegsuövägangon har tillåme tvoå ljusienhäitär."
kuva 10.03.2019 12:23 Olli Aalto  
  Kuulostaapa hyvin erikoiselta väitteeltä, jonka oikeellisuutta epäilen vahvasti. Ensinnäkin epäilyn perustana oleva asiavirhe: IC-vaunuissa on sähkökäyttöiset ulko- ja päätyovet, jotka saavat käyttövoimansa akuston 110 VDC jännitteestä. Kun viimeksi kävin Kolarissa, olivat veturit kyllä sammuksissa seisonnan ajan. Joskus poikkeustapauksissa olen kyllä kuullut toisen veturin jätetyn käyntiin vastaamaan 1500 V syötöstä päivän ajaksi.
kuva 10.03.2019 02:33 Olli Aalto  
  Vai että De vielä vara-varalla ja toinen Dr16 varalla. Kaikkea sitä joutuukin täällä lukemaan. Juttu on niin, että Dr16-kaksinajossa 1500 V syötetään aina johtoveturista. Jos johtoveturi vikaantuu siinä määrin ettei syöttö enää onnistu, on apuveturia mahdollista käyttää 1500 V syöttöön vain, jos molempia vetureita ajetaan erikseen ja niiden välinen moniajo-ohjaus puretaan. Koska matkalle lähtee pääsäntöisesti tasan yksi pätevä kuljettaja, ei tällainen kikkailu tule kysymykseen, vaan siinä tapauksessa De:n 1500 V kaapeli irroitetaan apuveturin pistorasiasta ja aggregaatti pöräytetään käyntiin.

Kuten Petteri sanoi, on De:n tehtävä huolehtia IC-vaunujen seisontalämmityksestä ja sinisten vaunujen sähkölaitteiden virransyötöstä. Väylä ei tähänkään päivään mennessä ole hankkinut Kolariin 1500 V syöttökeskusta varten tarvittavaa keskijänniteliittymää. Siitä seuraa, että Edm-vaunujen päästöt seisontalämmityksessä ovat CEmteihin nähden moninkertaiset, joten se siitä ympäristöystävällisyydestä.
kuva 09.03.2019 20:01 Olli Aalto  
  Lari, sepä siihen auttaisi täsmälääkkeenä. Jostain syystä ohituvirtausventtiiliä ei vain muisteta kääntää kiinni, kun lämpötila on noussut toivotulle tasolle. On myös ollut tilanteita, joissa "uudemman sadon" konduktööri on todennut, ettei ole kuullutkaan pannuhuoneen venttiileistä ja niiden käytöstä yhtään mitään, sekä sitten kiitellyt tiedosta kerrottuani niiden toimintafilosofiasta. Siksi käytin sanoja "viitseliäisyys" ja "tietotaito".
kuva 09.03.2019 01:08 Olli Aalto  
  Tosiaan tämä on syntyjään 23507 vuodelta 1967 ja koki Eifet-muutostyön vuonna 1988. Kiitos Jorma muistutuksesta, Kaipiotahan nuo ovat. Pitää lisätä se kuvateksteihin.
kuva 08.03.2019 20:06 Olli Aalto  
  Mieleeni hipsi sama kysymys, kuin Teemulla.
kuva 07.03.2019 18:53 Olli Aalto  
  Satunnaisarvonta. En tiedä onko tätä jo sivuttu jossain muualla tällä sivustolla, mutta koska tämän kuvan teema on niin merkittävä VR:n IC2-vaunujen historian kannalta, niin avataan aihe täälläkin. Sveitsiläistenkin IC 2000 -vaunuihin kaukoliikenteessä tuli lopulta matalalattianormin mukaiset sisäänkäynnit. Yksiosaiset ulko-ovet ja portaikot ovat huomattavan leveitä, mutta matkustamo on toisaalta vain kahdessa kerroksessa: päätyjen välitasoilla sijaitsee konehuoneet, kun suomalaisissa IC-vaunuissa ne ovat ylätason päädyissä. Ylikulut ovat sitä vastoin ylätasoilla, eli konehuoneiden ja ylikulkujen sijoittelu on IC2- ja IC 2000 -kalustoissa päinvastainen. Siitä seuraa, ettei välitasoja IC 2000 -kalustossa voida lainkaan hyödyntää matkustajakäyttöön, eikä vaunuista voida järjestää ylikulkua yksikerrosvaunuihin. Samoissa junarungoissa on hyvinkin usein yksikerroksisia EW IV- ja kaksikerroksisia IC 2000 -vaunuja, mutta siirtyminen niiden välillä tapahtuu ulkokautta. Ehkä voi siis sanoa, että Suomen IC2-vaunuissa on onnistuttu yhdistämään parhaimmat puolet sekä kuvan lähiliikennevaunusta että IC 2000-vaunuista.

IC 2000 -vaunujen saneeraus alkoi hiljattain, 341 vaunua saa uuden elämän Oltenissa hintalapun ollessa yhteensä 263,5 miljoonaa euroa. VR:n Ex*-sarjaa hieman vanhemmat EW IV -vaunut kävivät läpi vastaavan saneerauksen vuosikymmen vaihteessa, niissä on jäähdytysilmastointi ja sn 200.
kuva 16.02.2019 14:05 Olli Aalto  
  Tämä kommenttiketju on mielenkiintoista luettavaa, sillä se kuvastaa hyvin miten ajat muuttuvat. Paljon on vettä virrannut Iijoessa, kun nyt, lähes 13 vuotta myöhemmin, VR ilmoittaa käteisen loppuvan maksutapana konduktöörien kaukojunissa myymille lipuille ja korttimaksun siten olevan ainoa mahdollinen vaihtoehto.
kuva 27.10.2018 13:34 Olli Aalto  
  Sellaista kaatopaikkaa, jonne Teemun mainitsemia tuotteita joutuu, ei enää taida olla olemassa. Nykyään kaatopaikoille päätyy vain voimalaitosten tuhkia, asbesteja, keramiikkoja ynnä muita palamattomia ja kierrätyskelvottomia jätteitä. Ne, joille elektroniikkaakin aikoinaan kipattiin, tulisi kaiken järjen mukaan olla tiiviisti haudattuina maamassojen alle.

Edit: roskiin nuo eivät suinkaan mene, vaan metallit kierrätetään uusiokäyttöön ja loput osat menevät sitten kierrätykseen tai polttoon energiantuotannossa.
kuva 04.08.2018 21:01 Olli Aalto  
  Satunnaisarvonta. Jäähdyttimen puhaltajan lapoja ei tarvita tuohon, sillä moottori on vesijäähdytteinen, ja siihen vesijäähdytykseen liittyvä syyläri on vasemmalla tuo musta kenno letkuineen päivineen. Sen takana on kanavassa kolmivaihemoottorin käyttämä puhallin, joka imee ilmaa kennon läpi. Tästä vaunusta paloi puhaltimen moottori hieman runsaat kaksi vuotta sitten, kun kertynyt pöly esti sen jäähtymisen. Oikealla osittain kuva-alan ulkopuolelle jäävä generaattori tuottaa kolmivaiheisen 230/400 V jännitteen, jonka taajuus on 52 hertsin tuntumassa.
kuva 03.08.2018 22:50 Olli Aalto  
  Nyt kuitenkin Kristiinan, Närpiön ja Kaskisten päättäjät ovat barrikadeilla, kun Kaskisten radan rullaamista suunnitellaan. Miten tämä sitten on mahdollista, kun täällä tiedettiin pohjalaisia paremmin kertoa näissä kunnissa jylläävän se kielipolitiikka jonka mukaan "ei mitään yhteyksiä suomenkieliseen Etelä-Pohjanmaahan. Rata menköön!"? Jokin tässä ei nyt täsmää. Samanlaisia soraääniä kuului niin ikään Kristiinan haaran purkamista kaavaillessa.

Halpa populismi sikseen, totuus on, että purkupäätös tuli aikoinaan tuolta Helsingin suunnilta Sydösterbottenin vastustuksesta huolimatta.
kuva 02.08.2018 00:34 Olli Aalto  
  Kaksi paluujohdinta? Näin ei asia ole lainkaan. Haparandabanan, Malmbanan ja Botniabanan on sähköistetty AT-järjestelmällä (autotransformator, anglismi säästömuuntajalle eli spartransformator), joka on siis suomalaisille tutummin ilmaistuna "2x15 kV", eli kytkennät ovat samanlaiset kuin meidän 2x25 kV:ssä. Mainitut paluujohtimet ovat siis vastajohtimia. Etelämmässä BT-järjestelmiä (booster transformer, sugtransformator/imumuuntaja, 1x25 kV) on jo saneerattu monella rataosuudella AT-järjestelmiksi ja sille on luvassa jatkoa.
kuva 13.07.2018 00:58 Olli Aalto  
  Ei näy kuin mustaa tässä.
kuva 09.03.2018 19:15 Olli Aalto  
  http://vaunut.org/kuva/17429 Tässä vanha Eit-sarjan esite, johon juuri tämä vaunu on päässyt edustamaan. Valokuvissa se on jo remontoitu, mutta piirroksessa on helmapellit ja muutenkin se näyttäisi olevan jostain toisesta vaunusta, jonka telit muistuttavat MK:ta. Ko. vaunun ikkunoiden muoto on tosin liian Pasila ollakseen Esslingen.
kuva 09.03.2018 00:05 Olli Aalto  
  Vaunun tekniikka näyttäisi olevan jo kokonaan uusittu tuossa vaiheessa, paitsi pääsäiliöjohto ja jarruletkun kahdennus puuttuvat vielä.
kuva 27.02.2018 23:36 Olli Aalto  
  Asemapäällikön Aurinko, Koposen Kuu ja Lehtosen Loisto.
kuva 17.02.2018 15:30 Olli Aalto  
  Miksi toistaa jo kaikkien tiedossa olevaa asiaa?
kuva 17.02.2018 15:29 Olli Aalto  
  Itsestäänkö tyhjät vaunut sitten ilmestyvät kuormausalueelle?
kuva 13.02.2018 14:48 Olli Aalto  
  Juuri näin. Selin tähän kuvaan oleva pääopastin ei ole mikä tahansa muu pääopastin, vaan sillä on hyvin tärkeä tehtävä, nimittäin tämän junan edessä häämöttävän Kommilan radan erkanemisvaihteen suojaaminen. Kun raudat ovat Kommilaan päin, loistaa siinä pääopastimessa silloin keltavihreä eli aja sn 35, ja sen alla olevassa esiopastimessa odota seis, joka tässä tapauksessa ilmoittaa ettei Kommilan tulotolpan tilasta ole tietoa, jota sillä antaa. Sama esiopastin ilmoittaa kulkutien ollessa Varkauden ratapihan suuntaan ratapihaa suojaavan pääopastimen tilan, se on tulokaarteessa hieman tasoristeyksestä asemalle päin.

Syy siihen, miksi Varkauden liikennepaikan tulo-opastin on peräti tuolla puolentoista kilometrin päässä junan takana, eikä vasta tuon sillan kohdalla, on liikennöintimahdollisuus vaihtoliikkeenä Varkauden ratapihalta Kommilaan tätä kautta peräyttämällä. Jos vaunuroikka on pitkä, joutuvat ainakin veturit hyvin helposti sillan tuolle puolen, ja käsittääkseni kahden liikennepaikan väliselle osuudelle joutuminen vaihtoliikkeessä ei ainakaan ennen ollut sallittua? (Varkauden liikennepaikkahan ulottuu aina Kommilan tulotolpalle saakka jossa Kmm alkaa saman tien) Siksi puolentoista kilometrin päässä on vielä kaksivaloinen pääopastin liikennepaikkarajalla Huutokoskenkin suuntaan liikennöiville, jottei vaihtoliike myöskään varaisi koko liikennepaikkaväliä aina Huutokosken tulotolpalle sakka.

Ja vastaavasti itäpäässä tulo-opastin on Könönpellon seisakkeen lähellä, jotta Akonniemen satamaraide vaihteineen saadaan Varkauden liikennepaikan sisälle. Sen kohdalla on myös Heinäveden suuntaan meneville kaksivaloinen pääopastin, jottei vaihtoliike varaisi koko 47 km pitkää Var–Hnv liikennepaikkaväliä. Ennen ratapihaa on Joensuusta tultaessa vielä yksi pääopastin puoli kilometriä Taipaleesta itään, jonka tehtävä on suojata sekä kääntösiltoja että ratapihaa. Sen alla on esiopastin, joka ilmoittaa ratapihan Pieksämäen suunnan lähtöopastimien tilan.
kuva 08.02.2018 21:51 Olli Aalto  
  Museovirastossa mennyt näköjään tuollaisen mankelin asennus läpi.
kuva 21.08.2017 00:02 Olli Aalto  
  Olisiko akkujen lataamismahdollisuus yksivaihevirralla?
kuva 11.08.2017 00:14 Olli Aalto  
  JKV:n puute ei sinällään ole syy Pasin mainitsemaan ilmiöön, vaan kauko- tai radio-ohjauksen puuttuminen, joka puolestaan tarkoittaa ettei junan kulkua ohjaavia ja valvovia turvalaitteita ole, joista saada tieto tarkasta ohitusajasta raideosuuden varautumisen kautta. JKV välittää tietoa vain yhteen suuntaan eli baliisista veturiin, eikö?
kuva 08.08.2017 00:13 Olli Aalto  
  Mitään konkreettista päätöstä asiasta ei ole maassamme tehty, vaan se on jäänyt lähinnä puheiden tasolle. Joka tapauksessa Vaskiluoto 2, jonka piippu kuvassa korkeimmalle kohoaa, tulee käyttöikänsä päähän vuoden 2030 aikoihin. Viimeistään siinä vaiheessa korvaavan laitoksen on jo oltava valmis, mikä tosin ei ole nykymenolla lainkaan sanottua sillä sähkön ja lämmön yhteistuotantoa uhkaa maassamme kannattamattomuus. Siitä voi osin syyttää tuetun tuulivoiman aiheuttamaa sähkön hinnan vinoutumista. Helsingissä päätettiin rakentaa pelkkää lämpöä tuottava laitos korvaamaan Hanasaari, joten pidetään kädet ristissä ettei Vaasaa uhkaa sama kohtalo. Vaskiluodon Voiman asioita ei nykytilanteessa Vaasan kaupunki omistamansa Vaasan Sähkön kautta pysty yksin sanelemaan, koska VV:n toisena omistajana olevassa EPV Energiassakaan sillä ei ole määräävää vaikutusvaltaa. Suomen poliitikot pysyvät kannattamattomuudesta hiljaa, ilahduttavaa on että Strand sentään pitää asiasta ääntä. Mankalaperiaatteen mukaisesti Vaskiluoto 2:n tuotanto menee Pohjolan Voiman ja EPV:n omistajien käyttöön omistusosuuksien suhteessa omakustannehintaan.
kuva 14.02.2017 23:05 Olli Aalto  
  Railjet-vetureissa on lisäksi vielä rakenteellinen ero muihin: niissä on yksi "ylimääräinen" virroitin varustettuna 1450 millimetrin kelkalla, sillä Sveitsissä, jonne Railjet-junia liikennöidään, ajolanka ensinnäkin kuluttaisi mm. Saksalle, Itävalllalle, Suomelle ja Ruotsille tyypillisen 1950 millimetrin virroittimen hiilen epätasaisesti vain keskeltä, ja toiseksi puoli metriä leveämpi virroitin ottaisi vanhoissa, kapeissa tunneleissa reunoistaan kiinni tunnelin kattoon.
kuva 14.02.2017 23:02 Olli Aalto  
  Johannes on oikeassa. Niinpä Night- ja Railjet-vetureita on näkynyt myös pyttyjunien vetäjinä.
kuva 07.02.2017 00:40 Olli Aalto  
  Karwendel-junahan on paljon vanhempaa perua menneiden vuosikymmenien takaa, kalusto on muuttunut aikojen saatossa. Nyt en jaksa tutkia, onko reitti ollut aina sama Saksan maaperällä. En pitäisi Seefeldin kautta koukkaamista paikallispoliittisena tekona Saksan puolelta, sillä Itävallan puolella ÖBB:n Tirolin-osastolla on näissä merkittävä sananvalta. Syy Mittenwaldin radan käyttöön lienee puhtaasti matkailuelinkeinojen tuoma kannattavuus, sillä Seefeldin pohjoispuolella nämä junat ovat täynnä. Koukkaus Saksan puolellakin tapahtuu suurten kaupunkien kautta.
kuva 07.02.2017 00:34 Olli Aalto  
  Kiitos Jorma. Harmittaa kovasti, että en voinut ottaa järkkäriäni mukaan tänne muuttaessani, sillä se vie melkoisesti tilaa matkatavaroissa, mutta hämäräkuvausmahdollisuudet olisivat taas olleet paljon paremmat. Jo lähtiessä matkalaukku painoi tasan sallitun määrän, ja käsimatkatavaroitakin on roimasti ylipainon puolella :) Vuodenaikojen vaihtelu sekä talviurheiluharrasteet vaikuttavat merkittävästi asiaan. Poiskin on tultava, ja näyttää siltä, että tavaraa on sitäkin enemmän.
kuva 31.01.2017 21:22 Olli Aalto  
  Niissähän on alipainepöntöt joka hytissä. Muutoinkaan sen edessä ei ole mitään sermiä tai verhoa, vaan hyttikaveri joutuu katsomaan toisen paskomista.
kuva 31.01.2017 21:02 Olli Aalto  
  Huomisesta alkaen Iglsin rata on liikennöintitauolla heinäkuun puoleen väliin saakka Innsbruckista Franzensfestiin ulottuvan lähes 60 km pitkän Brennerin pohjatunnelin rakennustöiden vuoksi.
kuva 20.01.2017 14:51 Olli Aalto  
  Ei saa kysyä. Pyhä henkikö liikuttaisi Edoa? Eikä moottorilla varustettu enää ole Edo, vaan moottorivaunu!
kuva 12.01.2017 20:42 Olli Aalto  
  Kyllä, aivan kaupungin ulkorajan kupeessa.