??.??.1963 / Tampere asema
??.??.1963 Mieletön potretti Schwartzkopffin Hv2:sta! Ei mikään ihme, että Erkki arvostaa tätä eräänä parhaista kuvistaan! Se on otettu isältä perityllä 6x6 paljekameralla. Vuonna 1963 hän otti ensimmäiset talvikuvansa. Vyörytyslaitoksen ylätasolla näkyy mies kuuppavaunun kimpussa.
Kommentit
| 16.11.2014 00:41 | Jorma Toivonen: | Tosiaan hieno kuva. "Riihimäen miehet" täydentävät varastojaan ennen kotimatkaa. Hv2 586 taisi olla Riihimäen kirjoilla tuolloin? | |
| 16.11.2014 01:15 | Eljas Pölhö: | Jorma on aina niin epäileväinen, Hv2 586 oli Riihimäen kone loppuvuotensa. Mikäli TPL ei ole löytänyt uutta tietoa, niin veturin viimein matka tapahtui Karjaalta Riihimäelle yksinäisenä veturina 19.4.1966. Tämä on sikäli mielenkiintoista, että se oli hylätty jo 30.3,1966. Veturi romutettiin marraskuussa 1967 Riihimäellä. | |
| 16.11.2014 17:17 | Martin Hillebard: | Näyttäytyi Järvenpäässä Ri - Hki, Hki - Ri paikallisjunissa kuten silloin sanottiin. Kuriositeettina, veturin suurikokoisen valmistajan laatan pohjaväri oli punainen, kun se muissa havainnoimissani sisarissa oli vihreä. | |
| 17.11.2014 07:27 | Petri Nummijoki: | Olivatko Tampereen vierailut Riihimäen Hv2-vetureille yleisiä? Riihimäen ja Tampereen välillä taisivat ainakin H47, TK40 sekä H401/402 olla vakituisia Hv-vetoisia junia vielä tuohon aikaan mutta olen luullut näiden olleen Tampereen ja Turun varikoiden Hv-vetureiden kierrossa ja Riihimäen Hv2-vetureiden liikkuneen Helsingin ja Hangon suuntiin. | |
| 17.11.2014 17:52 | Reino Kalliomäki: | Mainio tuo Martinin kommentti väreistä! Punainen on vaatinut maalariltaan silmää. Varmaan se on ollut komean näköinen. Hiljattain käsillä ollut 579:n laatta oli mielestäni pohjaväriltään musta. Vihreä on ilmeisesti ollut tavallisin. Muinoin kerjätessäni hyttimaalia Winterin maalitehtaalta ruutu näyttikin koodiksi yksinkertaisesti "veturinvihreä"! | |
| 17.11.2014 19:27 | Eljas Pölhö: | Muistaakseni Petrin mainitsemat junat olivat Riihimäen ajossa, vaikka käytäntö on voinut vaihdella eri vuosina. Turun veturikierrossa nämä junat eivät ole olleet. Tampere on kyllä mahdollinen, mutta en ulkoa osaa sanoa varmaksi. 1960-luvun lopulla H401-H402 olivat useimmiten Hr1, toisinaan Tr1-vetoisia. Riihimäen vetureilla silloinkin. | |
| 17.11.2014 19:53 | Eljas Pölhö: | Nehän olivatkin silloin H409 ja H410. Hr1 vedolla meni myös postijunapari Riihimäen ja Toijalan välillä, junat H231 ja H232. H231 oli suora jatko Helsingista 15:15 lähteneelle H213:lle. Riihimäellä se odotti Helsingistä tasan 16 lähteneen nopean paikun ja sitten jatkoi Toijalaan samoin veturein ja vaunuin, vain junan numero muuttui. | |
| 18.11.2014 00:29 | Jorma Toivonen: | 1960-luvulta ei löydy tietoja, mutta 1950-luvun puolivälin jälkeen Riihimäen "paikkuvuorossa" olivat Hv2-junat pohjoiseen: 233/238 (Tpe 11;15-14;10 / 15;22-18;55), 231/236 (Tpe 9;25-12;31 / 14;12-17;13) - 31.5.1956 junassa Pm:n Hv2 684, 237/232 (Tl 18;46-21;11 / 5;40-7;36) - 13.4.1958 Hk2 448. 60-/70-luvun vaihteesta muutama merkintä junaparista 409/402 Ri-Tpe-Ri (6;57-10;19 / 14;15-17;11): 12.8.-69 Tr1 1072, 12.3.1970 Tr1 1095, 13.4.1970 Tr1 1051, 20.4.1970 Hr1 1010. (Käyttäjä muokannut 18.11.14 00:32) |
|
| 18.11.2014 15:04 | Eljas Pölhö: | Minä näyn vähän sekoilevan Tampereen junan numeron kanssa. Itsellänikin on käsillä pari havaintoa junasta H409/402 vuoden 1968 alusta. 20.1.68 = Hr1 1008, 10.3.68 = Hr1 1003 ja 3.4.68 = 1003. Jorman merkinnöissä pistää silmään Kouvolan Rulla-Riston (1095) käyttö Riihimäen ajossa. Oliko Kouvolan vetureiden käyttö yleistä Riihimäellä? Karjaan suuntaan ei niitä ole jäänyt mieleeni, vaikka enpä onnistunut näkemään kuin pienen murto-osan junista. |
|
| 18.11.2014 16:03 | Eljas Pölhö: | TPL tekstasi, että Kouvolan vetureiden käynti Tampereella liittynee pyöräsorvilla käyntiin. Myös Tr1 1096 on havaittu samassa junaparissa. | |
| 22.11.2014 18:46 | Ilkka Hovi: | Hieno kuva mutta huonolta näyttää. Veturin valtaputkessa on ilmeisesti reikä, koska höyryää noin runsaasti savutorven ja tyhjönestoventtiilien kautta. Jarrut ovat kiinni ja vyörytyslaitteen "ränni" on vielä alhaalla, joten veturi ei ole heti lähdössä vaikka suunta on jo eteenpäin. Varmaan matka jatkui korjaukseen - ja vislakin vuotaa ! Muistan saksalaisten Hv2-vetureiden laattojen olleen pohjaväriltään mustia. Vihreänä on varmaan joku laatta ollut, sillä muitakin laattoja on nähty yli maalattuina. | |
| 25.07.2016 09:26 | Erkki Nuutio: | Kantani on, että valtaputkessa ei ole vikaa ja veturi on normaalikunnossa. Parisen minuuttia tätä edeltänyt vertailukuva http://vaunut.org/kuva/97318?u=3399&kv2=1968&tag0=0%7CHv2%7C osoittaa piipusta silloin tulleen kivihiilipölyistä savua lietsoimen lietsomana, eikä lainkaan puhdasta höyryä. Vertailukuvassakin viheltimistä vuotaa puhdasta höyryä (tarkoituksella, jäätymisen estämiseksi), joka näkyy yhtä valkeana molemmissa kuvissa, ja eroaa täysin kivihiilipölyisestä savusta. Oheisesta kuvasta olin teettänyt tallelle jääneen 20cmx30cm paperikuvan jo alunperin. Reino on vaivaa nähden puhdistanut siitä pöly- ja sormenjäljet ja hieman kirkastanut (kiitos!). Sen sijaan vertailukuvasta on tallella vain 9cmx9cm paperikuva, joka oli alunperinkin oheista kuvaa tummempi (valotus lienee eri). Kuvieni negat ovat kateissa. Selitys kuvan eloisuuteen löytyy ystävällisestä veturinkuljettajasta. Tämä oli havainnut syvässä umpihangessa pitkään kameran kanssa odotelleen nuorukaisen, ja päättänyt näyttää tälle höyryllisesti näyttävän lähdön - jarrut vasta osittain vapautuneina. Kuten vertailukuvan kommentissa todettiin, ei alhaalla ollut kouru mitenkään estänyt liikkeellelähtöä eteenpäin. Schwartzkoppfin kilpien pohjia oli sudittu varmaan niin vihreällä kuin mustalla värillä. |