Matinharjun soraraide, Päävaara

Matinharjun soraraide (n. 760+​500 ja 760+​800) oli käytössä 1958-​1960 (2 km) ja 1972-​1974 (200 m). Rataa ei näy...

Välillä Päävaara–Vääkiö

Lehtorinteen tasoristeys. (Ratakilometri 755.3).

Välillä Päävaara–Vääkiö

(Ratakilometri 756).

Välillä Päävaara–Vääkiö

Nyt on ihan reilusti ratapohja anttanut periksi. (Välillä Vääkiö-​Päävaaran seisake).

Välillä Päävaara–Vääkiö

Koivuvaaran tasoristeyksestä näkymä etelään. (Ratakilometri 757.2).

Päävaara

Päävaaran tasoristeys ja seisake on myös ollut jossakin aivan kuvan etualalla. (Ratakilometri 759.3).

Välillä Lippo–Päävaara

Näkymä noin 100 metriä Päävaaran tasoristeyksestä pohjoiseen. (Ratakilometri 759.4).

Välillä Lippo–Päävaara

Näkymä noin 100 metriä Päävaaran tasoristeyksestä pohjoiseen. (Ratakilometri 759.4).

Välillä Lippo–Päävaara

(Ratakilometri 760).

Välillä Lippo–Päävaara

Matinharjun tasoristeys. Ilmeisesti tasurin jälkeen vasemmalla on ollut myös sivuraide, muttei ole kyllä enää. (Ratakilometri 760.5).

Välillä Lippo–Päävaara

Kuvattu etelän suuntaan. (Ratakilometri 761.5).

Välillä Lippo–Päävaara

Paikannimi lienee Torvisenaho. (Ratakilometri 761.5). Tästä paikasta löytyy myös Olavi Huotarin vuonna 2007 ottama kuva. Tuolloin rataa ei oltu...

Välillä Lippo–Päävaara

Tässä noustaan kohti Suomen rautateiden korkeinta kohtaa merenpinnasta nähden, eli mäkilamminvaaralle (Ratakilometri 762.6).

Välillä Lippo–Päävaara

Suomen rautateiden korkein kohta merenpinnasta nähden, eli Mäkilamminvaara. (Ratakilometri 763). Tapio Muurinen on kuvannut saman paikan vuonna...

Välillä Lippo–Päävaara

Tässä laskeudutaan jo alaspäin Suomen rautateiden korkeimmalta kohdalta merenpinnasta mitaten, eli Mäkilamminvaaralta. (Ratakilometri 763.3).