02.12.2014 / Acton Town, Lontoo, Yhdistynyt kuningaskunta
02.12.2014 Piccadilly Linen 1973 Tube Stock- runko lähestyy Acton Townin asemaa lännestä. Mäen päällä oikealla näkyy District Linen varikko, jossa mm. D78- ja S-Surface Stock junia. Vasemmalla mäkeä ylös nousevat raiteet kohti Ealing Commonia, jotka ovat Piccadilly- ja District Linelle yhteiset ja keskellä menevät Piccadilly Linen raiteet kohti Hounslowta ja Heathrown lentoasemaa.
Kommentit
| 03.12.2014 08:17 | Topi Lajunen: | Tällaisen raidekartan löysin: http://carto.metro.free.fr/cartes/metro-tram-london/ Sen mukaan vasemmalla mäessä vain oikeanpuoleinen raide menee kohti Ealing Coommonia, vasen menee Heathrowia kohden. Keskeltä siis pääsee kohti Heathrowia, mutta niin pääsee äärilaidoiltakin. Ealing Commonia kohti mennään/tullaan reunimmaisten ja keskimmäisten väleistä. :) |
|
| 03.12.2014 10:04 | Leo Männistö: | Paitsi että. Molempien linjojen junat nousivat mäkeä ylös kaikkein vasemmanpuoleisinta raidetta kohti Ealingia. Tuolla mäen päällähän on vaihde, jonka toki varmasti huomasit katsoessasi kuvassa olevaa opastinta. (Käyttäjä muokannut 03.12.14 10:26) |
|
| 03.12.2014 12:58 | Mikko Herpman: | Aika hienosti on vedetty virtakiskoja yhdistävät/syöttävät kaapelit.. No ei kai se nyt niin justiinsa ole.. vaikkei ole kanaaleissa tai muuten suojattuja.. Paljokohan tuolla on virtakiskojen jännite, 600V DC? | |
| 03.12.2014 13:27 | Heikki Jalonen: | Lontoon Metro onkin virransyöttöjärjestelmän suhteen aivan omanlaisensa, peräti Brittiläisen ainutlaatuinen... Käytössä on nelikiskojärjestelmä: kaksi kulkukiskoa ynnä kaksi edellisistä ja maasta galvaanisesti erotettua virtakiskoa. Vuotovirrat tietysti heikenävät erotusta. Ulkopuolella oleva kisko on +-kisko, potentiaali +420 V (maahan nähden). Raiteiden keskellä on puolestaan paluukisko, sen potentiaali on -210 V (maahan nähden). Siten, varsinaisen syötön jännite tulee 630V. Tasajännitettä, tietysti. Ai miksikö näin monimutkaista? Tuubin tunnelit (vanhemmat osat) on rakennettu käyttäen valurautaisia rengassegmenttejä, sisäpuolista kaivutekniikkaa käyttäen. Lontoon maaperä kun on enimmäkseen savea, johon tunnelia ei voi louhia tavalliseen tyyliin. Maasta erotetuilla virtakiskoilla pienennetään oleellisesti hajavirtoja. Jos paluuvirta johdettaisiin kulkukiskojen kautta, melkoiset hajavirrat ohjautuisivat myös tunnelirakenteisiin ja aiheuttaisivat niiden voimakasta syöpymistä. Vaihtovirralla syöpymisilmiöitä esiintyy paljon vähemmän. Britit siis sähköistivät metronsa "vähän" liian aikaisin, tasavirran kaudella: jos Lontoossa olisi pitäydytty koeteltuun ja toimivaksi todettuun höyryvetoon metrossa, ei näitäkään ongelmia olisi tullut ollenkaan vastaan... |
|
| 03.12.2014 14:49 | Leo Männistö: | Myös raidevirtapiirit olivat alkujaan tasavirtaa ja tuo neljäs kisko tarjosi ”kylkiäisenä” ratkaisun tähän asiaan eli raidevirtapiirit ja virransyöttö olivat erillisiä. Osalla LU:n rataverkkoa muuten liikennöi myös muita junia, esimerkiksi Queen’s Park Bakerloo Linellä. Noissa paikoissa 4th rail potentiaali on 0v ja 3rd rail on +660 (tai jotain sinnepäin, sellaista jännitettä kuitenkin, jolla sekä 630V sekä 750V kalusto toimivat). 4th rail ja toinen ajokiskoista ovat sitten yhteydessä keskenään, jotta molemmille kalustotyypeille olisi paluuvirralle tie. Muuten tuo kipinöinti virtakiskoissa on melko hurjan näköistä, etenkin noissa alku- ja loppukohdissa. | |
| 03.12.2014 22:40 | Markku Blomgren: | London Overgroundin junathat ovat kaiketi kolmineuvoisia sähkönsyötön suhteen, eli 3/4-kisko tasavirtaa sekä 25kV vaihtovirtaa langasta. Vaihtovirta puoli taitaa tosin aktiivikäytössä olla vain NorthLondonLinella. |