Kurt Ristniemi: Valtionrautateitten autojen tunnukset
1940-luvulla VR:n autokanta kasvoi ja autoja käytettiin entistä moninaisempiin tehtäviin. Tuli tarve antaa autoille tunnukset ja yhtenäiset maalausohjeet. Ne annettiin 2.3.1945 rautatiehallituksen kiertokirjeellä N:o 3/736.
Auton kylkeen maalattu tunnus oli muotoa
'osasto autotyyppi nro', esim. 'Lko S 6'.
Ohjeessa määrättiin myös autoihin maalattavat merkinnät, merkkikoot, tekstit ja värit.
Erinomaisen hyödyllistä tietoa esim. pienoismallien rakentajille.
VR-historiikki 1937-1962 kertoo:
"Autoliikenneasioiden käsittely määrättiin aluksi liikenneosaston tiedustelujaoston tehtäväksi. Vasta v. 1945 katsottiin autoliikenteen saavuttaneen sikäli itsenäisen aseman, että kuljetustoimiston yhteyteen perustettiin autojaosto, jonka päätehtävänä on autoliikenteen hoitaminen ja kehittäminen.
Autojaoston tehtävät ovat jalkautuneet kahteen toimintahaaraan, liikenteenhoidolliseen ja teknilliseen.
Liikenteen hoitaminen ja kehittäminen on tapahtunut yhteistyössä liikenneosaston linjahallinnon, siis liikennejaksojen ja liikennepaikkojen kanssa.
Teknilliseen toimintaan kuuluu kaiken liikenneosaston valvonnassa olevan moottoroidun kaluston, kuten autojen, traktoreiden, laituritraktoreiden, haarukkatrukkien, raidetraktoreiden ja koneelisten kuormausvälineiden, huolto- ja korjaustoiminta; se on tapahtunnut autojaoston suoranaisessa valvonnassa."
Helsinki
Kiertokirje N:o 3/736, 2.3.1945. Valtionrautateitten autojen tunnukset, sivu 1.
02.03.1945 Kurt Ristniemi
Helsinki
Kiertokirje N:o 3/736, 2.3.1945. Valtionrautateitten autojen tunnukset, sivu 2.
02.03.1945 Kurt Ristniemi
Hakuehdoilla löytyi 2 kuvaa
Kommentit
| 11.05.2020 15:57 | Lasse Reunanen: | Älytöntä. Sodan jälkeisessä pula-Suomessa autot on pitänyt uudelleenmaalata tietyn sävyiseksi sen takia, kun joku viskaali on päättänyt, minkä värisiä autojen pitää olla. Luulisi että vähäisiä raha- ja voimavaroja olisi käytetty johonkin hyödylliseen. Kyllä ne tavarat ja ihmiset olisi liikkunut vaikka harmaalla tai siniselläkin autolla. Luulisi, että tunnusten maalaaminen olisi riittänyt. (Käyttäjä muokannut 11.05.20 15:57) |
|
| 11.05.2020 16:02 | Olli Keski-Rahkonen: | Valtionrautateillä on ollut aina vähintään riittävästi järjestystä ja luettelointia ylläpitävää henkilöstöä. Tosin paperissahan ei varsinaisesti käsketä maalaamaan autoja uudelleen, eikä ole varmaa onko niin myöskään tehty. (Käyttäjä muokannut 11.05.20 16:04) |
|
| 11.05.2020 16:12 | Lasse Reunanen: | "Autot on tunnuksiltaan ja maalaukseltaan yhdenmukaistettava..." | |
| 12.05.2020 07:39 | Kurt Ristniemi: | Täydensin kuvasarjan tekstiä VR-historiikin kertomalla autojen hoidosta. Autojen maalaaminen ei välttämättä ollut mitenkään älytöntä tai johtunut VR:n viskaalien tai muun henkilöstön virasto-innokkuudesta. Sodan jälkeen kalusto on saattanut olla varsin huonossa kunnossa ja suorastaan vaatinut maalaamista. Sodan aikana kalusto oli joutunut koville eikä huoltoon ja korjauksiin ollut kyetty välttämättömiä korjauksia enempää. Sodan jälkeen virisi vahva usko tulevaisuuteen ja halu rakentaa maa jälleen kuntoon. VR valtion laitoksena ehkä hyvinkin halusi olla esimerkillinen ja hoitaa kalustonsa yhtenäiseen kuntoon samaan tapaan kuin mikä hyvänsä suurempi kaupallinen yritys. Ja jos maalia oli, miksei sitä olisi käytetty? Maan jaloilleen nostaminen vaati taloudellista toimeliaisuutta, joka puolestaan edellytti myös käytettävissä olevien materiaalien hyväksikäyttämistä. Työtä piti saada, tuotanto piti saada pyörimään. Ei maa makaamalla nouse. Eikä ohje määrää kalustoa maalattavaksi heti ja kerralla, vaan sitä mukaa kun kalusto joka tapauksessa vaati korjaamista ja silloinkin vain jos maalaaminen samalla kävi helposti päinsä. Menneisyydessä tehtyjen päätösten kritisoiminen tuntematta silloisia olosuhteita, mielialoja, syitä, tavoitteita ja mahdollisuuksia ei ole hyödyllistä ja saattaa helposti johtaa aivan vääriin johtopäätöksiin. (Käyttäjä muokannut 12.05.20 07:40) |
|
| 12.05.2020 15:58 | Erkki Nuutio: | SAHK:n Tampereen kerhon lehdessä Hyrysysy-Menolainen 5/94 (s.33-41) oli Nalle-Sisujen historiikki ja kertomus VR:n Vehoniemen automuseolle Kangasalle lahjoittaman jakelu-Nalle (Sisu KB-121) VR 6327:n yksilön entisöinnistä. Auton työura VR:n ovelta ovelle käytössä ajoittui välille 1968-1987. Kyseinen loppupään Nalle liikkui Ford Traderin dieselillä. Tarinassa todettiin, että RH vahvisti vuonna 1961 (muiden kuin henkilöautojen) uusiksi ohjaamo- ja lavaväreiksi taivaansinisen (Sadolux 18) ja harmaan (Sadolux 2). Liikemerkin siipipyörä, jonka yllä VR oli tällöin vielä entisen mallinen. Vasta satavuotisvuonna 1962 siipipyörä pelkistettiin. RH:n huoneenrakennusjaos oli myös tarkoin mitoittanut Ovelta-Ovelle (tai Från Dörr-Till Dörr) tekstin. Ylikäskijä näillekin maalailuille oli kaiketi Erkki Aalto. Taivaansininen väri nosti aina keskusteluun valmiiden keskuudessa kysymyksen VR:n ikiomasta taivaasta omaa hautausmaata vastaten. |