??.??.???? / Välillä Pasila alapiha–Ilmala asema
??.??.???? Mainos
Kommentit
| 10.09.2014 22:30 | Ari Palin: | Mistähän kuva on? Olisiko juna nousemassa Pasilan alaratapihalta rantaradalle? | |
| 10.09.2014 23:24 | Petri Nummijoki: | Jos tämän on tarkoitus kiitotavarajunaa esittää niin tuskin juna olisi matkalla Turun suuntaan. Taustan rakennuksista tulee jotenkin mieleen kuvan http://vaunut.org/kuva/11931 maisema joskus vuoden 1970 paikkeilla, kun sähköistys oli jo olemassa mutta raidejärjestelyt eivät vielä valmiina. Tosin silloinkaan en pysty selittämään, miksi juna ei ole joko itäisillä raiteilla tai vaihtoehtoisesti kierrä alaratapihan kautta. | |
| 11.09.2014 02:49 | Juhani Pirttilahti: | Olisiko kuvan ottoa varten ajettu tuohon. | |
| 11.09.2014 08:59 | Tuomo Kärkkäinen: | Hr12 2800 hv? | |
| 11.09.2014 09:15 | Juhana Nordlund: | Kuvaan olisi sopinut paremmin Hr13, mutta jostain syystä Hr12 on tullut valituksi. Tarkoituksena on luonnollisesti ollut mainostaa tehokkainta tuolloin käytössä ollutta "superrekan" veturia. | |
| 11.09.2014 15:28 | Tero Korkeakoski: | Ja surullista että tuo kuvan teksti ei ainakaan liikennöitsijän mielestä pidä enää ollenkaan paikkaansa. | |
| 11.09.2014 15:33 | Kimmo T. Lumirae: | Muistan mainoksen tuon ajan Valituista paloista, vuosi oli ehkä 1972 tai jopa ennen. Olin silloin jo (11 vee) niin paljon harrastaja, että ymmärsin hevosvoimaluvun virheellisyyden. | |
| 11.09.2014 20:52 | Jukka Ahtiainen: | Päättäjillä on vielä hetkinen aikaa tarkentaa suunnitelmia. Vanhasta mainoksesta saa hieman vinkkiä. Purkaa, lopettaa ja rullata voidaan nopeasti, mutta toimivan infran ja liikenneyhteyksien rakentaminen uudelleen vie suomalaisten käytettävissä olevilla rahoilla aikansa. Asia ei toimi pelkän vapaan kilpailun pohjalta, vaan lisäksi tarvitaan valtiotason vahvaa ohjausta tarpeen viitoittamaan suuntaan. Oleellista ei ole, puhutaanko 39:stä, 40:stä tai 80 vuodesta, vaan se, että jotain tarttis tehdä. Pitkässä juoksussa raideliikenteestä tulee joka tapauksessa 'voittaja' verrattuna rinnalla kulkevaan motorisoituun kumipyöräliikenteeseen tai lentoliikenteeseen. http://www.tekniikkatalous.fi/energia/article198962.ece |
|
| 11.09.2014 20:59 | Jyrki Talvi: | Minulla on muistikuva, tuo mainos oli myös Helsingin Sanomissa ja Uudessa Suomessa. Koko sivun ilmoituksena. | |
| 11.09.2014 22:02 | Ari Palin: | Minusta kuva ei voi olla Petrin linkittämän kuvan paikasta, koska juna tulee tässä erillistä yksittäistä raidetta. Lisäksi vasemmalla näyttäisi olevan erotusjakso, joka sopisi Pasilan ja Ilmalan välille. Taustan rakennus on todennäköisesti alaratapihan takana. | |
| 12.09.2014 00:17 | Jarmo Pyytövaara: | Eiköhän kuva ole puretun radan kohdalta: http://vaunut.org/kuva/86484?paik=Pasila+alapiha | |
| 12.09.2014 12:26 | Petri Nummijoki: | Kuva toki voi olla alaratapihaltakin mutta yksittäinen raide tai erotusjakso eivät sinänsä kerro mitään, koska Helsingin ja Ilmalan välisellä alueella tehtiin noin vuosien 1967 ja 1975 välisenä aikana kaikki uusiksi. Itsekin tiedän kuvan esiintyneen jo 70-luvun alkupuolen julkaisuissa, joten kuva todennäköisesti on otettu aikana, jolloin rakennustyöt olivat laajimmillaan ja raiteet saattoivat tehdä vaikka minkälaisia kiemuroita. | |
| 13.09.2014 21:36 | Jani Autio: | Olisiko ollut ainoa kaupallinen juna jossa käytettiin Dr12 parivetoa, silloinhan täsmäis myös 2800 horsepoweria? | |
| 13.09.2014 22:04 | Kimmo T. Lumirae: | No, ei täsmää. Hr12 teho oli 1900 hv ja Hr13 tuo mainoksen 2800 hv. Sv/Sr12 oli sitten 1400 hv. | |
| 14.09.2014 11:19 | Jani Autio: | No, eipä niin.. | |
| 14.09.2014 18:27 | Tapio Muurinen: | Tässä VR haluaa mainostaa konttiliikennettä, joka alkoi verkkaisesti. Omia kontteja oli hankittu 40 kpl, pukkinostureita, eli entisiä puutavaranostureita varustettiin konttilaittein - yhteensä konttinostureita oli 50 kpl. 1971 VR oli liittynyt kansainväliseen Intercontaineriin ja aloittanut myös konttiliikenteen Siperian läpi Japaniin. Kuva on n. 1971-72. Paikaksi sopii hyvin Ilmalan seutu, eli lähtö Pasilan alapihalta Karjaan suuntaan. Melkein keskellä koivuryhmän takana kohoaa alapihan valomasto. 60-luvun lopulla tässä oli kaksi raidetta rinnakkain, nyt toinen purettu. - On iltahetki: juna voi olla T1717 Karjaalle, lähtö Pasilasta (v.1973). (Käyttäjä muokannut 14.09.14 18:29) |
|
| 14.09.2014 19:42 | Jukka Ahtiainen: | Tapion kertoman perusteella laitettu Ilmala. Eiköhän se ole linjalle lähdössä, koska tolppakin on jo ohitettu. | |
| 14.09.2014 19:59 | Petri Nummijoki: | Kuinka säännöllisesti tämmöinen T1717 kulki ja mitä kuljetti? Tähän asti olen ollut käsityksessä, että 60-luvun lopulla tai 70-luvun alussa ajettiin Pasilasta Rantaradan suuntaan vakituisesti vain Pitäjänmäen ja Kirkkonummen järjestelyjunia sekä yksi tavarajuna Turkuun (T1031 tai myöhemmin T1701). Jos lisätavarajunia oli kulussa niin ne olivat lähinnä ratatöihin liittyviä sora- tai sepelijunia. Hangon talviliikenteen aikaan saatettiin hakea lisäjunalla Karjaalta tyhjiä tavaravaunuja Helsinkiin kuormattavaksi, koska Helsingissä oli jatkuva vajaus umpivaunuista. Kilon akkutehtaalle tuli satunnaisesti lyijyä lisäjunalla Helsingin satamista. Muista jonkinlaista toistuvuutta sisältävistä tavaraliikennekuljetuksista Pasilasta Rantaradan suuntaan en ole tuolta ajalta tietoinen. | |
| 14.09.2014 21:58 | Tapio Muurinen: | Aikataulussa 140 (alk. 3.6.1973) oli Pasilasta Karjaalle merkitty T-junat 1701 (edelleen Turkuun) klo 23:10, 1711 klo 1:35, 1713 klo 3:30 ja 1717 klo 20:35. Muuta infoa ei löydy, mutta ajallisesti tämä T1717 olisi sopiva, kulussa vain arkisin, ajoi pysähtymättä Karjaalle, vei vaunuja ilmeisesti Hankoon ja Turkuun. | |
| 15.09.2014 00:08 | Jorma Toivonen: | 1970-luvun alkuvuosilta on jäänyt mieleen T1834 Ri-Kr. Vv15-parilla rymisteltiin usein 1500tn:n junalla kohti Karjaata iltayön tunteina, lähtö Ri 22;00 ja tulo Karjaalle puolen yön jälkeen, veturit talliin ja levolle vanhalle lepohuoneelle. Tuli juna Pasilasta, tuli juna Turusta ja päivystäjä aloitti vaihtotyönsä "turhan kautta" ikkunan takana. Vihellin opasteiden ja hieman "kaukana" olleiden Vv:n jarrulossien "päristessä" ei meluun tottumattomalle koneapulaiselle tahtonut uni tulla silmään - taisi tuo kuljettajakin aloittaa kuorsauksensa. Jo aiemmin Hangosta tullut (1839 tai 1841) lähti jatkamaan yöllistä taivaltaan 1801:nä kohti Riihimäkeä Vv15-parin voimin yhden tienoilla. Millälie numeroilla valmistuneet junat lähtivät Pasilaan ja Turkuun - ei tietoa. Aamuvarhaisella herätyksen suoritti ikkunan takana jumputtava Hr12, Turusta tulleen "suoran junan" lähtö Karjaalta 06;00 (1807 tai 1809). | |
| 15.09.2014 11:53 | Petri Nummijoki: | Karjaalle aamuyöllä Pasilasta saapunut juna oli varmaankin T1701 ja Pasilan suuntaan lähtenyt T3900. 60-luvulla vastaavat junat kulkivat numeroilla T1031/1032. Jos Pasilan ja Karjaan välille oli aikatauluun merkitty peräti neljä tavarajunaa niin aikataulu ei todennäköisesti kerro todellista liikennetilannetta vaan kaikille vapaille kulkuajoille on laadittu valmiiksi aikataulu mahdollisen lisäjunan vuoksi tai sitä varten, ettei T1701 pääsisi kulkemaan omalla viivallaan. Kirkkonummen ja Karjaan välillä ei ollut yöllä miehitystä missään, joten juna kahdessa tunnissa suuntaansa on suunnilleen maksimi, mitä sinne mahtui kulkemaan. | |
| 16.09.2014 23:58 | Tapio Muurinen: | Karjaalta Pasilaan oli varattu aikataulut T-junille 3900 (lähtö Kr 1:15), 1710 (2:30), 1712 (4:30) ja 1716 (21:30). Kolme viimeistä eivät voineet olla säännöllisiä junapariensa 1711, 1713 ja 1717 kanssa. Karjaalta Turkuun oli vilkkaampi liikenne; T-junat 1701 (lähtö Kr 2:10), 1721 (5:00), 1723 (11:10), 1727 (12:01) ja 1725 (15:30). Näistä useimmat olivat pariensa kanssa arkisin säännöllisiä kulkijoita. (Edelleen 1973 aikataulun mukaan) (Käyttäjä muokannut 17.09.14 09:49) |
|
| 17.09.2014 21:48 | Petri Nummijoki: | Jos junat oli merkitty vakituisiksi niin sitten ne olisi pitänyt peruuttaa, jos eivät olleet oikeasti kulussa. Tuntuisi epätodennäköiseltä, että moiseen vaivaan olisi ryhdytty. Mutta kysyin tavarajunista henkilöltä, joka on toiminut 60-luvulla ja 70-luvun alkupuolella Rantaradalla liikenteenhoidollisissa tehtävissä (ei toki koko aikaa sillä radalla) eikä hänellä ollut mitään mielikuvaa, että Pasilasta Karjaalle asti olisi siihen aikaan kulkenut muita vakituisia tavarajunia, kuin Turkuun mennyt T1031/1032 (myöhemmin T1701/3900). Karjaalta Turkuun päin oli enemmän liikennettä, koska myös Riihimäeltä Karjaan kautta Turkuun kulki tavarajunia. Sepelijunia Rantaradalla kulki runsaan puoleisesti mutta eivät nekään olleet vakituisia junia. Sellaisen hän muisti, että Karjaalta Pasilaan talviliikenteen aikaan tyhjiä vaunuja hakenut Vv15 tavattiin toimittaa 60-luvulla Karjaalle T1031:n toiseksi veturiksi liitettynä mutta myöhemmin se meni omana junanaan, joka lähti Pasilasta noin 21:00. Mutta tämä juna olisi siis kulkenut vain sellaisina kovina pakkastalvina, jolloin Hankoon oli vielä 60-luvun lopulla ja 70-luvulla erityistä talviliikennettä eikä silloinkaan junaa ajettu läheskään jokaisena päivänä. T1031/1071:n lähtöaika Pasilasta lienee liian myöhäinen tätä kuvaa ajatellen, joten olisiko kuvan tilanne sittenkin lavastettu, kuten Juhani arveli? Toki ei varmaan mahdotonta ole, että paikallisessa jakelujunassakin olisi ollut kaukojunien vuorojen välillä Hr12. | |
| 17.09.2014 22:09 | Eljas Pölhö: | Huopalahdessa radan vieressä asuneen Tapani Kilpisen havaintojen mukaan Pasilasta meni äärimmäisen harvoin tavarajunaa Karjaalle lukuunottamatta Turun junaa. Kelan järjestelijää veti Vv15 tai Sr12, Pitäjänmäen päivystäjiä ja lisätavarajunia meni useampi päivässä ja niitä veti Vv15, Sr12, Hr12, Hr13 ja Tr1. Inkoon ja Siuntion tavaraliikenne hoidettiin Karjaalta käsin, järjestelijän veturina käytettiin Vv15 ja Tr1. Veikkaan kuvan olevan poseerauskuva, ei mikään liikennejuna. |
|
| 17.09.2014 22:21 | Jorma Rauhala: | Tilattu kuvaus, jonka hommasi Rautatiehallituksen mainospäällikkö Igor Ahvenlahti, luulen myös vahvasti. Kuvaus pyydetty jollekin hiljaiselle raiteelle muuta liikettä haittaamatta lähelle Hki, eli siis juuri tälle raiteelle. Ja onhan Allegro-aikaankin rautavaltiolla pantu pystyyn kuvausjunia. Eivät kaikki junat "virallisissa" kuvissa ole sattumaotoksia linjajunista. | |
| 29.10.2014 21:44 | Tapio Muurinen: | Vastaavaa mainontaa oli v.1965, kun uudet Gbk-vaunut alkoivat valloittaa rautateitä, mainostettiin "VAUHTI KASVAA RAUTATEILLÄ" Yhdessä yössä Helsingistä Ouluun. Kuva oli piirros kaarteesta korkean penkan juurelta veturina Hr12 2200 perässään Gbk-roikan alkupää. Tekstissä mainostettiin mm.: "Tavaravaunusto rakennetaan siten, että se voi kulkea aina 100 km:n tuntinopeudella. Uusi katettu Gbk-vaunu , jonka kantavuus on 26 tn, voi kulkea 100 km/h:n nopeudella 22 tonnin kuormassa. Yhden yön aikana kulkee vaunukuorma Helsingistä Ouluun. Se merkitsee 63 km/h keskinopeutta. Tavara, joka on jätetty Helsingissä ennen klo 15:30 on seuraavana aamuna Kuopiossa 04:20, Joensuussa 05:33 ja Oulussa 06:50. Uusi vaunu on entistä tilavampi - 78 m³ , siinä on ehdottomasti tiivis, hitsattu teräskatto. Kuorman tukemiseksi kuljetuksen ajaksi on se varustettu erityisillä tukipuomeilla, joiden asema on muutettavissa tarpeen mukaan." |
|
| 29.10.2014 23:00 | Kimmo T. Lumirae: | Uutuutena mainostettu katon tiiveys viitannee Gks:ien akilleenkantapäähän, joka lieni kätevästi siirrettävä ja kuormausta oleellisesti helpottava mutta ah, niin vuotava katto. | |
| 29.10.2014 23:09 | Jimi Lappalainen: | Tiiveys ;) Vaiko sittenkin tiiviys? | |
| 29.10.2014 23:23 | Topi Lajunen: | Molemmat oikein. | |
| 03.11.2014 11:54 | Petri Nummijoki: | Tosin Gbk-vaunujen mainostamista ei olisi kannattanut aloittaa 1965 vaan vasta sitten, kun niitä oli valmiina huomattavia määriä. Liian aikaisin aloitetusta mainostamisesta oli seurauksena, että kaikki asiakkaat halusivat sen jälkeen Gbk-vaunuja eikä kukaan enää Gb:tä ja jos edellisiä oli muutamia kymmeniä ja jälkimmäisiä useita tuhansia niin asiakkaille jouduttiin sen jälkeen myymään 99-prosenttisesti palvelua, jota eivät olleet halunneet. Gks-vaunuissa kuulemma ongelmia tuotti myös hankalasti suljettavat ovet. |
|
| 07.11.2014 12:09 | Tapio Muurinen: | Gbk-vaunujen valmistus aloitettiin v.1965. Vuoden lopussa oli valmiina 123 uutta vaunua. Aluksi niitä mainostettiin vain talon "talon sisäisesti" periaatteella "saa kertoa", kuten Käskylehdissä jne. Ensin valmistuneet vaunut pyhitettiin kappaletavara- ja vaunukuormaliikenteeseen nopeissa kiitotavarajunissa. Myöhemmässä vaiheessa niitä riitti muuhunkin jakeluun. Likaavan ja pahan hajuisen tavaran tai puutavaran kuljetukseen niitä ei annettu, tai ehtona oli vaunun puhdistaminen. Gks:n ongelmana oli lähinnä meikäläiset talvikelit, välillä on pakkasta välillä plussalla. Katon ja siirtoseinien ohjainurat, ja oliko rullatkin, en muista, jäätyivät. Seiniä ei saatu miesvoimin liikuteltua, käytettiin konevoimaa, jolloin ne saattoivat vioittua. Sitten niitä ei voitu kunnolla sulkea, ja vaunu piti käyttää koejaamolla. Kesällä katot ja seinät toimivat sutjakkaasti. Kattovuodoista kylläkin puhuttiin. |