??.04.1971 / Ilmala ratapiha

??.04.1971 Näitä vaunuja käytettiin työmaakoppeina. Etummaisen rungossa lukee: "V.R.SUOMI 63", ???lämmitys, Taara 22,4 t. Takimmainen on no 64 (toisesta kuvasta). Historia tarkemmin Jorma Rauhalan kauan sitten julkaisema http://vaunut.org/kuva/15643 kuvassa. Kuva on muuten sama, mutta tässä näkyvät "sirkusvärit".

Kuvan tiedot
Liikennepaikka: Ilmala ratapiha
Kuvaaja: Reino Kalliomäki
Lisätty: 09.10.2014 20:54
Muu tunniste
Sijainti: Asemalla/Ratapihalla
Vuodenajat: Kevät

Kommentit

10.10.2014 09:47 Pave Saarinen: Nuo ovat niitä VR 100 vuotta näyttelyssä olleita vaunuja.
http://rautatiehistoria.blogspot.fi/2013​/12/vr-100-vuotta-1962-nayttely-maalisku​ussa.html

Mutta alunperin vaunuja käytettiin Turun ns. pikajunissa, joilla ajettiin Porkkalan vuokra-alueen läpi. Tuosta kuvasta voi vieläkin nähdä jäljet luukkusysteemistä, joilla ikkunat suljettiin. Vaunuissa oli varsin pimeää, kun ikkunat suljettiin Kauklahdessa ja vastaavasti Tähtelässä avattiin ja päinvastoin. Oli niissä kovin heikko sähkövalaistus. Vessaankaan ei saanut mennä. Muistaakseni jokaisessa vaunussa oli naapurin vartija päädyssä. Se juna ajoi Porkkalan läpi tosi hiljaa. Paikulla ajettiin ensin Kauklahteen. Kun Porkkala palautettiin oli se varsinainen nähtävyys. Tilapäisesti siellä oli asuttu. Kirkkonummen veturitalli oli ratapölkyistä rakennettu samoin kuin ns. sairaala.
(Käyttäjä muokannut 10.10.14 09:50)
10.10.2014 09:58 Jorma Rauhala: Pave: Eihän tuo "Kirkon" talli nyt ihan ratapölkyistä kai ollut rakennettu? http://vaunut.org/kuva/13983
10.10.2014 10:17 Eljas Pölhö: Näitä vaunuja ei kyllä käytetty Turun pikajunissa. Ne olivat alkujaan moottorivaunujen liitevaunuja. Linkissä on lisää http://vaunut.org/kuva/15643

Vaunut on sovitettu vanhojen puumottien mittoihin ja vetokykyyn. Hyvä kuva alkuperäisestä tarkoituksesta on kirjassa "Rautatiet sotavuosina TK-miesten kuvaamina" sivulla 113 (Ei 22403 Dm2 vetämänä). Joku voi löytää saman kuvan netissä julkaistuista SA-Kuvista.
10.10.2014 10:56 Pave Saarinen: Eihän tuo "Kirkon" talli nyt ihan ratapölkyistä kai ollut rakennettu? vastaus: Siinä oli radan eteläpuolella yhdelle veturille rakennettu talli pölkyistä. Purettiin tietysti kohta heti.

Pölhölle: Saattaa olla, että ne olivat moottorivaunujen liitevaunuja alunperin, mutta kuvan maalipinnoissa on vielä jälki luukuista. Siitä nähdään selvästi vielä luukkujen raudoitusten irroittamisesta jääneet jäljet. Ne luukut nostettiin paikalleen työntämällä ylöspäin ja siinä oli sellaiset kiskot kuten laatikoille on Ikean kaapeissa tehty. Myös maalipinnassa on selvästi erilainen pinta ikkunan alla kuin sen vieressä. No, kai joku voisi vielä löytää jostakin alkuperäisen kuvan Porkkalan junasta, muistan sellaisen nähneeni, olisiko se Finlandiakatsauksessa ollut?
10.10.2014 11:17 Teppo Niemi: Olen kyllä sitä mieltä, että nyt Paven pitäisi todella lukea myös mitä esim. Luettelo vaunujen kotiasemista kertoo näishin vaunuihin liittyen.
10.10.2014 11:21 Heikki Kannosto: Nämä vaunut esiintyivät Eija-Elina Bergholmin elokuvassa Marja pieni! ja taisivat mennä melkein saman tien romuksi.
10.10.2014 12:44 Eljas Pölhö: Nämä vaunut eivät ole olleet Porkkalan läpiajavissa junissa. Niitä oli neljä ja ne olivat kevytrakenteisia ja siksi niillä oli käyttörajoituksia.

Silmämääräisesti havaitaan, että ikkunan ja katon välissä ei ole sitä seinäkaistaletta, joka linkitetyssä Porkkalan vaunukuvissa ja filminpätkässä näkyy ilmiselvästi. http://vaunut.org/kuva/96412 Jorman kuvassa http://vaunut.org/kuva/15643 ikkunarakenne näkyy selvemmin kuin värikuvassa.

Vaunujen sijainti Porkkalan liikenteen aikaan ei myöskään viittaa Helsinki-Turku-juniin ja vaunuluetteloonkin on merkitty rajoitus: Mot. lisävaunu. Mot. = moottorivaunu
https://www.dropbox.com/s/uq51a9a4qrk1gd​6/22401-404.jpg?dl=0
10.10.2014 13:14 Teppo Niemi: Kiitos Elias, kun jaksat oikoa näitä MUTU tietoon perustuvia kommennteja. Taas kerran tulee mieleen erään, nyt jo edesmenneen, haapamäkisen veturinkuljettajan sanonta: Asiaa tuntemattomat antavat asiantuntijalausuntoja.
Tuolla Rautatieaseman foorumilla on keskustelussa http://www.rautatieasema.org/topic.asp?T​OPIC_ID=646 käsitelty hieman myös Porkkalan liikenteen vaunuja.
10.10.2014 15:14 Pave Saarinen: Voi voi, pahoitteluni, että olen ollut väärässä!
10.10.2014 15:34 Mikko Nyman: Pave: kattos, kun ei se erehdys ole niin vakavaa. Ymmärtääkseni ainakin itse olen toisinaan erehtynyt ja ollut väärässä, enkä silti ole joutunut maanpakoon.
10.10.2014 16:54 Olli Keski-Rahkonen: Filmipätkästä otettu kuvakaappaus rikkoi YLEn elävän arkiston käyttöehtoja, joten kuva jouduttiin poistamaan. Ikkunaluukullisista vaunuista löytyy kyllä kuvia täältä valmiiksi, esimerkiksi http://vaunut.org/kuva/23609 ja http://vaunut.org/kuva/78009. Porkkala-aiheinen filmipätkä löytyy toki myös alkuperäisessä muodossaan elävästä arkistosta: http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/ma​ailman_pisin_tunneli_1500.html#media=150​2.
10.10.2014 17:24 Mikko Nyman: Jatkona Ollin kommenttiin: yleensä (paino sanalla yleensä) mediatalot suhtautuvat myönteisesti siihen, mikäli joku haluaa jakaa palan jostain heidän jutusta jossain päin på internet. Ymmärtääkseni tässä vorgin kyseisessä tapauksessa kyse oli yhdestä framesta (24 fps), eli noin promillen osuudesta koko klipistä.

Vastaisuuden varalle jengille ohje: kysykää lupa niin printtimedioiden näköislehtien screenshotien julkaisuihin kuin esimerkiksi Yle Areenasta capturoitujen stillien julkaisuun. Kysyminen ei maksa mitään ja mikäs toisaalta sen parempaa mediataloille kuin saattaa julki myös muissa kanavissa heidän juttujaan ja antaa lupa julkaisuun.

Jotta asia ei olisi turhan yksinkertainen, nettiversioiden linkkejä saa jakaa tietysti vapaasti missä tahansa, samoin kuin vaikkapa linkkejä Ylen Elävään arkistoon, mutta jostain kumman syystä (esimerkiksi) Ollin linkkaamasta pätkästä, joka on täysin vapaasti kaikkien katsottavissa, ei saakaan ottaa screenshotia ja laittaa sitä esimerkiksi vaunut.orgiin. Tämä ei siis ole vorgin käyttösääntöjen aiheuttama rajoitus, vaan nimenomaan Ylen Elävän arkiston käyttöehtojen, kuten Olli ylle rustasi.

Puujalka, joka tuli edellisen kappaleen viimeisestä lauseestani mieleen: Olli oli Ylellä yllään ylletröja.
10.10.2014 18:25 Pave Saarinen: Hei, mutta jos en tee kuvakaappausta, vaan otan digikamerallani yksittäisen kuvan tv-ohjelmasta tai vastaavasti elävästä arkistosta, kuva monitorista tai tv:n kautta, olen ymmärtänyt, että sen julkaisu olisi sitten sallittua?
10.10.2014 18:52 Mikko Nyman: STT:n Tyylikirjan kohta 8.3.3. sanoo näin: "Älä levitä kuvia sosiaalisessa mediassa, jollet ole varma niiden tekijänoikeuksista.": vaunut.org on osa sosiaalista mediaa.

Pavelta enivei erittäin hyvä kysymys, sillä tuskin kovin moni journalisti (itse en ole STT:llä töissä), friikkujournalisti tai muu voi poiketa esimerkiksi yllä mainitusta STT:n tyylikirjan kohdasta. Mutta jos nopeasti pitäisi näppituntumalta vastata Paven kysymykseen, sanoisin että se lienee aivan sama, onko kyseessä screenshot, digikameraotos tai muu näihin rinnastettava: tekijänoikeus on yksiselitteisesti tässä tapauksessa Ylellä.

Erittäin hyvä esimerkki tästä oli taannoin VRLeaksin yhden jutun yhteydessä, kun Hesari oli tehnyt erään meidän juttua sivuavan jutun. Kysyin Hesarilta jutun julkaisulupaa meillä ja se oli ookoo. Sen sijaan grafiikasta olisi pitänyt maksaa sopimussumma, mikä oli X euroa. Toisin sanoen, jutun olisi saanut julkaista sellaisenaan, mutta kuvituksesta olisi pitänyt maksaa erikseen, mikäli Hesarin laatimaa grafiikkaa tai muita kuvia olisi käytetty meillä VRLeaksissa. Ideamme oli siis siteerata Hesarin juttua ja käyttää tarvittaessa Hesarin grafiikkaa jutun täydennyksenä. Lopulta teimme graffat itse.

Mutta siis: kaikkien kuvien ja äänitteiden jakamiseen kysyisin luvan ja siteerauksiin soveltaisin STT:n Tyylikirjan kohtaa 2.3 "Siteeraukset ja muun median uutisten jatkaminen".

Mikäli jengiä STT:n Tyylikirja kiinnostaa, se löytyy tästä:
--
http://stt.fi/content/tyylikirja
11.10.2014 16:31 Pave Saarinen: Asiaan liittyen, sen vierestä: Vaunut.org on historiajulkaisu, aikakautinen ja toimituksellinen ja sillä on kulttuurihistoriallinen merkitys. Sehän ilmestyy tai uudistuu joka päivä. Tässä suhteessa mielestäni tietosuojalait antaisivat suuremman vapauden henkilökuvien julkaisemiseen. Tietosuoja on tietysti eri asia kuin tekijänoikeudet. Mutta jos tietosuojavaltuutetulta kysyy henkilökuvan julkaisemisesta, vastaus on melko varmasti kielteinen. Vanhojen kuvien ollessa kysymyksessä normaalisti tietosuoja ei koskaan vanhene. Tässä on kyllä iso puute lainsäädännössä. Rikoslaissa on pykälä, joka lupaa jopa kahden vuoden vankeusrangaistuksen luvattomasta julkaisemisesta. Joku vanhenemissääntö pitäisi olla. Kouluvista TS-valtuutettu on luvannut, että ryhmäkuvia voi julkaista. Mihinkähän lakiin sekin perustuu?
12.10.2014 16:22 Reino Kalliomäki: Tietosuojasta mitään tietämättömänä kommentoisin koulu(ryhmä)kuvista: Menemällä ryhmään yksilö ikään kuin lupautuu kuvan jakamiseen. Ankarat rangaistukset taas varmaankin perustuvat paparazzimaiseen v ainoamiseen. Mutta entä kuvat vanhoista veturimiehistä? Monet näyttävät ilmeellään olevansa "mukana". Otettaessa ei lakia ollut. Koskeeko laki sekä kuvaamista että julkaisemista?
12.10.2014 17:30 Pave Saarinen: Tietosuojavaltuutetulta sain kerran 5 sivuisen vastauksen, kun kyselin 50 v vanhojen koulukuvieni julkaisemisesta. Aina pitäisi kysyä lupaa, oli ts. valtuutettu kyllä suositteli luvan hankkimista. Mutta pitäisköhän odottaa, että kaikki kuvassa olevat delaavat? Tossa on pieni riski itselläkin olemassa. Lopputulema on, että kuvat jäävät arkistoon. Kun näitä sähköisen viestinnän ym.tietosuojalakeja lukee, on siellä kuvat käytännössä jaettu kahteen ryhmään, toimitukselliset julkaisut ja tavalliset kotisivut. Siis ammattilaiset ja harrastelijat ovat eri luokassa. Toimituksellisilla sivuilla on laajat oikeudet. Mitähän tietosuojavaltuutettu sanoisi SA-kuvista? Siellähän on sitäpaitsi epäkunnioittavia kuvia kaatuneista. Omaisia voi koskea. Laki ei muuten määrittele tietosuojatapauksissa, kuka on omainen. Tässähän on nyt yksi vanhenemisraja jo tullut esille. Henkilöä koskeva tietosuoja ei ainakaan koske ennen vuotta 1945 otettuja kuvia.
21.12.2017 01:24 Esa J. Rintamäki: A 63 oli entinen Ei 87P n:o 22403. Tuon numeron se sai tammikuussa 1939, kun numerot alkoivat "juosta kilpaa" satapaikkaisten vaunujen numeroiden kanssa... Valmistuessaan vuonna 1935 sen alkuperäinen numero oli 22203. Viime vaiheessaan Ei 22401 oli 65-paikkainen, siihen oli nikkaroitu konduktööriosasto. Sekin muuttui näyttelyvaunuksi vuonna 1961: A 61. Hylky näille tuli 1967.
(Käyttäjä muokannut 22.12.17 02:24)

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!