??.02.1989 / Välillä Vihtari–Sepänsalmi
??.02.1989 Dv12 2701:n vetämä juna Vihtarin ja sepänsalmen välillä
Kommentit
| 20.02.2015 07:45 | Teppo Niemi: | Lennätinlinjoista päätellen, juna on menossa pienenevien kilometrien suuntaan ja linjan rakenteen perustella lähtisin etsimään kuvauskohdetta Jyväskylän ja Haapamäen väliltä. | |
| 20.02.2015 08:10 | Heikki Kannosto: | Ensimmäinen vaunu on CEit tai CEhit joten päättelen että tämä on sama Sk - Hpk - Tpe aamupikajuna kuin siinä toisessa kuvassa ja ollaan jossakin Haapamäen pohjoispuolella. | |
| 20.02.2015 08:15 | Juhana Nordlund: | Ensimmäinen vaunu on CEit tai CEift, muttei ainakaan CEhit. | |
| 20.02.2015 09:19 | Heikki Kannosto: | No niin, taas olisi pitänyt tarkastella vaunua v i e l ä tarkemmin... | |
| 20.02.2015 10:00 | Teppo Niemi: | Mutta kuvassa ei ole sama juna kuin kuvassa http://vaunut.org/kuva/99219 , jossa on nelivaunuinen juna Molemmissa junissa on ensimmäisenä vaununa CEit /CEift ja kolmantena EFit. | |
| 20.02.2015 10:12 | Heikki Kannosto: | Jepulis penjamiin. Eri junahan tämä on kun malttaa katsoa tarkemmin. Vanhat silmäni eivät tänä aamuna näköjään ole aivan vetreimmillään. | |
| 20.02.2015 10:32 | Jouni Hytönen: | Olisikos mahdollista, että viimeinen vaunu on niin suoraan kohti kuvaajaa, ettei tästä näy kovin hyvin, että junassa on neljä vaunua? Kaksi sileäkattovaunua on ainakin molemmissa kuvissa ensimmäisinä ja varma CEit/CEift ensimmäisenä. | |
| 20.02.2015 10:42 | Heikki Kannosto: | On se hyvinkin mahdollista - minusta tämä on koko ajan ollut nelivaunuinen tai sitten kolmantena on täysin ennennäkemätön kuusiakselinen nivelvaunu... | |
| 20.02.2015 10:55 | : | Mielestäni myöskin sama juna ja samat neljä vaunua. Veturi sekä ensimmäinen ja kolmas vaunu antavat viitteitä samasta junakokoonpanosta, mutta voihan olla että kyseessä on vain onnekas sattuma. Tähän taivun kuullessani näkyviä perusteluita sille miksei juna olisi sama. (Käyttäjä muokannut 20.02.15 11:01) |
|
| 23.02.2015 21:17 | Lasse Hinkkanen: | Mielestäni kumpikaan kuva ei ole Hpk - Jy väliltä, koska viestilinja oli radan toisella puolella. Ov - Hpk - Sk välillä oli viestilinjassa ylimpänä kanavaorret, joissa oli pistevuorottelut. Niitä ei näissä kuvissa näy, joten ollaan jossain muualla. | |
| 24.02.2015 23:11 | Niklas Savinsaari: | Minäkään en jotenkin miellä tätä Hpk:n ympäristössä kuvatuksi... Tässä tosiaan oltaneen (kaasu)esiopastimen kohdalla, sillä toisessa kuvassa ( http://vaunut.org/kuva/99219 ) on alimmalla orrella eo:n värinvaihtolaitteen syötön langat, joita ei tässä kuvassa n e ä y , eli opastin sijainnee juuri kuvanottopaikalla. Minkähänlaisia esiopastinpaikkoja mahtuu esim. välille Pm - Jns. | |
| 25.02.2015 07:07 | Juhana Nordlund: | Kuvan veturi on 2700-sarjasta, toisessa kuvassa näkyykin numero kokonaan eli 2704. Käsittääkseni 1980-luvulla 27-sarjan alkupää oli Seinäjoella kirjoilla. Kuinka yleistä oli tuolloin, että Seinäjoen tai Tampereen Deevereitä liikkui esimerkiksi Pieksämäen itäpuolella? | |
| 25.02.2015 07:48 | Jouni Hytönen: | Helmikuun 1989 havainnoissani lähes kaikissa junaparin H 560/569 veturi oli sarjasta 275x. Voi olla toki aivan sattumaakin. Muistelisin, että tuohon aikaan veturit 2701-2712 eivät enää olleet Seinäjoen kirjoilla, vaan pari vuotta aikaisemmin. Kuvan lisääjä voisi kommentoida, onko tuo 2/1989 arvaus vai varma tieto esim. dialippaasta. | |
| 25.02.2015 07:54 | Jouni Hytönen: | Kaasuesiopastimia ei ollut Jyväskylän ympäristössä tarjolla, eli pitääkö tutkia seuraavaksi vaikka Vihtaria? Erikoinen vaunujärjestys sinnekin, junaparissa 105/106 meni Joensuuhun asti ravintolavaunullinen runko kun taas 103/104 pudotti ravintolan ja 1-luokan Pieksämäelle. | |
| 25.02.2015 07:59 | Jouni Hytönen: | Ei tämä kyllä minusta sovi Vihtariinkaan. Eikä Huutokoskelle. | |
| 25.02.2015 12:47 | Mika T. Polamo: | Ei täältäkin Huutokoskelle, mutta puoltoääni Vihtarille. Kovasti näyttää siltä että juna olisi tulossa Vihtariin lännestä esiön paikkeilla. Olisiko siellä ollut linjat noin päin? | |
| 25.02.2015 13:46 | Teppo Niemi: | Mutta jos nuo kuvat ovat kuvattu likimain samalla paikalla seisten, niin Niklasksen vastauksesta voi päätellä, että juna on ohittanut vastakkaiseen suuntaan näyttävän( tai sillä kohtaa sijainneen) kaasuvaloesiopastimen, ja juna on menossa laskevien kilometrien suuntaan. | |
| 25.02.2015 14:51 | : | Eikös tuolla Joensuu-Pieksämäki -välillä kulkenut Jounin mainitsemien pikajunien lisäksi vielä "ex-lättä" 831/832(?), joka pysähtyi kaikki liikennepaikat? Kokoonpano on siihen pitkänpuoleinen, mutta jos kyseessä on juhlapyhien lisävaunuletka niin pituutta on voinut olla enemmän, olihan junassa jokin juhlapyhäkokoonpano tuohon aikaan K.Pyrhösen dokumentoimana jopa Dr13 neljällä puuvaunulla! | |
| 25.02.2015 15:18 | Juha Kutvonen: | Ääni Vihtarille minultakin. Juna on juuri lähtenyt Vihtarista ja kiihdyttelee kohti Sepänsalmea kuvaajan kohdalla läntisen Eo:n ohittaneena...? Eli olisiko tässä: http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=8000&text=Kuvauspaikka%3F&srs=EPSG%3A3067&y=6917815&x=603156&lang=fi (Käyttäjä muokannut 25.02.15 15:29) |
|
| 26.02.2015 01:42 | Jouni Hytönen: | Taivun kannattamaan Vihtaria esitetyillä todisteilla. :) Noilla nurkillahan se läntinen esiopastin oli. | |
| 26.02.2015 02:08 | Jari Kuusinen: | Sieltähän tämä ja se toinen kuva näyttävät olevan, Päivärinteen tasoristeyksestä pikkukengät jalassa kuvattu: http://www.tasoristeys.fi/risteyshaku?crossingId=3010 Mutta miksiköhän kuvassa on päädytty teletötteröimään 200-300 millin edestä, jos junan lisäksi kuvaan olisi saanut mahdollisesti mukaan sen esiopastimenkin? Ja kenen (tai mahdollisesti keiden) kenkälaatikosta löytyy vastaavat verrokkikuvat? :) | |
| 26.02.2015 12:19 | Mika T. Polamo: | {[(Eräässä Resiinan sähköisessä palvelussa on kyllä 11.07.1998 otettu verrokki jossa esiökin näkyy. Kuiskaa hän)]} (Käyttäjä muokannut 26.02.15 12:19) |
|
| 26.02.2015 13:06 | Jouni Hytönen: | Jos kuvanottohetkellä esiopastin on ollut vain kuvausta haittaava objekti eikä niinkään pyhiinvaelluskohde kuten kymmenkunta vuotta myöhemmin. :) | |
| 26.02.2015 13:34 | Heikki Kannosto: | Jään edelleen miettimään tuota ensimmäisen luokan vaununpuolikasta. Muistikuvieni mukaan Pm - Jns välillä kulki ykkösluokan vaunu(npuolikas) vain ns laivapikajunassa. Kesäisin siinä taisi olla kahdeksankin vaunua koko matkan ja käsittääkseni talvisinkin neljää enemmän( - ja siinähän oli aina myös ravintolavaunu; myöh huom). Eräässä vaiheessa toisenkin Turun junaparin kulku ulotettiin Joensuuhun saakka mutta ensi luokka ja ravintola jätettiin Pieksämäelle josta ne kaiketi palasivat junaparin toisen puolen mukana Turkuun samana päivänä. Mutta mitään absoluuttisen varmaa ei tästäkään uskalla sanoa koska Turistit ja taskuaikataulut näyttävät siirtyneen ajasta iäisyyteen ja elellevät nykyään kierrätyspaperina Kongossa tai Kansasissa tai mahdollisesti Kuopiossa. Joukossamme ei taida olla yhtäkään korkeatasoista sähköviestintälinjapylväsharrastajaa joka tunnistaisi eri pylväiden yksilöllisesti sijoitetut orret varmasti ja vastaansanomattomasti...? (Käyttäjä muokannut 26.02.15 17:49) |
|
| 26.02.2015 18:23 | Lasse Hinkkanen: | Tuossa kuvassa näkyy pylväissä riippukierrejohto AMKA tai AMKK. Johdon toinen pää taitaa olla maassa. Tällaisella johdolla jatkettiin esiopastimen linjaa, jos esiopastinta siirrettiin kauemmaksi. Jos kuvat on otettu samasta paikasta, niin riippukierrejohdon on täytynyt lähteä kuvauspaikan kohdalta. Kolmannen pylvään alaorrella näkyy suorituslinjan merkkilätkät. Kuvassa orret ovat kuvaajan puolella pylvästä, joten pylväsnumerointi yleensä suureni eteenpäin mentäessä. Yleensä myöskin ratakilometrit kasvoivat samaan suuntaan. Sanon yleensä, koska poikkeuksiakin oli. |