3246-92009 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

   >>

kuva 16.09. 12:26 Jukka Eklund  
  Eipä näytä tekniikkapuolellakaan olevan hajua, kun ovat ajaneet junan katolleen asemalle.
kuva 16.09. 12:19 Kimmo Huhta  
  Minkälainen turvalaite on numerosalpalaite? Mitä se tekee ja miten?
kuva 16.09. 11:49 Hannu Peltola  
  Silloin keskustelu muuttuu räkyttelyksi, jos yksittäistä yritystä aletaan syyttää negatiivisella hyökkäyksellä asiasta, joka ei kuulu heille pätkän vertaa.

Kommentit "jos Haukkamainen Business-VR edes vähääkään kunnioittaisi itseään" ja "Hr11:n entisöinti VR:n kustannuksilla, ei näyttelisi edes pilkun jälkeisiä desimaaleja kyseisen yhtiön taloudellisessa tuloksessa. Kyse on vain tahtotilan puutteesta." osoittavat aikamoista arroganssia ja jos olisin VR:llä perinteistä vastaavana, en koskisi tähän projektiin pitkällä tikullakaan. Jos hanketta halutaan oikeasti edistää, kannattaa pitää mahdolliset yhteistyökumppanit mukana hankkeessa.
kuva 16.09. 11:47 Jukka Viitala  
  Keulan malli on selkeästi Klotoidi eli Eulerin spiraali, jonka tavallinen saabisti kohtaa useimmiten motarien rampeissa, jotka kiristyvät poistuttaessa ja avautuvat tullessa. Mulla taitaa olla vieläkin tekuaikainen klotoidiviivain jossain laatikon pohjalla.
kuva 16.09. 11:18 Raimo Harju  
  Ei kommentointi ja kirjoittelu minun mielestä mitään räkyttelyä ole, hyvä vaan että tuodaan mielipiteitä esiin, ei se, että lopetetaan ne kokonaan, edistä kunnostusprojektia yhtään.
kuva 16.09. 11:17 Lauri Niemi  
  Kohtavaaran lähellä on toiminut evankelinen opisto vuoteen 2005 asti ja tiloissa on jotain toimintaa kai ollut sen jälkeenkin. Varmaankin opiston takia seisake jäi kun lättähatuista siirryttiin veturijuniin eikä enää 2000-luvulla ole asiaa tarkasteltu uudelleen.
kuva 16.09. 10:35 Petri Nummijoki  
  Onko Tampereella havaittu muita vaihtovetureita? Esim. havainnot vetureista 1785 ja 1786 kiinnostaisivat eli toimivatko Tampereen aikoina parina vai yksittäin?
kuva 16.09. 10:25 Mika Hakala  
  Olen toki tyytyväinen seisakkeen olemassaolosta, mutta omituinen sen tarve kieltämättä on.

Tarkastin, ettei kahtena meno-paluu suuntana päivässä vaarannu keneltäkään se henkilöauton työvähennys verotuksessa, kun kohtuullinen työmatka (3h/edestakaisin) ylitty... Se ylittyisi junalla matkatessa, mikäli aikataulut täsmäisi työvuoroon. Olisiko sitten joku epämääräinen sote-juttu?

Luumäen Taavetista päättyi aikoinaan oikoradan valmistuttua se pysähdys, kun Helsinki-Lappeenranta(vai oliko jopa Imatra) muuttui tuetusta liikenteestä markkinaehtoiseksi... Silloin myös esim. Lappeenrannan lentokenttä hiljeni.

Vai olisiko jopa virallinen panostus Pohjois-Karjalaan itsessään määräys tuosta pysähdyksestä?

Joka tapauksessa, nyt ei vaan realisoitunut tilastotiede...
kuva 16.09. 10:22 Teppo Niemi  
  Tästä Hr11 on keskustelun puolella useita ketjuja, joista esimerkit olen koonnut keskusteluun https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=4975.msg133795#msg133795 .

Olen tosiaankin samaa mieltä Hr11 tilanteesta Hannu Peltolan ja Teuvo Piiraisen kanssa.

Käsittääkseni Rautatiemuseon säätiö joutuu maksamaan vuoraa myös Hyvinkään konepaja-alueella käyttämistään tiloista.
kuva 16.09. 10:22 Juhani Katajisto  
  Voi Ankka parka, miten oot elämän kolhuissa saanut siipeesi. No onneksi voin säilyttää ne hienot muistot, jolloin olen saanut seurata työskentelyäsi Haapamäellä. Vastoin montaa muuta lajitoveriasi sinähän olet saanut viettää suuren osan elinkaarestasi 1931-1975 saman varikon eli Tampereen kirjoissa. Mitä nyt joskus olet vähän aikaa ollut Seinäjoella Etelä-Pohjanmaan muretta opettelemassa. Ja tapasinhan sinut suureksi ihmeekseni kesällä 1969 Jyväskylän tallissa. Mutta nyt alkaisi olla korkea aika saada ehostusta. Lentotuhkapesällinen savutorvesi ruostuu puhki tuosta korsteenisi tuhkaluukun yläpuolelta. Sinäkin kuulut siihen vähemmistöön Ankoista, jotka loppuajoikseen muutettiin sähkövaloille. Vahinko, kun sinusta ei ole mitään kerrottavaa Itä-Suomesta Lappeenrannasta, Imatralta tai peräti Viipurista niin kuin vanhemmista lajitovereistasi 950-952. (Ps. kävin vain pääpiirteittäin sijoitus varikkojasi läpi).
kuva 16.09. 09:48 Juhani Katajisto  
  Tapani Kilpinen luettelee matkapäiväkirjassaan nro 59 heinäkuun 4 pv 1962 Tampereella havaitsemaansa kalustoa. Harmi, kun en löytänyt touko- tai kesäkuun merkintöjä vuodelta 1962. Hv4 745 merkitty yksinään kylmillään seisovaksi. Kuvassa esiintyy pari Ankkaa. Vr2 952 on tuolloin merkitty yksinäisenä eli se voi olla joko kylmänä tai lämpimänä, Ankkojen takana on Vr5-sarjan veturi. Kilpinen on tuona päivänä havainnut Vr5 1413:sta vaihtotöissä ja Vr5 1412:sta yksinäisenä. Tässä vain osa hänen tuolloin havaitsemastaan kalustosta. Hän teki tuona päivänä junamatkan Helsingistä Seinäjoelle ja takaisin eli hän on kaksi kertaa junassa ohittanut Tampereen. -- Olin toukokuussa 1962 luokkaretkellä Tampereella. Palasimme Helsinkiin Dm4:n vetämällä junalla ja matkustimme moottorivaunussa. Se oli elämäni ensimmäinen ja viimeinen matkani Dm4:n vetämälla junalla. Minulla on jäänyt hyvät muistot Dm4:sta. Kyyti oli pehmeää ja aivan, kun olisi koti soffalla istunut.
kuva 16.09. 09:33 Teuvo Piirainen  
  Hannulta hyviä huomioita; 50 vuotta ilman että kukaan räkyttäjä olisi laittanut tämän ko. kalustoyksikön kunnostuksen eteen tikkua ristiin. Kovasti ollaan vaatimassa, kunhan sen tekee ja rahoittaa joku muu (usein haukkamaisesti vaadittu VR:ää toimiin). Oletan Hr11:sta kuuluvan Rautatiemuseolle, sillä sitä olisi kaiketi muussa tapauksessa tarjottu jollekin yhdistykselle kun vuonna 2025 museon kalustosta tehtiin kartoitusta. Ottaako Juha Toivonen vetovastuun projektin alkuunsaattamisessa? Ainakin kommentoinnista voisi päätellä, että innostusta ja energiaa asian eteenpäin saattamisessa olisi olemassa.
kuva 16.09. 08:27 Kari Haapakangas  
  Kempeleeseen, ei Kempeleelle. Varsin omalaatuinen määränpää sinänsä.
kuva 16.09. 08:21 Jimi Lappalainen  
  Miksi kello on peitetty?
kuva 16.09. 08:19 Jimi Lappalainen  
  Australiastako asti Esa on tämän kuvan käynyt hakemassa?
kuva 16.09. 05:22 Esa J. Rintamäki  
  Niin mitenkäs se nyt olikaan se 1990-luvun yksikerros-IC - vaunujen rappeutumisten kanssa? Kun niitä piti niiiiin kovalla kiireellä pilkkoa romuiksi, joitakin vuosia sitten?

Alkaa hyvin vahvasti näyttää siltä, että niillä kultaista vasikkaa kumartelevilla talouspuolen epäjumalilla ei näytä olevan harmaintakaan hajua tekniikkapuolen asioista...? Saati mahdollisuuksista.

Eikä heidän Olympos - vuortaan peittävä sumu hälvene milloinkaan...
kuva 16.09. 03:32 Esa J. Rintamäki  
  Upea kuva teksteineen.
kuva 16.09. 02:32 John Lindroth  
  Jukalta harvinaisen kiinnostava kuva! Ennen tuon radan dieselöimista hyvin aikaisessa vaiheessa! Jukalta ainutlaatuinen upea otos!
kuva 16.09. 00:07 Hannu Peltola  
  Ei tämä mitään uhittelua vaadi. Laitoin kalenteriini merkinnän, että kommentoin tätä kuvaa tasan vuoden kuluttua 15.9.2027. Voimme silloin katsoa, miten Hr11-kunnostusprojekti on edennyt.
kuva 15.09. 23:11 Mika Hakala  
  Jos olisi Magdeburg, niin mielenkiintoisessa kontekstissa tämä "Abfahrt von" (Lähtö :sta, suomen. sanakirja.org:lla, ei osaamista saksankielestä) olisi mahdollisesti tapahtunut.

Jos otamme taas jo niin tutuksi tulleen AI:n esiin, niin eräänlaisia lähtöjä olisi tullut huhtikuussa (11.-13.välillä) 1945, kun U.S:n yhdeksäs armeija olisi ajanut saksalaiset niinkin erikoiseen suuntaan kuin itään-päin Elben joesta (Lähteitä tarvitsisi taas jaksaa tarkastella)...

Yhtään ei asiaa ainakaan helpota, että tuolla Magdeburgissa on kolmioraide itään päin ja ainakin ratapihat niiden päissä... Ja vähän eteläänpäin on myös kolmioraide länteenpäin, jossa myös ratapiha...
kuva 15.09. 23:05 Into Tilander  
  Jouluksi kotiin! Kuka ottaa vetovastuun?

https://www.telttakauppa.fi/pressuhalli/49582.html

Hintaa 8790€. Alennuksetkin jyllää! No joo. Tasaraha 9000€, jotta saadaan hieman mehuja ja keksejäkin talkoisiin.

Itsellä pysyy käsissä Kemppi, rälläkkä ja mirkeli.

Älä Hannu kuule uhittele yhtään, kyllä täältä sisua löytyy :)

Seuraava kommentoija saa soveltaa ideaa vielä paremmin!
kuva 15.09. 23:02 Petri Nummijoki  
  Filmin https://www.youtube.com/watch?v=hGHA5Pn0pJE kohdassa 1:32 seisovat Tv1 1200 ja sen takana oleva Hv4 aivan samalla tavalla, kuin tässä kuvassa. Kyseinen filmi lienee kuvattu toukokuussa 1962, johon perusteluja löytyy kuvan https://vaunut.org/kuva/175559 yhteydestä. 4.6.1962 sopisi varmaan kuvauspäiväksi hyvin siinä mielessä, ettei kumpikaan veturi liene aktiivisessa ajossa ja ovat hyvin voineet seistä 1-3 viikkoa samassa paikassa.
kuva 15.09. 22:25 John Lindroth  
  Tv1 veturin takana oleva Hv4 lienee 745. Kuva Mike Morant kokoelmasta!Huom. kuvan oik.reunassa "Tuomi Kukkii"!
kuva 15.09. 22:19 Into Tilander  
  Dian kehyksessä lukee vasemmalla yläkulmassa numero "17". Ja oikealla yläkulmassa "AUG 62H"

"17" lienee dian numero ja "AUG 62H" kuvausaika ja ehkäpä kuvaajan nimen ensimmäinen kirjain.

Elokuussa uskoisin itse kuvan tulleen otetuksi.
kuva 15.09. 22:18 Hannu Peltola  
  Joskus leikittelin ajatuksella, että voisin oman yritykseni osalta sponsoroida pieneltä osin jotain veturin kunnostusta. Tulin kuitenkin aika nopeasti järkiini! Jos asenne harrastajilla on "jos haukkamainen yritys XXX edes vähääkään kunnioittaisi itseään..." tai "Hr1:n kunnostaminen ei näyttelisi edes pilkun jälkeisiä desimaaleja yhtiön XXX taloudellisessa tilanteessa...", yrityskumppaneiden saaminen voi olla vaikeata.

MIKSI IHMEESSÄ MIKÄÄN YRITYS LÄHTISI TÄLLAISELLA ASENTEELLA SPONSOROIMAAN VETURIN KUNNOSTUSTA, JOS HARRASTAJAT EIVÄT ITSE SAA TEHTYÄ ASIAN ETEEN 50 VUODESSA YHTÄÄN MITÄÄN?

Jos tämä veturi on säilyttämisen arvoinen:
1. Sopiva harrastajayhteisö voi perustaa yhdistyksen, jonka tehtävänä on veturin kunnostus. Vaihtoehtoisesti jokin nykyisistä yhdistyksistä voisi ottaa kunnostuksen harteilleen.
2. Yhdistys kerää toiminnallaan sen verran varoja, että Hr11:lle saadaan edes sääsuoja. Rahaa voi kerätä jäsenmaksuilla, erilaisillä Hr11-tuotteilla, tapahtumilla, jne.
3. Kun yhdistyksen toiminta on uskottavaa ja se on saanut kerättyä sopivan alkupääoman, yrityksien saaminen sponsoriksi on hyvin paljon yksinkertaisempaa. Ei ole todellakaan mikään VR:n velvollisuus säilyttää tätä. Sen sijaan jokin sopiva metallialan yritys voisi sponsoroida lahjoittamalla teräkset kunnostukseen. Toinen yritys voisi sponsoroida hitsaaja-apua jne. jne.
4. Yhdistys voi hakea valtiolta ja kunnilta apua kunnostukseen. Itse pitäisin tätä kuitenkin toissijaisena vaihtoehtona yhdistyksen oman toiminnan ja yrityssponsoreiden jälkeen.

Veturi on nyt maatunut 50 vuotta sijoillaan ja sen pelastaminen ei näytä olevan kenellekään sydämenasia. Olen itse liian nuori, että innostuisin Pulla-Hurusta. Minulle ainoa kosketus tähän veturiin on kuvan raato, jonka näin samoilla sijoilla lapsena PRK:n retkellä 1983.
kuva 15.09. 22:07 John Lindroth  
  Brittiläinen "RCTS" rautatieharrastajien ryhmä vieraili Tampereella 4.6.62 osana laajempaa kierrosta Skandinaviassa!.RCTS"The Railway Correspondence and Travel Society".
kuva 15.09. 21:54 Reijo Salminen  
  Tekoäly sanoo että 1962 kesällä (kesä-elokuu) oli vain kaksi virallista liputuspäivää, 4.6. ja juhannus. Syyskuussakaan ei yhtään. Voiko tämä siis olla Mannerheimin synttäripäivän kuva?
kuva 15.09. 21:49 Vertti Kontinen  
  Samassa paikassa tuli käytyä alkukesästä kuvaamassa toiseen suuntaan kulkenut juna. Mökki pisti jo silloin silmään ja pohdin miltä maisema näyttäisi junan kanssa. Kerkesitkin selvittämään sen ensin. Oikein tyylikäs otos!
kuva 15.09. 21:39 Into Tilander  
  Onpa Hannu muuten hyvä kysymys! Kukas tuon omistaa? Viime vuonna taidettiin näitä omistajuuksia vatvoa - ainakin Valtteri siirrettiin museolle. Olisiko sitten tuon VR-Groupin linkin perusteella siirretty sitten loputkin museolle?

https://www.vrgroup.fi/fi/vrgroup/uutiset/vr-perustaa-uuden-tukisaation-vaalimaan-rautatiehistoriaa-luopuu-myos-museokalustonsa-omistuksesta/

Linkistä lyhennetysti suorin lainauksin: "VR on lahjoittanut omistamansa museokaluston ja esinekokoelman sovitussa laajuudessa Suomen Rautatiemuseolle. Taustalla on VR-Yhtymä Oyj:n kevään 2024 yhtiökokouksen päätös. Osa Rautatiemuseossa esillä olevasta museokalustosta on ollut VR:n omistuksessa, mutta museon hallinnassa."

"Sovitussa laajuudessa"...
kuva 15.09. 21:18 Hannu Peltola  
  Kuka veturin omistaa, onko se edes VR:n omistama? Miksi VR:n pitäisi kunnostaa veturi, mikä side nyky-VR:llä on Hr11-veturiin?
kuva 15.09. 21:09 Juha Toivonen  
  Hr11:n entisöinti VR:n kustannuksilla, ei näyttelisi edes pilkun jälkeisiä desimaaleja kyseisen yhtiön taloudellisessa tuloksessa. Kyse on vain tahtotilan puutteesta.
kuva 15.09. 20:26 Hannu Peltola  
  Harrastajat voivat kyllä pelastaa veturin, jos tahtoa on. Malliksi:
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000000161684.html
kuva 15.09. 20:22 Juha Toivonen  
  Muualla sivistyneessä Euroopassa on tämän kaltaisia rautateiden helmiä säilötty kunnostuksen kautta museoihin jo 1960- luvulta lähtien. Vaan Suomen maaperällä tällaiset jatkavat mädäntymistään yhä vuonna 2026. Mikä häpeä!
kuva 15.09. 20:20 Juha Toivonen  
  Jos nykyinen "haukkamainen business-VR" edes vähääkään kunnioittaisi itseään ja omaa 160+ historiaansa, ei tämäkään veturi mätänisi nykyisen kaltaisesti Hyvinkäällä pressujen hauteessa.
kuva 15.09. 20:15 Tuomas Pätäri  
  Hieno on: Kaunis betonituote kauniilla paikalla, ja mukavasti mahtuu deeveripari kuvausaukkoon.
kuva 15.09. 19:10 Into Tilander  
  Itsellänikin oli jonkinlainen haisu näistä voijunista. Siihen se haisu loppuikin... Hyvä, että saatiin lisätietoa!
kuva 15.09. 19:06 Into Tilander  
  No onpa tullut kommentteja! Kiitoksia! Ajattelinkin, että kuva räjäyttää pankin (Vorgin).

Voisi olla hyvinkin veturihiekkaa, Jarno.

Hyvä, että saatiin Juhanikin linjoille!

Jonkinlaisen kalenterin omistava tietäjä voisi terästää muistiani, että mitä liputuspäiviä elokuussa olisi. Jos saataisiin tähän mestariteokseen hieman parempi päivämäärä.
kuva 15.09. 19:01 Janne Karresuo  
  Kiitos Otto.

Olisin suonut, että olisi näkynyt enemmänkin näitä M41:iä, mutta ei. Tosin näki sentis yhden vetotehtävissä. Tapolcan talkeilla odotti hommia toinen. Caterpillarin koneella sekin.
kuva 15.09. 18:59 Janne Karresuo  
  Pitää paikkansa Jimi. Pari löytyy...

Balatonfüredissä vaihdettiin vetovoima. Bombardierin TRAXXilla ajeltiin ensin sinne ja siellä vaihto tähän kyseiseen veturiyksilöön. Hungarypass on harrastajalle edullista matkantekoa. Jos näillä IC:illä körryyttelee, niin paikkalippu piisaa kaveriksi.

Matkailu avartaa.
kuva 15.09. 18:35 Otto Tuomainen  
  Muistaakseni vuonna 2018 veturinvaihto oli Székesfehérvárissa.
kuva 15.09. 18:19 Jouni Hytönen  
  Taisi tuolloin kesällä 2000 myös olla veturinvaihto sähköveturista M61:een Balatonfüredissä.
kuva 15.09. 18:18 Jouni Hytönen  
  Käytiin Tapolcassa Inter Raililla kesäkuussa 2000, kun tieto M61-vetureiden poistumisesta normaaliliikenteestä oli kantautunut jo Suomeen saakka. :) Hetki on siitäkin jo aikaa vierähtänyt.
kuva 15.09. 16:42 Jimi Lappalainen  
  Tasoristeyksen läheisyydessä vaikuttaisi StreetView-kuvista löytyvän pari muutakin muistomerkkiä.
kuva 15.09. 14:21 Otto Tuomainen  
  Kiva nähdä hienoja kuvia Unkarista. Itse tuli tehtyä pari muutaman päivän kuvausmatkaa sinne vuosina 2018 ja 2019. Kesäkuulle 2020 oli kolmas pidempi Unkarin käynti suunnitteilla, mutta se sattuneesta syystä peruuntui. Tämä 418-sarja (ex. M 41) on kyllä asiallinen, onneksi niitä tuli sentään nähtyä mm. täällä Tapolcassa 2018.
kuva 15.09. 11:24 Petri Sallinen  
  1900-luvun alussa vetureissa poltettiin halkoja 0,5 miljoonaa kuutiota vuodessa. Vuonna 1913 veturihalkojen määrä oli vuositasolla jo kaksinkertainen. Kivihiilen osuus vetureissa oli kolmannes halkojen polttoarvoista.

Vuonna 1927 veturihalkoja käytettiin 1,4 miljoonaa kuutiota. Ennen toista maailmasotaa kivihiilen osuus vetureiden polttoainekäytöstä oli 40 prosenttia. Sodan aikana kivihiilen saanti vaikeutui, koska hiili on tuontitavaraa. Sodan jälkeen veturihalkoja käytettiin jo kolme miljoonaa kuutiota.

Kivihiilen käyttö ohitti halkojen käytön vetureiden polttoaineena vuonna 1952. Vuonna 1955 veturihalkojen osuus on 1,5 miljoonaa kuutiota ja vuonna 1961 enää 0,8 miljoonaa kuutiota.
kuva 15.09. 11:07 Esa J. Rintamäki  
  Vekkulia: suurin sallittu kulkunopeus vaunulle 40 km / tiima!
kuva 15.09. 10:56 Esa J. Rintamäki  
  Mänttä, Länsi - Koskela:

Osoitteseen Puistokatu 31 valmistui vuonna 1966 kauppalan vuokratalo, 5 rappua, 33 asuntoa. Itsekin asuin siinä jonkin aikaa kansakouluikäisenä räkänokkana. Olin tilaisuudessa kerran päästä huoltomiehen mukana sen pannuhuoneeseen: valtava öljykattila, jonka punaisen öljypolttimen nimen muistan vieläkin: Bentone.

Silloin tällöin talon päädyssä vieraili säiliöauto tuomassa öljyä: ohjaamon kyljessä luki K. Mesiranta, Kangasala. Talon jatkoksi valmistui parisen vuotta myöhemmin Puistokatu 33, pääty päätyä vasten. Virallisesti talokompleksia myöhemmin kutsuttiin "Pitkä-Louhelaksi", mutta epävirallisesti tehtaalaiset kutsuivat sitä "Mulkkulaksi", kun sen talon perheillä oli paljon lapsia!

Sittemmin sen asukkaita alkoi muuttaa pois, monet rakentamaansa omakotitaloon, jotkut pois paikkakunnalta, jotkut toiseen taloon Mänttällä ja monet vanhainkotiin (niistäkin yksi oli hautausmaan naapurissa - nimellä "Lähtölava"!).

Myös Pitkä-Louhela muutettiin kaukolämpöverkkoon. Paikkakunnan taantuessa talo tyhjeni, rapistui ja viimein purettiin syksyllä 2023.
kuva 15.09. 10:26 Petri Nummijoki  
  Rautateiden osalta halkojen käyttö oli käsittääkseni Pieksämäen, Joensuun ja Oulun varikoiden alueilla yleistä vielä 60-luvun alkuvuosina, kun taas Etelä- ja Länsi-Suomen varikoilla ajettiin pääasiassa hiilipoltolla tai jo dieselvetureilla. Tosin Helsinki lienee ainoa varikko, jossa halkojen käyttö vetureiden polttoaineena oli 60-luvulle tultaessa kokonaan lopetettu.
kuva 15.09. 08:29 Kari Haapakangas  
  Halkovoimalla, veikkaisin. Ainakin pienessä maaseudun rannikkopitäjässä Oulun lähellä kansakoulu (50-luvulla rakennettu) lämpesi koivohaloilla, kunnes 70-luvulla alkoi öljyn aika. Yhden lämmityskauden koivuhalot jäivät pinoon meidän koululaisten iloksi koulun takapihalle.
kuva 15.09. 07:00 Petri Sallinen  
  Kivihiili, koksi ja antrasiitti olivat suomalaisissa kerrostaloissa hyvin yleisiä energiamuotoja 1910-1920-luvuilta alkaen, jolloin kerrostaloissa yleistyivät vesikiertoiset lämmitysjärjestelmät. Niiden ydin oli kellariin sijoitettu suuri keskuslämmityskattila, jossa talonmies mätti hiki hatussa koksia pesään. Halkojakin käytettiin aluksi, mutta koksin lämpöarvo on huomattavasti parempi. Kerrostalojen kivijaloissa saattaa vieläkin nähdä hiililuukkuja. Hiilikuski kippasi lastinsa jalkakäytävälle, josta se suoraan lapioitiin hiililuukusta kellariin. Suuri kerrostalo saattoi käyttää yli sata tonnia hiiltä vuodessa.

Omakotitaloissa — erityisesti rintamamiestaloissa — valtio ohjasi vesikiertoisiin lämmitysjärjestelmiin 1940- ja 1950-luvuilla. Syynä oli pula polttopuista. Puuta haluttiin käyttää ennen kaikkea jälleenrakentamiseen ja sotakorvauksiin. Vesikiertoisessa lämmitysjärjestelmässä koksi tai antrasiitti oli tehoas lämmönlähde. Omakotitalo käytti 3-4 tonnia hiiltä vuodessa. Kotitalossani oli kivihiililämmitys vielä 1970-luvulla — samoin aika monessa naapuritalossa. Tämä alue on vanhaa rintamamiesaluetta. Jouduimme veljien kanssa opettelemaan järjestelmän käytön. Hiilen sytyttäminen ei ollut ihan yksinkertaista. Puuta polttamalla tehtiin ensin peti. Vedon säätäminen oli oma taiteenlajinsa. Veljien kanssa saimme muutaman kerran patteriverkoston vedet kiehumaan, kun vanhemmat olivat reissussa.

Öljylämmitys syrjäytti nopeasti kivihiililämmityksen 1960-luvulla. Öljy oli huomattavasti helpompi: käytännössä täysin automaattinen ja siisti. BTW. Kun ostin kotitaloni 1980-luvun lopussa, niin remontin yhteydessä hienoa kivihiilipölyä löytyi monista paikoista, esim. kattovalaisimien johtoja suojaavista kuvuista. Monissa kaupungeissa kaukolämpö syrjäytti kiinteistökohtaiset lämmitysjärjestelmät — tosin joihinkin taloihin asennettiin myös suuria öljykattiloita. Kivihiilen polttaminen siirtyi voimalaitoksiin ja lämpökeskuksiin.

Englannissa kivihiilen käyttö oli erilaista. Kerrostaloissa ei juurikaan ollut keskuslämmitysjärjestelmiä edes kerrostaloissa, vaan niissä oli asuntokohtaiset hiilipannut tai takat. Paikallinen K-kauppias myi hiiltä pienissä erissä, jolloin äidit kauppareissun yhteydessä ostivat kassillisen hiiltä. Esim. Lontoo poltti käytännössä hiiltä erittäin huonolla hyötysuhteella. Ilma oli täynnä hiukkaspäästöjä ja savuja.

Copenhagen Fields -niminen erittäin tunnettu pienoisrautatie esittää juuri tämän aikakauden teeman yhdestä Lontoon kaupunginosasta. Alueelle saapuu pitkiä hiilijunia joka päivä. Jokaisella alueen kauppiaalla on oma vaununsa, joista hiili puretaan kaupunkilaisille myytäväksi. Koko alue on harmaana hiilipölystä. Sekin on tunnettua, että hiilikaivosmiehet saivat helposti lakkoilemalla suuretkin kaupungit polvilleen. Suurkaupungin oli mahdoton varastoida suuria määriä hiiltä. Logistiikka perustui siihen, että junat toivat jatkuvalla syötöllä hiiltä kaupunkiin.

Suomessa kivihiili oli ennen kaikkea rannikkoalueiden energiamuoto. En tiedä, kuinka pitkälle sisämaahan hiiltä aikoinaan kannatti roudata. Miten kerrostalot lämpenivät Itä-Suomen kaupungeissa aikana ennen kaukolämmitystä?
kuva 15.09. 02:18 John Lindroth  
  Hieno kuva!
   >>