Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
15.12. 20:25 | Eljas Pölhö | ||
| Koskenkorvan liikennepaikkakortin mukaan lp:n tärkeimmät asiakkaat 1960-luvulla olivat Alko, Koskenkorvan Osuuskauppa ja Koskenkorvan Saha. Saapuvista tavaralajeista tärkeimmät olivat muovituotteet ja hiiva. Lähtevistä tärkeimmät puutavara, alkoholi ja vilja. Vuonna 1960 vaunukuormia lähti 4279 ja saapui 293. 1962, 1963 ja 1969 vaunukuormia lähti 6696, 17770 ja 10615, kun taas muina vuosina lähtevien määrä oli 250-600 välillä. Lieneekö tilastoinnissa jotain eroa eri vuosina, koska rahallinen tuloutus oli samaa tasoa koko kymmenluvun. |
||||
|
15.12. 19:48 | Tuomas Pätäri | ||
| Hyvä että edes muutamia. Sen verran piristävä näky tämä on kontillisena kulkijana ollut. | ||||
|
15.12. 19:38 | Mikko Westman | ||
| Teitkö vai ostitko? | ||||
|
|
15.12. 17:37 | Jukka Voudinmäki | ||
| Olihan Koskenkorvalla saha, joka käytti rautateiden palveluja siitä päätellen, että aikakirjat tuntevat syrjäraiteen nimeltä Sahan raide. Pitää kyllä mennä ajassa taaksepäin vähintään 1960-luvulle. | ||||
|
15.12. 17:32 | Tero Korkeakoski | ||
| Ouluunhan meni butadieeniä, mitä ei juurikaan muualta taida Suomessa saada. Toki kulkee rekalla tuokin helpommin niin ei tartte tehdä vaihtotöitä. | ||||
|
|
15.12. 17:08 | Teemu Saukkonen | ||
| Onttolankin liikenne loppui, viimeistään kun Trustivapaa meni selvitystilaan. Vain kaasua sinne tuli muutenkin lähes koko vuoden. | ||||
|
15.12. 15:45 | Veli-Matti Laitinen | ||
| Pyhä Nikolaus toimii myös joulupukin esikuvana. Piispa Nikolaus eli tiettävästi Myrassa nykyisen Turkin alueella 300-luvulla mutta hänen historiallisuus on tuntematon. Katolinen kirkko tuntee Pyhän Nikolauksen mm. lasten suojeluspyhimyksenä. Myös ortodoksisessa kirkossa tunnetaan Pyhä Nikolaus yhtenä kunnioitetuinpana pyhimyksenä ja hänelle pyhitettyjä tai nimitettyjä kirkko-rakennuksia on useita. Teologian opiskelijana on mielenkiintoista tutkia miten monella eri tavalla uskonnot näkyvät ja vaikuttavat yhteiskunnassa, vaikka ihmiset eivät sitä läheskään aina tunnista tai tule ajatelleeksi. Esimerkiksi uskontoja ja uskonnollista symboliikkaa käytetään paljon mm. mainonnassa, populaarikulttuurissa ja mediassa eikä sitä edes tunnista ellei ns. uskonnonlukutaitoa ole. | ||||
|
15.12. 14:27 | Verner Sundberg | ||
| Kiitos | ||||
|
|
15.12. 14:21 | Tero Korkeakoski | ||
| Oliko muuten Koskenkorvalle/lta muuta liikennettä kuin etanolivaunut. Tuliko sinne esim viljaa ikinä junalla? | ||||
|
15.12. 14:05 | Rasmus Viirre | ||
| Jaa-a, toivottavasti joku maalaa Eifet 25301:n fiksumpaan ulkoasuun. | ||||
|
15.12. 14:02 | Rasmus Viirre | ||
| Mitähän tavaravaunuja tässä edessä on? | ||||
|
|
15.12. 13:42 | Petri Nummijoki | ||
| Isäni kertoman mukaan Suupohjan radan tavaraliikenne oli 1960-luvun alkupuolella (1962-1964) tyypillisesti sellainen, että Seinäjoen ja Kauhajoen välillä kulki Vv15-vetoinen tavarajuna, joka teki tällä osuudella olevien liikennepaikkojen vaihtotyöt. Lisäksi Seinäjoelta Kristiinankaupunkiin kulki tavarajuna, jota vedettiin Hv1-höyryveturilla (varmaan Seinäjoen ympäristössä mahdollista, että joskus oli Hv3) ja tästä junasta jätettiin Perälään Kaskisten suunnan vaunut, jotka käytiin hakemassa Kaskisten vaihtoveturilla. Kaskisissa oli 1960-luvun alkuvuosina Tk3 mutta se korvattiin noin 1964 paikkeilla Tve2:lla. Lisäksi Koskenkorvalta ajettiin sorajunia Etelä-Pohjanmaan ratatyömaille. Mm. juuri tuolle Kristiinankaupungin tavarajunan paluuvuorolle annettiin Kurikassa usein viestirenkaalla ilmoitus, että sorajuna on kuopalla, jos sitä ei näy Koskenkorvan asemalla. Tässä olikin koko normaali tavaraliikenne. Talvisin Kaskinen oli 1960-luvulla useana talvena pohjoisin auki pidetty satama, joten silloin sinne kulki lisätavarajunia. Isä ei kuitenkaan ollut talviliikenteen aikaan koskaan Suupohjan radalla junanlähetyksessä, joten ei pystynyt siitä antamaan tietoja mutta kertoi muuten nähneensä, että Seinäjoelta lähti talvella toisinaan kahden höyryveturin kaksinvedossakin tavarajunia lännen suuntaan. |
||||
|
|
15.12. 13:17 | Teppo Niemi | ||
| Melkoinen ristiriita rautatietilastijen ja Kristiinankaupungin.merimuseon tilastojen välillä. Jopa koko rataosan kapasiteettiinkin nähden. | ||||
|
|
15.12. 12:38 | Eljas Pölhö | ||
| Enemmän kuin 1 tavarajuna päivässä Kristiinankaupunkiin on kyllä ollut harvinaista herkkua koskaan. Junien määrän voi halutetessaan katsoa VR:n vuositilastoista (ovat netissä). Sataman tilastosta esimerkiksi 1960 sinne saapui 675 vaunukuormaa, josta vientitavaraa 620 vaunukuormaa. Huippuvuonna 1961 saapuneita vaunukuormia oli 870, joista 790 oli vientitavaraa. kokoluokka on siis pari vaunua päivässä. Päivystysveturin satamatunnit olivat silloin keskimäärin 1 tunti päivässä. Vaihtoveturiesimerkkinä esim Kisko-Kalle Trr Lko-13, joka siirrettiin sinne Aavasaksalta 1963. | ||||
|
15.12. 10:46 | Mikko Herpman | ||
| Jos rauha saadaan aikaan Ukrainaan vaikkapa ensi vuonna. Veikkaan että alkaa rahti kulkea siitä aika pian. Rapua ja kemikaaleja kun ne ovat siellä sen verran edullisia että kauppa lähtee käyntiin kunhan vaan rajoitukset purkautuu. | ||||
|
15.12. 10:19 | Pertti Miettinen | ||
| Koskas Urjalaan on kampiasetinlaite tullut? | ||||
|
|
15.12. 09:57 | Jouni Hytönen | ||
| Reunassa on jopa vielä K60-kiskotettuja raiteita, niitä tuskin tällä liikennemäärällä enää uusitaan kelvollisiksi. | ||||
|
|
15.12. 08:59 | Kari Haapakangas | ||
| Niinpä, tähän tulee 5 m väylä, mikä ei tänä päivänä ole juuri mitään. Karhusaareen on sentään ihan kelpo 12 m väylä | ||||
|
15.12. 07:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aika vekkulia ajatella, että syö aamupuuronsa Ruotsinlaivadeeveristä tehdyllä lusikalla...? | ||||
|
15.12. 07:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hyvä kuva, herra Teemu! | ||||
|
|
15.12. 01:21 | Antti Tapani Häkkinen | ||
| Varmasti nimenomaan 10-18 sahatavarajunaa eikä esim. sahatavaravaunua? 18 sahatavarajunaa yhdessä päivässä kuulostaa melkoisen huikealta junamäärältä, tänä päivänä yksikään Suomen satamista ei näe tuollaisia junamääriä, edes kaikki rahtityypit yhteen luettuna ja rohkenen epäillä, että Kristiinankaupungin satama olisi ikinä vastaanottanut yli kymmentä junaa päiväsä. Ja mainittakoot, että Kristiinankaupungin satama sijaitsee nykyään Karhusaaressa, joskaan ei sielläkään järin vilkasta käsittääkseni ole. |
||||
|
|
15.12. 01:09 | Leevi Halonen | ||
| Melkoisesti on Kristiinankaupungin satama kutistunut ja laiva liikenne kadonnut. Aikoinaan satamalaituri ulottui sillalle saakka. Sillan kohdalla oli erikseen Brittiläisten laivojen lastausalue. Siellä lastattiin sahatavaraa Britaniaan meneviin aluksiin ja alueella oli iso rillirata verkosto. Tuolloin Kristiinassa kävi päivittäin jopa 10-18 sahatavarajunaa päivässä. Vastarannalla, tuossa kerrostalojen kohdalla taas oli iso telakka-alue ja siellä oli myös laaja rillirata verkosto. Tietolähteenäni on Kristiinankaupungin merimuseo, joka on tutustumisen arvoinen museo, jos joku liikku kesäisin täällä länsirannikon Pariisissa. |
||||
|
15.12. 00:46 | Leevi Halonen | ||
| Kyllä. | ||||
|
|
14.12. 23:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aika hyvin on "Kriegslok" pysynyt alkuperäisasussaan. | ||||
|
14.12. 23:38 | Otto Tuomainen | ||
| Loket tarkoittaa suomeksi kyynärpäätä. Kaupungin saksankielinen nimi on Elbogen. | ||||
|
|
14.12. 23:30 | Uwe Geuder | ||
| Piti katsoa 3 kertaa, mikä ihmeen veturi? Ai, niin, tämä ei olekaan ruotsia, vaan paikkakunta Tšekissä :) | ||||
|
|
14.12. 23:13 | Tero Korkeakoski | ||
| Taitaa olla niin syrjäinen sijainti että joutuisi tekemään mutkan jos haluaa lastata puuta. Täältä varmaan vähenee raiteet tai ainakin vaihteet tulevaisuudessa. Onneksi ei ehditty sähköistämään. |
||||
|
14.12. 22:49 | Rasmus Viirre | ||
| Aivopieru. Stadler Rail on sveitsiläinen. Pahoittelut. |
||||
|
|
14.12. 22:40 | Tero Korkeakoski | ||
| Surullisen hiljaiseksi on tämänkin radan liikenne hiipunut. Ouluun/Raaheen ei taida enää mennä säiliöitä, kun ensi viikollakin liikennettä on vain Kouvolaan ja Varkauteen. | ||||
|
|
14.12. 22:20 | Matti Melamies | ||
| Mitä ihmeen itävaltalaista? | ||||
|
14.12. 21:07 | Noah Nieminen | ||
| :D | ||||
|
14.12. 20:25 | Mikko Herpman | ||
| Ehkäpä veturin maalarit ovat tavallisia maalareita. Eli vaikkapa numerot eivät merkitse mitään... Jos ei joku sano että ne voisivat olla hyvät... | ||||
|
14.12. 20:15 | Otto Tuomainen | ||
| Varmaan hylkäyskynnys on alhainen jos vetureista on päätetty luopua. Tuon 380 004:n tapauksessa suurimmat vauriot aiheutuivat törmäyksen jälkeisestä tulipalosta. | ||||
|
|
14.12. 18:13 | Rasmus Viirre | ||
| Ihan sillä, että se on osa veturin ”henkilöllisyyttä” ja historiaa. AR:kin pitää vetureissaan orkkis numerot. | ||||
|
|
14.12. 16:27 | Otto Tuomainen | ||
| Kiskotus on poistettu. Muutos pyörätieksi on tapahtunut tänä vuonna. | ||||
|
|
14.12. 16:27 | Teemu Saukkonen | ||
| Eipä sillä VR:n ex-mumerolla ole nyt enää merkitystä, "oikea" lukee siinä Valmetin laatassa. Vai miten on ne pitkät EU-litviikit, ne tuskin voidaan vaihtaa? | ||||
|
14.12. 16:10 | Samu Saikkonen | ||
| Tyylikäs arkisen hetken otos tosiaan! | ||||
|
14.12. 16:08 | Teemu Saukkonen | ||
| Vuosi aiemmin 2743: https://vaunut.org/kuva/167943 | ||||
|
|
14.12. 16:07 | Teemu Saukkonen | ||
| Kaikki nämä jo vetureiden taivaassa. | ||||
|
|
14.12. 16:02 | Rasmus Viirre | ||
| Minua ihmetyttää, että veturin numero on jätetty kokonaan pois. | ||||
|
|
14.12. 15:09 | Aarni Lilja | ||
| Hieno kuva. Susien sarjanumerot ovat 3064 ja 3034 | ||||
|
|
14.12. 14:25 | Asmo Rasinen | ||
| Oranssi väritys on ihan hieno. | ||||
|
|
14.12. 13:15 | Teemu Saukkonen | ||
| Vaalensin tätä aika paljon, video puolestaan on todellista mustempi... | ||||
|
|
14.12. 11:59 | Jens Matthes | ||
| Veturin valmistaja on Henschel & Sohn, Kassel 1944. Valmistusnumero 28370. Lähde: www.revisionsdaten.de | ||||
|
|
14.12. 11:27 | Pasi Seppälä | ||
| Ei ole mielestäni pimeys haitannut. Kuva on oikein hyvätunnelmainen. | ||||
|
|
14.12. 09:29 | Jimi Lappalainen | ||
| Siis ovatko kiskot silti vielä jäljellä pyörätieksi muutetulla osuudellakin? | ||||
|
13.12. 23:58 | Uwe Geuder | ||
| Tuossa uusi kalusto https://lb.wikipedia.org/wiki/CFL_2400 (kielen saa vaihdettu, jos paikallinen kieli ei ole hallussa :) Sen avulla löysin myös https://lb.wikipedia.org/wiki/CFL_2000. Luulisin, että kuvassa on siis Z2. Viimeinen matka Luxemburgissa 29.11.25. |
||||
|
13.12. 23:46 | Uwe Geuder | ||
| Tampereen raitiovaunun ensimmäisen vaiheen kiskot ovat ArcelorMittalin Luxemburgissa tekemiä. Jos heillä ei ole 2 tehdasta Luxemburgissa, tehdas näkyy junasta siellä Rodangen radan vieressä. | ||||
|
|
13.12. 23:40 | Uwe Geuder | ||
| Luin vähän aikaa sitten, että joku vanhempi junamalli oli viimeinen kerta liikenteessä Luxemburgissa. Olikohan se tuo malli? En ole kovin perillä Luxemburgin kalustosta. https://fr.wikipedia.org/wiki/Z2_(automotrice) mukaan 20 kpl on myyty Romaniaan. Matkustin Wiltz - Kautenbach lokakuussa. Silloin oli käytössä uudehko kaksikerrosjuna. Tuntui vahvasti ylimitoitteltu tuolle mielenkiintoiselle mutta kuitenkin ilmeisestä matkustajamäärältään hyvin pienelle radalle. |
||||
|
Kuvasarja: Josef Plátek, Turnov |
13.12. 22:21 | Robert Sand | ||
| Tämä menee kiinni 19.12.2025. On ollut toiminnassa 1850-2025. | ||||
|
13.12. 20:13 | Ida Puolakanaho | ||
| Mikäs Seepraan oli tullu? | ||||