85-4838 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

   >>

kuva 09.11.2023 08:53 Hannu Lehikoinen  
  Kuvassa moni asia sopisi Niinimaalle, mutta minun mielestä sepelöinti sulkee sen yksiselitteisesti pois vaihtoehdoista. 80-luvun lopulla Haapamäen radoilla sepeliä oli korkeintaan nimellinen kerros lukuun ottamatta Haapamäki-Pihlajavesi-väliä, joka oli B2-rataa täydellä sepelillä. Valtaosa oli sorapintaista ja vähäinen sepelikin oli monin paikoin pienirakeisempaa "kevytsepeliä". Kuvassa näyttäisi siltä, että normaalia raidesepeliä on reilusti ja sitä on riittänyt jopa sivuraiteen puolelle. Minä keskittyisin hakemaan kuvauspaikkaa B2-rataosilta.
kuva 27.10.2023 17:18 Hannu Lehikoinen  
  Hienoa, 1:11,1/1:14-vaihteiden esiintymisalue laajenee vahvasti lounaisrannikon suunnalla.
kuva 08.08.2021 22:57 Hannu Lehikoinen  
  Pakko todeta, että Pieksämäen ratapihan laajuutta on kyllä ihmetelty joskus myös rautateistä enemmänkin kiinnostuneiden porukoissa. ;)
kuva 22.07.2021 00:25 Hannu Lehikoinen  
  Olisikohan vasemmanpuoleisen vaunun sarjan voinut päätellä kuormamerkinnästä? EFiab:ssa merkintää ei ilmeisesti ole ollut, koska 9000 kg on suurin kuorma matkustajat ja rahti yhteenlaskettuna. Postiliitteen kuorma on ollut pienempi.
kuva 22.07.2021 00:22 Hannu Lehikoinen  
  Tässä tietoa Dr18-vetureiden entisistä numeroista. En tiedä mistä tieto 104:n ja 105:n unkarilaisesta alkuperästä on peräisin, mutta se ei pidä paikkaansa. Veturit 101-104 on alkujaan tehty Puolaan ja 105-106 Tšekkoslovakiaan. Veturi 774 714 on tehty vuonna 2016 Unkariin vastaavalla modernisoinnilla kuin Dr18. Olisikohan se ollut aikanaan sekoittamassa uutisointia? Dr18-vetureissa ei alkuperäistä ole oikeastaan kuin runko ja osa alustan rakenteista, koska esim. telit ovat ehtineet vaihtua varmasti useamman kerran. Näiden vetureiden telit voidaan koota sekä 1435 että 1520/1524 mm raideleveyksille ja nykyisin Suomessa käytössä olevat telit ovat käytännössä varmasti olleet aiemmin raideleveyden 1435 mm telejä, koska CZ LOKO on hankkinut veturiaihiot Tšekistä ja naapurimaista.

Alla vetureittain numero Fenniaraililla, nykyinen EVN, valmistusvuosi Dr18:ksi, alkuperäinen tyyppi ja numero, valmistusnumero, valmistusvuosi, tšekkiläinen numero, entinen EVN

101, 92 102 102 101-6, 2015, S200-252, 8443, 1988, 774 711, 92 54 2 774 711-6
102, 92 102 102 102-4, 2015, S200-264, 13068, 1983, 774 712, 92 54 2 774 712-4
103, 92 102 102 103-2, 2015, S200-257, 12679, 1983, 774 713, 92 54 2 774 713-2
104, 92 102 102 104-0, 2017, S200-2109, 15364, 1988, 774 715, 98 51 8 620 660-5
105, 92 102 102 105-7, 2017, 770.026-3, 0470, 1966, 774 716, 92 54 2 770 026-3
106, 92 102 102 106-5, 2020, T669 0507 , 11220, 1979, 774 722, 92 54 2 770 507-2
kuva 04.05.2021 21:49 Hannu Lehikoinen  
  Minä veikkaisin Rulla-Pekkaa koneiston perusteella. Miksipä ei uutta veturia olisi laitettu tärkeän junan keulille, jos ei veturin ensimmäisistä reissuista kuitenkaan ole kyse?
kuva 24.04.2021 18:17 Hannu Lehikoinen  
  Tuukka: En ole kuullut, että Dr18-vetureiden kuljetuksessa olisi käytetty muuta reittiä kuin Tsekki - Slovakia - Ukraina - Valko-Venäjä - Venäjä - Suomi. Noin siis maiden tasolla, tarkemmista reiteistä minulla ei ole tietoa.
kuva 24.04.2021 18:13 Hannu Lehikoinen  
  Kieltämättä käyttöönotossa kesti pitkään. Syitä oli useampia: koronatilanteen vaikutukset, uudentyyppisen VIRVEn antennijärjestelyn viimeistely vasta Suomessa ja uudet menettelyt hyväksyntäprosessissa viivästyttivät sitä.
kuva 24.04.2021 17:58 Hannu Lehikoinen  
  Junanlähettäjä on näemmä jäänyt sisätiloihin. Korjataan sen verran, että tässä oli parina 104+106.
kuva 28.03.2021 16:57 Hannu Lehikoinen  
  Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, tämä veturi siirtyy ma 29.3. junana 17106 Kotkasta Kuusankoskelle ja vetää ensimmäiset kaupalliset junansa 7103 ja 7104.
kuva 14.01.2021 20:46 Hannu Lehikoinen  
  B voisi olla Vuokatti.
kuva 04.01.2021 20:10 Hannu Lehikoinen  
  Aikataulu oli tehty Hv3:lle suurimmalla nopeudella 80 km/h ja perusnopeudella 64 km/h. Olisiko A100:n paino rajoittanut sn:ää?
kuva 04.01.2021 19:49 Hannu Lehikoinen  
  Junan perällä ovat vaunut A100 ja A90. Vapaussoturi ja ylikonduktööri Johannes Mälkönen kertoo elämänkerrassaan "Viimeisellä rajalla" myös tästä junasta, johon hänet oli hälytetty kesken kesälomansa venäjän taitoisena ja venäläisten kanssa töitä tehneenä.

Kirjassa on jopa junan aikataulu ja sen mukaan vieraat nousivat junaan Jämsänkoskelta. Juna oli BH 4, lähtöaika Jämsänkoskelta 20:30 ja tuloaika Tampereelle 22:40. Ainoa pysähdys oli Orivedellä 21:46-21:50. Mälkönen oli kertomansa mukaan sopinut pysähdyksen venytettäväksi 6 minuutilla vieraiden suuren suosion johdosta. Aikataulussa on mm. maininnat "Kaikki muut junat väistävät" ja "Liikennepaikat sivuutettava suorinta kulkutietä käyttäen."

Vaunustosta oli irrotettu Jämsänkoskella vaunu A80, joka vedettiin toisella veturilla n. 10 min tämän junan edellä Tampereelle "turvallista kulkua varmistaen".

Kiitos muuten Esa vinkistä tuon kirjan suhteen! Erittäin mielenkiintoinen muistelmateos poikkeuksellisen monipuolisesta rautatieurasta.
kuva 30.12.2020 22:54 Hannu Lehikoinen  
  Minusta Jarmon ehdottama juna vaikuttaa enemmän Oriveden paikulta kuin Haapamäen junalta sekä numeronsa että aikojen perusteella. Viimeisinä Lättävuosina ainoa Tampereelta Oriveden suuntaan lähtenyt juna oli H 511 klo 14:30 jälkeen. Ajoaika noin kaksi tuntia.
kuva 30.12.2020 22:24 Hannu Lehikoinen  
  Ulkomuistista: Tk3 1136:ssa oli viimeisinä käyttöaikoina ja kunnostuksen alkaessa 1134:n tenderi. Ensin oli tarkoitus kunnostaa 1136:n sijaan 1111, mutta se osoittautui huonokuntoiseksi ja vaihdettiin 1136:een. Kun viimeksi mainitussa ei ollut omaa tenderiä perässä ja kun 1111:n tenderiä oli jo ehditty alkaa kunnostaa, vaihdettiin tenderit ristiin. Muistaakseni tenderin halkohäkki on tehty 1111:n tenderissä olleen halkohäkin mukaisesti.
kuva 30.12.2020 22:17 Hannu Lehikoinen  
  Jos kuva on normaalin kierron junasta (niin kuin oletettavimmin on), juna on sunnuntain tai maanantain 511. Siinä meni tuplarunko kyseisinä päivinä; sunnuntaina saman illan junaa 516 Hpk-Tpe varten ja maanantaina edellä puhuttu huoltoon menevä VLV-runko. Toiseen suuntaan kulki aina VLV-runkoja: Ma-Su 514:ssä Hpk-Tpe sekä sen lisäksi pe ja su (kahdesta pyhäpäivästä viimeisenä eli sv) 516:ssa Hpk-Tpe.

Viimeisiä Lättäkiertoja Pieksämäen länsipuolisessa liikenteessä on muisteltu tuolla: http://vaunut.org/kuva/73690 .
kuva 30.12.2020 22:07 Hannu Lehikoinen  
  Fenniaraililla on käytössään 22 Laaiis-vaunua:
24744218287-6
24744218304-9
24744218305-6
24744218316-3
24744218318-9
24744218319-7
24744218333-8
24744218351-0
24744218357-7
24744218374-2
24744218380-9
24744220157-7
24744220174-2
24744220223-7
24744220245-0
24744220278-1
24744220334-2
24744220338-3
24744220581-8
24744220640-2
24744220643-6
24744220698-0
kuva 19.12.2020 13:04 Hannu Lehikoinen  
  Hieno ja mielenkiintoinen kuva, jossa alueen siisteys jaksaa hämmästyttää.

Hyviä havaintoja vaihteista Petriltä. Tosiaan kuvan risteysvaihteita käännetään kielipari kerrallaan ja taustan "täysenglantilaisessa" on neljä asetinta. Ainakin minulle on uusi tieto, että tällaisiakin järjestelyitä on ollut.

Vasemman reunan vaihteesta: Paikka olisi hieman erikoinen raiteensululle eikä sulkukenkä hahmotu kiskon vierestä edes suurentamalla kuvan tarkkuudesta huolimatta. Vaihde toimisi oikealle käännettynä suojana pääraiteille. Voisiko olla niin, että vaihteen lyhty olisi siirretty erilleen asettimesta? Sehän olisi asettimen kohdalla aika kaukana raiteen keskilinjasta. Jos se on saatu näkymään johonkin kriittiseen paikkaan kuten vaihdekojuun paremmin siirrettynä?
kuva 19.12.2020 12:39 Hannu Lehikoinen  
  Vertailukuva samasta paikasta reilut 52 vuotta myöhemmin: http://vaunut.org/kuva/144249?a=1 .
kuva 29.11.2020 11:34 Hannu Lehikoinen  
  Minun käsityksen mukaan yksittäiset yhtiöt eivät ole päässeet vaikuttamaan ratamaksuun ja -veroon suoraan. Mielivaltaisesti määritelty ratavero (sähkövedolla puolet dieselvedon vastaavasta) tuli tiensä päähän rautatiemarkkinadirektiivin vaatimusten myötä. Tuolta voi lukea tarkempaa tietoa rataveron ongelmista: https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/20​14/20140271

Sittemmin ratamaksussa on huomioitu mitä osaa ratainfrasta käytetään. Ratamaksun on oltava kustannusiin perustuva ja siten sähköistysinfrasta ei tarvise maksaa, jos sitä ei käytä. Viranomaisten kertoman mukaan myös tämä linjaus tulee EU-sääntelystä.
kuva 18.11.2020 23:08 Hannu Lehikoinen  
  Veturi ei kulkenut lavetilla metriäkään: Kaksoisraideleveyden halliin 1435 mm -päästä sisälle, nostopukeille, telien vaihto ja sen jälkeen 1520 mm -päästä ulos. Hallissa ja vähän matkaa sen ulkopuolella on siis leveä raideleveys, jossa ohjurit kiskojen välissä kapeamman raideleyden pyöräkertoja ohjaamassa - molempien raideleveyksien kalustolla voi ajaa samalla raiteella lyhyellä matkalla. Sama tilanne on esimerkiksi varikon vaakahallissa.

Ukrainalaisveturi järjestettiin etummaiseksi molempiin suuntiin koeajolla ja siinä oli paikallinen kuljettaja. Dr18:aa käytti suomalaiskuljettaja.

Veturi tuli aiempien vetureiden tapaan Ukrainan, Valko-Venäjän ja Venäjän kautta. Se ei käynyt EU:n alueella Slovakiasta lähdön ja Vainikkalaan tulon välillä. Byrokratia pääsi puraisemaan ennen kuljetusta ja se viivästytti lähtöä, mutta lopulta veturi tuli alle kahdessa viikossa Haniskasta Vainikkalaan.
kuva 16.11.2020 22:32 Hannu Lehikoinen  
  Veturit lähtivät tuosta muutamaa tuntia myöhemmin Kotkaan junana 17292.

Kuten Seppo mainitsi, ylävalot olivat peitettynä ja puskinlyhdyt irrotettuna. Vaatimuksena oli ollut peittää tai irrottaa valot kuljetuksen ajaksi liittyen kaiketi jotenkin siihen, että veturi kuljetettiin "vaununa". Katsottiin pieneimmän riesan tieksi irrottaa puskinvalot ja vähän muutakin tavaraa. Kuuden veturin kuljetuksen kokemuksella voi todeta, että tähän mennessä kuljetusten aikana muuta ei ole hävinnyt kuin muutama kuutio polttoainetta yhdestä veturista.

Katolla näkyy muista Dr18-vetureista poikkeava häkkyrä, joka on radioteknisesti entistä parempi sijoituspaikka VIRVE-antennille.
kuva 10.10.2020 21:52 Hannu Lehikoinen  
  Raiteensulut on varustettu pitkät ajat kaksoisvarmistuslukolla. Kun sen avaa käyttöavaimella, saa toisen avaimen pois, vaikka raiteensulkua ei kääntäisikään pois kiskolta. Joku oli keksinyt varustaa raiteensulkuja kaksoisvarmistuslukon sijaan kahdella yksinkertaisella varmistuslukolla ainakin Itä-Suomessa. Tämän ratkaisun etuna on Jorman mainitsema kuvio eli tässä tapauksessa raiteensulku on pakko kääntää pois kiskolta ennen vaihteen avaimen irrotusta ja vaihteen avaimen irrotus lukitsee samalla raiteensulun pois kiskoilta. Tämä vähemmän riskejä sisältävä varustustapa otettiin turvalaitteita koskevien ohjeiden mukaiseksi varustustavaksi vuonna 2007 tehdyssä laajassa päivityksessä ja sen jälkeen rataverkolle ilmestyneet käsin käännettävät raiteensulut on  varustettu kahdella yksinkertaisella varmistuslukolla. Molempia varustustapoja on siis laajasti käytössä edelleen.

Kaksoisvarmistuslukkoa käytetään edelleen pääraidetta suojaamaan lukittavissa vaihteissa, jotta vaihdetta on mahdollista käännellä vaihtotyön ollessa kesken.
kuva 18.09.2020 23:47 Hannu Lehikoinen  
  Minulla on mielikuva, että Haapamäen varikon vanhoissa papereissa olisi käytetty G:tä kuvaamaan Geoab:ia. Olisikohan ollut yön lättäjunan 909 Hpk-Pm kokoonpanoksi merkitty VG. Vahva mielikuva on myös siitä, että Eia/Eiab olisi merkitty vastaavasti H:lla ja FPoab/PFoab P:llä. Lähdeviitteitä en pysty antamaan, joten voi olla yhtä hyvin mielikuvituksen tuotetta.
kuva 17.09.2020 21:17 Hannu Lehikoinen  
  Mielenkiintoinen kuva!

Sallinet Esa pienen pilkunviilauksen: Kokoonpano taidettiin merkitä lättäajan käytäntöjen mukaan VLVVG.
kuva 19.06.2020 13:05 Hannu Lehikoinen  
  Hieno kuva, joka on tänään ajankohtainen. Kuvassa silta on uusi ja tänään sen yli kulkee viimeistä kertaa junia uuden sillan tullessa käyttöön juhannuksen liikennekatkon jälkeen.
kuva 16.05.2020 13:16 Hannu Lehikoinen  
  Veturi on Dr18 104.
kuva 07.05.2020 10:27 Hannu Lehikoinen  
  Kyllä pääopastin E956 näyttää tässä tapauksessa kiinteällä vihreällä ja keltaisella sekä vilkkuvalla keltaisella Aja 35/Odota seis. Kuvan juna on tosiaan menossa Kemijärven ratapihalle, jolloin on tarpeen antaa tieto vaihteesta johtuvasta nopeusrajoituksesta Aja 35 -opasteella ja ennakkotieto junakulkutien päätekohdasta Odota seis -opasteella. Kiinteää vihreää ja vilkkuvaa keltaista näytetään silloin, kun kulkutie on kolmioraiteelle ja sen Misin pään opastin näyttää Seis.

Tuli käytyä tarkastamassa ja ottamassa käyttöön kulunvalvonta nykyisten opastimien tultua käyttöön Kemijärvellä ja Patokankaalla. Siinä yhteydessä tarkastin omalta osaltani, että opastimien opasteet ovat suunnitelmien mukaiset, ja kulunvalvonnan seuraa niitä oikein. Näin ollen uskallan väittää tietäväni pääopastimen opasteen 100 %:n varmuudella kuvan tilanteessa. :)
kuva 20.04.2020 09:20 Hannu Lehikoinen  
  Kiitos, hyvä kun kelpaa! Kuvasarja on suunnitteilla ja yritinkin jo tehdä sitä, mutta joko minulla on osaamisvajetta tai sivuston koodi tökkii. Katsotaan uudelleen, kun saan ylläpidolta vastauksen.

Joku telkänpönttö tuossa näyttää roikkuvan. Fenniarailin roolina oli tarjota vain kyytiä ja sähköä sille, joten jätän kommentoimatta tarkemmin.
kuva 20.04.2020 09:15 Hannu Lehikoinen  
  106 tulee syksyllä Suomeen.
kuva 07.04.2020 17:47 Hannu Lehikoinen  
  Tämä ei ole Haapamäen omaa valmistetta, vaan tullut jostain varaosien mukana. Veikkaisin Turun konepajan varaosavaraston jäämistöä. Tulpalla voi kytkeä jännitteen syöttöjohdosta 97 jarru- ja irrotus-ep:ille johtimiin 27 ja 28. Kytkimillä voi siis ohjata jarruja aivan kuten kahvalla pöydästä, kun akut syöttää 97:ää ja ilmaa on.

Olisikohan tulppaviritys tehty tilanteisiin, joissa on pitänyt siirrellä vaunuja esim. työntämällä miesvoimin pöydältä talliin? Huomattavasti turvallisempaa tuon kanssa kuin käsijarruilla.
kuva 28.03.2020 11:48 Hannu Lehikoinen  
  Norjan koneissa on paljon samaa ulkonäköä: https://www.bt.no/nyheter/direkte/i/8mGL​Ld/trafikken-direkte?pinnedEntry=141105 , joten ovat varmaan saksalaista alkuperää nekin. Hämärä mielikuvani on, että reilut kymmenen vuotta sitten Finsessä Bergenin radan huipulla tukikohtaansa pitänyt lumilinko olisi ollut Henschelin valmistama.
kuva 03.12.2019 11:07 Hannu Lehikoinen  
  Komppaan Jormaa. Hinaamisen suhteen parasta olisi mahdollisimman hyvä koneiston tasapaino. Kanget on varmasti purettu irti sen vuoksi, että ruostumiselle alttiit kammettapit ja kanget on saatu ruostesuojattua joka puolelta. Suistumisherkkyys kasvaa merkittävästi epätasapainon (pyörien keveneminen, kun massakeskipiste heittää akselin keskipisteestä) vuoksi ja siksi kangettoman koneen hinausnopeuden on oltava pieni. Mielestäni viime aikoina näissä on noudatettu 35 km/h hinausnopeutta.
kuva 09.03.2019 23:42 Hannu Lehikoinen  
  Esan mainitsemassa tapauksessa nelivaihteisen vaunun yksikään vaihde-ep ei vedä eli vaihteisto jää vapaalle ja moottori huutaa ajojohdon paineen mukaisilla kierroksilla ilman kuormaa. Ensimmäisenä itseensä ottaa todennäköisesti vaihteisto, koska sen välipyörästöt pääsevät pyörimään kovilla kierroksilla minkään rajoittamatta pyörintää. Tämän ilmiön vuoksi Lätän vaihteiden purkaminen yli 32 km/h nopeudessa (nelosvaihteen tyhjäkäyntikierroslukua vastaava nopeus) on ohjekirjan mukaan kiellettyä.

Viitosvaihteiden käytöstäpoiston yhteydessä vaihdevivun rakennetta muutettiin niin, että se palautuu takaisin neloselle jos sen siirtää neloselta 'nopeammin'-asentoon.
kuva 25.08.2018 19:38 Hannu Lehikoinen  
  Kuvan täytyy olla selvästi vanhempi kuin 1992 otettu päätellen kalustosta; veturissa on ruuvikytkimet ja etupään merkit ja vaunuina mustia G-vaunuja. Veturin numeron mukainen 1982 alkaa olla myöhäisimpiä mahdollisia ajankohtia.
kuva 12.07.2018 14:57 Hannu Lehikoinen  
  Jos ollaan ihan tarkkoja, niin linkitetyn kuvan kommenteissa ei oteta kantaa aukiajettavien vaihteiden käyttöönottoon vaan asetinlaitteisiin. Seinäjoen puoleisen pään vaihde tuli koekäyttöön aukiajettavana ennen Haapamäen puoleisen pään vaihdetta. Silloin asetinlaitteena oli vielä kampiasetinlaite. Vaihdetta ei tietenkään voinut enää kääntää asetinlaitteella tässä vaiheessa. Koekäyttö alkoi jossain vaiheessa vuosien 1994 ja 1998 välillä. Muistaako joku milloin Haapamäen pään vaihde muutettiin aukiajettavaksi? Oliko se vuonna 1998 Mipron protoasetinlaitteen tultua käyttöön?

Pihlajavesi oli miehitetty kohtausten aikana vuoteen 1998 saakka. Vuorot oli yhdistetty Haapamäen asemamiesvuoroihin.
kuva 23.05.2018 20:25 Hannu Lehikoinen  
  Eikö tämä sopisi hyvin olemaan Siitama?
kuva 05.05.2018 14:35 Hannu Lehikoinen  
  Öljynpainevaivaa on 4185:ssä. Tämä olisi tosiaan iskussa ehdotuksen jälkeen, jos ei mitään seisonnasta aiheutunutta vikaa löydy. 4187:ää on sentään välillä koekäytelty, mutta ei ole kehdattu ottaa juniin tämän näköisenä.
kuva 03.09.2017 21:55 Hannu Lehikoinen  
  Tk3 1136 kävi halotettavana halko-Gb:n rinnalla raiteella 104, kuten Miko tiesi. Halkologistiikka oli näin paljon helpompaa. Tk3 1150:aa ei ollut tarvetta halottaa, koska se ei vetänyt junaa männänvarren tiivisteen petettyä.
kuva 03.09.2017 21:49 Hannu Lehikoinen  
  Islantilaisten juna ei ollut ensimmäinen päiväjuna Pau:sta. Myös edellisen määräpaikkana oli Tampere asema: https://julia.dy.fi/timetables?s=1921&d=​26.3.2016
kuva 27.08.2017 20:21 Hannu Lehikoinen  
  Muu junaliikenne ja tapahtuman aikataulu vaativat junalle noin 50 km/h keskinopeutta, joka arvioitiin mahdolliseksi junaan alunperin kaavaillulle Tr1:lle. Junapainon puolesta kaksi Tk3:ea olisi selvinnyt junan vetämisestä, mutta keskinopeus oli aivan liian kova niille. Siksi Dr13 laitettiin junaan auttamaan nopeuden pitämisessä ylämäissä. Ajatuksena oli katkaista Dr13 Vilppulaan, pukata juna liikkeelle sen avustuksella ja ajaa evakkojunalla Haapamäelle hieman alkuperäisestä löysätyllä aikataululla komeasti höyryvedolla. Toisen Tk3:n vaurio teki tämän mahdottomaksi ja siksi Dr13 avusti junaa ylämäissä perille saakka.
kuva 08.08.2017 08:46 Hannu Lehikoinen  
  Liukkauden kanssa sai olla tarkkana. Pahimmillaan veturi pyrki lyömään ympäri tasamaalla pelkkänä veturina liikuttaessa. Sade pahensi tietenkin tilannetta. Kokolailla aikataulussa päästiin kuitenkin kulkemaan, vaikka junaakin oli sen verran mitä Porvoon aseman eteen mahtuu.
kuva 02.02.2017 20:35 Hannu Lehikoinen  
  Olisko kolmosen juna kuitenkin 443 Tampereelta Seinäjoelle, vitoselle saapumassa 560 Vaasasta Jyväskylään ja nelosella "päänvaihdossa" 422 Jyväskylästä Tampereelle? Kohtaus on siirtynyt Haapamäelle kaiketi 422:n reilun myöhästymisen vuoksi.

Toisesta kuvasta näkyy, että tässä vaiheessa pääsi vielä Tampereen suunnasta kolmoselle ja neloselle, mutta toisaalta yhtäaikainen saapuminen/lähteminen ei ollut mahdollista miltään raiteilta.
kuva 30.10.2016 09:49 Hannu Lehikoinen  
  Avataan peli veikkaamalla Höljäkkää.
kuva 30.10.2016 09:47 Hannu Lehikoinen  
  Asiallista ratainfraa tulossa Vihtavuoreen. Sivulle pääsee reippaasti ja energiaa säästäen. Vaihteen numero ja tyyppi näyttävät "rimmaavan" mukavasti: V111 - YV60-500-1:11,1.
kuva 08.03.2016 22:00 Hannu Lehikoinen  
  Tulo Kouraan Haapamäen suunnasta?
kuva 01.10.2015 21:47 Hannu Lehikoinen  
  Dr18:n Unilink-kytkimen ansiosta välivaunu olisi tarpeeton vetokisassa Dr12:n tai Dr13:n kanssa. Tosin vetokisakin on tarpeeton: Dr18 veisi perässään kumpaa tahansa vanhemmista kollegoistaan olettaen, että tulisivat vuorotellen eivätkä nipussa. Perustan väitteeni Dr18 selkeästi suurempaan vetovoimaan liikkeelle lähdettäessä.

Vertailu Dr13:een 2000 t junan kanssa on mielenkiintoisempi. Ratkaisevaa on varmasti matkan pituus ja maasto. Aluksi Dr18 johtaisi suuremmalla vetokyvyllään, mutta Dr13 tulisi jossain vaiheessa ohi suuremmalla tehollaan. En ala arvailemaan kuinka pitkä matka tarvittaisiin.
kuva 01.03.2015 22:33 Hannu Lehikoinen  
  Hienoa - värikuva "Haapamäen Kukosta" käytössä!

Minusta Kukko näyttäisi olevan menossa ratapihan suuntaan poistohöyrystä, rampilla olevasta konnarista ja ratapihan suuntaan tähystävästä kuljettajasta päätellen.
kuva 19.02.2015 20:24 Hannu Lehikoinen  
  Muutama korjaus kuvatekstiin Haapamäen Museoveturiyhdistys ry:n puolesta: Haapamäen raide 402 on Liikenneviraston raide ja sen talvikunnossapito tehdään Liikenneviraston hyväksymän suunnitelman mukaisesti erikseen pyydettäessä. HMVY ei hallinnoi millään tavoin raidetta eikä ole kuvan tilanteessa tilannut aurausta. Destia on toiminut kunnossapitäjänä voimassa olevien sopimusten mukaisesti.
kuva 30.11.2014 15:07 Hannu Lehikoinen  
  99 %:n varmuudella hapettumaa puskinvalojen sulakkeella. Ohjaamon kaapista löytyvän sulakkeen pyöräyttäminen olisi luultavimmin korjannut vian. Onneksi sentään valonheitin toimi.
kuva 09.11.2014 20:38 Hannu Lehikoinen  
  Mielenkiintoista lukea Tapion kokemuksista. Tuota raidetta ei tosiaan saa topattua ollenkaan, kun molemmat pölkytykset ovat radassa.

Jouni: Katsomme varmaan samaa hitsauskohtaa. Kulkupinta levenee selvästi yhdessä kohdin. Mielestäni kulkupinnan pitäisi leventyä kaksi kertaa, jos välissä olisi K43. Jokin epäjatkuvuuskohta näkyy tosin levenemän ja K54-jatkoksen välissä. Olisiko siinä K43-pätkän K54:n puoleinen pää? Minäkin ihmettelen voisiko K30 ja K54 olla toisissaan kiinni.
   >>