3399-134259 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kurt Ristniemi: Helsingin vararunko

Vararunko on varalla oleva junarunko, jota käytetään silloin, kun jokin vakituinen juna ei syystä tai toisesta ole käytettävissä.

Helsingissä - Ilmalassa - vararunkoja on kaksi. 9.12.2012 lähtien myös Tampereella on vararunko.

Helsingin vararunko päivystää miehitettynä Linnunlaulussa, mutta puolenpäivän jälkeen se seisoo Helsingin aseman raiteella 11, jolloin se on helposti tarkasteltavissa.

Vararungon kokoonpano vaihtelee käytettävissä olevan vapaan kaluston mukaan. Vuoden 2014 lopulla todennäköinen kokoonpano perästä keulaan on: Ehf/Ehft, Ei, Rk, Ex, Ex, Ex, Ed, Sr1.

16.9.2012: Ehft 29902, Ex 29942, Rbkt 26904, Ex 29944, Ex 29946, Ei 27018 21.10.2012 asti.
11.4.2013: Ehft, Ei, Rbkt, Ex, Ex, Ex, Sr1 (välillä Sr2).
1.11.2014: Ehft 29902, Ei 27016, Rbkt 26906, Ex 26201, Ex 26301, Ex 29942, Ed 28086.

Vararungon käytöstä kertoo 'Vararungon seikkailut' http://vaunut.org/keskustelut/index.php?​topic=5134.0

kuva
Helsinki asema

Helsingin vararungon Ehf 29901 Helsingin asemalla. Litterasta huolimatta vaunua koristavat yhä parempien aikojen ensimmäisen luokan merkinnät....
7 kommenttia
29.11.2014 Kurt Ristniemi
kuva
Helsinki asema

Helsingin vararungon Ei 27018 Helsingin asemalla.
Ei kommentteja
29.11.2014 Kurt Ristniemi
kuva
Helsinki asema

Helsingin vararungon Rk 27820 Helsingin asemalla. Onko tuossa ovessa kännykänkäyttökieltotarra?
3 kommenttia
29.11.2014 Kurt Ristniemi
kuva
Helsinki asema

Sininen vaunu Ei 27018 ainokaisena vihreiden ja punaisten vaunujen joukossa. Runko seisoi läntisimmällä aseman perukoille tuovalla raiteella 11...
22 kommenttia
18.11.2014 Kurt Ristniemi

Hakuehdoilla löytyi 4 kuvaa

Kommentit

01.12.2014 09:51 Jouni Hytönen: Näitä vararunkoja on Ilmalassa kaksi. Toinen päivystää Linnunlaulussa. Molempien kokoonpano on tällä hetkellä Ehf/Ehft, Ei, Rk, 3 Ex, Ed.
01.12.2014 10:15 Kurt Ristniemi: Mutta mikä onkaan vararungon junatyyppi ja -numero?
01.12.2014 10:47 Toni Lassila: Se riippuu siitä, että mitä junaa se korvaa. Pendoa korvatessa se on S ja Intercityä korvatessa IC ja numero on sama myös.
01.12.2014 10:56 Kurt Ristniemi: Tarkoitin junatunnusta ja numeroa silloin, kun vararunko odottelee tisurissa tehtävää.
01.12.2014 11:23 Jimi Lappalainen: Se ei ole mikään, koska se ei ole silloin juna ;) Se on vain vaunusto seisomassa ratapihalla.
01.12.2014 11:31 Kurt Ristniemi: Mikähän se on silloin, kun se - vetureineen - siirtyy Linnunlaulusta raiteelle 11 tai siitä takaisin Linnunlauluun? Mahdollisesti jopa aikataulun mukaisesti päivittäin.
01.12.2014 11:49 Jimi Lappalainen: Vaihtotyöyksikkö.
01.12.2014 16:10 Teemu Saukkonen: Vararunko 1 tositoimissa 16.10.2014: http://vaunut.org/kuva/96577
02.12.2014 09:14 Topi Lajunen: Vararungon siirtojen numerot olivat ainakin jokin kuukausi sitten 69301 ja 69302. Nykyään voivat olla jotain muutakin.
02.12.2014 10:23 Kurt Ristniemi: Sitten päästäänkin lopulliseen tunnisteratkaisuun:
Silloin kun vararunko seisoo Helsingissä raiteella 11, mikä sen junanumero siis on?
Ja vastaavasti, mikä se on silloin, kun runko seisoo tisurissa Linnunlaulussa?

Ja sitten sama vielä yleistäen: mikä on pääteasemalla seisovan junan numero, kun se ei enää ole saapunut juna, eikä vielä ole lähtevä juna. Vai vaihtuuko junan numero jonakin tiettynä hetkenä suoraan saapuvasta lähtevään?
02.12.2014 11:13 Tuukka Ryyppö: Ei se ole juna, jos sitä ei ole pistetty junana liikkumaan. Se on vain kasa säilytyksessä olevia vaunuja. Kysymys vararungon junanumerosta on kyllä mielenkiintoinen.
02.12.2014 12:01 Kurt Ristniemi: Jotta juna saa junanumeron vasta sillä siunaaman hetkellä kun se lähtee liikkeelle?
Ja silloin kun se laiturissa odottelee matkustajia ja laiturinäytössä seisoo junan numero, sillä ei kuitenkaan vielä oikeasti ole numeroa?
Oliskohan ihan noin?
02.12.2014 12:10 Juhani Pirttilahti: Ehkä tavallaan tässä haetaan sitä lakkaako määräasemalle saapunut juna olemasta juna, kun se pysähtyy? Vai sitten, kun juna aikoo pysähtymisen jälkeen siirtyä määräaseman raiteelta X raiteelle Y (Vai onko se jo vaihtotyötä? Ilman numeroa vai numeron kanssa ?). ?. ??.
02.12.2014 12:49 Tuukka Ryyppö: Kyllä väittäisin junan olevan juna jo ennen liikkellelähtöään. Matkustajajunan kohdalla arvaisin vaunupötkön junautuvan, kun sen johtava konduktööri soittaa lähtövalmiusilmoituksen raili-puhelimella. Voi myös olla, että junasta tulee juna kun sen henkilökunta on saapunut työmaalleen. Aiheeseen koulutetut osannevat sanoa tarkemmin ;)
02.12.2014 15:28 Kurt Ristniemi: No, esitän kysymykseni uudelleen, toivottavasti ymmärrettävämmässä muodossa:

Kun Helsingin vararunko on siirtynyt vaihtotyönä(?) Linnunlaulun päivystyspaikaltaan Helsingin asemalle, raiteelle 11, ihan siis siihen raiteen perille laiturin vierelle, onko sillä siinä junanumero? Ja jos on, mikä se on?

Vai onko se siinäkin ihan vain varastoitu vaunujono vetureineen ilman junanumeroa?
02.12.2014 15:47 Topi Lajunen: Junan tarkka alku- ja loppuhetki ei käytännössä yleensä ole merkityksellistä, mutta jos jotkin tarkat hetket pitäisi sanoa, niin ehkäpä kaikkein parhaat perustelut tukevat seuraavia hetkiä:

- Juna "syntyy" sillä hetkellä kun se saa lähtöluvan liikenteenohjaukselta
- Juna lakkaa olemasta juna siinä vaiheessa kun se pysähtyy määräraiteellaan

Joillain asemilla edeltävät tai seuraavat vaihtotyöt tehdään samalla junanumerolla kuin siihen liittyvällä junalla on, mutta ne ovat kuitenkin tällöin vaihtotyöyksiköitä. Ero junan ja vaihtotyöyksikön välillä on olennainen, niitä koskevat täysin eri määräykset säännöstössä.

Paikallaan seisoskelevan kaluston numerona voi varsin perustellusti pitää sitä numeroa, joka sillä seuraavaksi liikkuessaan on - mikäli se on tiedossa.
02.12.2014 16:04 Teemu Peltonen: Aletaan taas olemaan niin sanotusti jännän äärellä. Junanumerohan esiintyy monissa eri järjestelmissä ja eri yhteyksissä. Matkustajainformaatio tuntee aikataulujen junanumerot, eli mikä junanumero saapuu ja lähtee miltäkin laiturilta ja milloin +- liikenteenohjausjärjestelmien tuottama ero suunniteltuun aikaan.

Kaikki rataverkolla liikkuvat junat tarvitsevat etukäteen varatun kapasiteetin, eli aikataulun. Minkä avulla myös Ryypön mainitsemat lähtövalmiusilmoitukset toimivat. Kapasiteettiä hakiessa sille annetaan haettavalle kapasiteetille myös junanumero tietystä operaattorin ja junan tyypin mukaisesta numeroavaruudesta, eli käytännössä juna saa numeronsa tällöin.

Liikenteenohjausjärjestelmä tietää mikä esine varaa mitäkin raideosuutta, jos se ei tiedä raideosuudella olevan esineen oikeaa numeroa, se keksii sille sellaisen. Numero seuraa järjestelmässä rataverkolla liikkuvaa esinettä raideosuuksien vapautuessa ja varautuessa kun se on järjestelmään kerran syötetty, joko ihmisen toimesta tai järjestelmän itsensä aikataulujen mukaisesti syöttäessä (raideosuuden ja ajan perusteella). Numero ei toki ole välttämättä kirjaimellisesti junanumero jos esine liikkuu esimerkiksi vaihtotyönä ja vastaavasti se on junanumero jos kyseinen rataverkolla liikkuva esine on asetettu liikkumaan junana. Pääsääntöisesti numero myös poistetaan esineeltä sen saavuttaessa aikataulun mukaisen määränpäähänsä, jolloin järjestelmä arpoo raideosuutta varaavalle esineelle uuden numeron.

Tämän lisäksi kentällä toimiva henkilöstö käyttää varmasti junanumeroita kommunikoinnissaan omavalintaisesti.

Helsingin raiteelle 11 siirtynyt vararunko on siis siirtyessään ja saapuessaan raiteelle 11 saaton numerolla, matkustajainformaation laiturinäytöissä kerrotaan todennäköisesti jo tällöin kyseiseltä raiteelta seuraavaksi lähtevän junan numero (siis se, joksi vararunko muuttuu). Vararungon saapuessa kulkutiensä maaliraiteelle, Helsingin raideosuudelle 11a, järjestelmä toteaa saaton saapuneen määränpäähänsä ja pienen viiveen jälkeen tyhjentää raiteelle asetetun esineen numeron muiden siivoustoimenpiteiden yhteydessä ja asettaa esineelle uuden arvotun numeron. Tämän jälkeen joko välittömästi tai vasta joidenkin hetkien jälkeen joko liikenteenohjaaja tai järjestelmä toteaa kyseisellä raideosuudella olevan esineen lähtevän seuraavaksi junana tietyn aikataulun mukaan, ja liittää sille junanumeron, mikä taas kytkee sen esimerkiksi kapasiteetti- ja kalustotietoihin sekä tietoihin lähtövalmiudesta.

Se, mikä junanumero lähtöraiteella seisovalla rungolla on, on siis varsin filosofinen kysymys ja riippuu mistä näkökulmasta asiaa tarkastellaan ja kuinka paljon halutaan pilkkua viilata.

Jotakuinkin näin tuon otaksuisin toimivan, korjatkaa jos olen väärässä :)
03.12.2014 03:31 Tuukka Ryyppö: On myös tilanteita, joissa samalle junalle kerrotaan kaksi junanumeroa – saapuneen junan numero ja lähtevän junan numero. Jos tehtävänä nimittäin on mennä junalle, joka on saapunut junanumerolla XXX2 ja rullailla sen päätykilvet rungon seuraavaa reissua, joka ajetaan junanumerolla XXX3, varten kuntoon. Silloin lukee paperissa junanumerona XXX2 - XXX3. Käytännössä rungosta on useammin tapana käyttää nimeä tyyliin "273:na lähtevä runko" kuin "9696:na saapunut runko". Mutta se riippuu toki siitä, mitä mennään tekemään. Unohtunut matkatavara haetaan saapuneesta rungosta ja moikataan samalla konnaria, joka on jo parin minuutin ajan pistänyt lähtökuntoon lähdössä olevaa runkoa. Joka on siis se samainen fyysinen vaunupötkylä. Ja oikeasti se on sitten ilmeisesti numeroltaan jotain tyyliin 1337666(?), kunnes ollaan valmiita lähtemään tnuut tnuut.
03.12.2014 08:22 Topi Lajunen: Se, että liikenteenohjausjärjestelmä arpoo varatulle osuudelle jonkin satunnaisehkon numeron, ei kyllä määrittele kalustoa oikeasti miksikään. Ne on järjestelmän sisäisiä juttuja.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!