??.??.1982 / Helsinki asema

??.??.1982 Dr15 on tuonut pikajunan lumimyräkän läpi pääteasemalle.

Kuvan tiedot
Kuvaaja: Jukka Ahtiainen
Kuvasarja: Dr15
Lisätty: 20.11.2013 21:55
Muu tunniste
Sijainti: Asemalla/Ratapihalla
Viikon kuva: 6 / 2015
Vuodenajat: Talvi

Kommentit

20.11.2013 22:44 Ossi Hakkarainen: Hieno kuva! Superhurusta ei ole koskaan liikaa kuvia.
20.11.2013 22:57 Toni Lassila: Ja jäähdytin vissiin humisee ja jäähdyttää konetta suurella teholla, kun näkyy säleiköt olevan auki.
21.11.2013 15:42 Martin Hillebard: Tästä veturista kuvia arkikäytössä näkee tosiaan harvoin.
21.11.2013 15:57 Toni Lassila: Voi, kunpa joku olisi saanut tästä äänitiedoston tai jopa useampiakin taltee....
21.11.2013 19:55 Jukka Ahtiainen: Äänet olivat tosiaan sellaiset, mitä en ole ennen, en myöskään jälkeen Dr15:n kuullut.
22.11.2013 00:43 Jorma Toivonen: Onneksi eivät yleistyneet, monelta radan varren asukilta olisi varmaan tullut negatiivista palautetta tuosta äänimaailmasta - jotenkin muistuu mieleen nykyisistä "teini-Corolleista" kuuluva, matala basson jumputus.
22.11.2013 01:07 Mikko Mäntymäki: Mitä sen väliä jos muutama "kukkahattu" suuttuu. Pääasia että saadaan toimiva paketti, vitut desibeleistä.
22.11.2013 01:11 Tapani Kunnas: Eikös tuossa ollut alun perin laivakäyttöön tarkoitettu voimakone?
22.11.2013 02:47 Eljas Pölhö: Ja Kristina Reginaan se päätyi
http://vaunut.org/haku/kommentit/?m=1&t=​Kristina%20Regina
22.11.2013 09:56 Toni Laitinen: voisko sitä rakentaa piirustuksista uudelleen? siis harrastajienn toimesta? heitän pallon HMVY:lle
22.11.2013 10:22 Jouni Hytönen: Tärkeämpiäkin rahareikiä lienee ainakin vuoteen 2050 saakka. Jos yhdistys siihen aikaan kierii rahoissa, mikä ettei. :)
22.11.2013 13:01 Kimmo T. Lumirae: Ei tuo teknisesti mikään mahdottomuus olisi, Toni. Tietenkin apuna tarvitaan konepajaa, joka vääntää tuon kaiken teräksen haluttuun muotoon, samoin kaikki sähkötekniikka ml. Strömbergin tähän tekemät uudet säätöjärjestelmät ovat nykyään museaalisia. Hankken prototyyppiluonteen huomioiden arvelisin kustannuksiksi jotain kuudesta kymmeneen miljoonaan euroon. Kannattaisiko aloittaa varainkeruupuolelta ja sitten vasta miettiä toteuttajaa?
22.11.2013 16:06 Martin Hillebard: Miksi muuten Hurut, siis Hr 12, hävisivät käytöstä niin suhteellisen "nuorina" ja täydellisesti?? Samaa,no,sukupolvea edustavat NOHABin paksukuonot vaihtoivat omistajaa vuosien vieriessä sen edestä että alkuperäinen käyttäjä olisi romuttanut kaikki tyynni. Itse havainnoin kaksi kappaletta joitakin kuukausia sitten, erään Tukholman esikaupungin sivuraiteella ja toisiinsa kytkettynä.En tiedä mitä tehtävää veturit olivat suorittamassa, mutta ei se ainakaan museohommilta näyttänyt.
Eikä Hr 12/Dr 12 koskaan miltään kertakäyttötuotteelta vaikuttanut.
22.11.2013 17:02 Ilkka Hovi: Kuulin aikonaan (annoin itselleni kertoa), että Dr15 heikkous oli ratamoottoreiden eristys. Se olisi pitänyt uusia ja sama tarve väijyi myös Dr12 vetureita. Onko muuten Dr15 kori jo romutettu en ole aikoihin käynyt kuikuilemassa konepajan aidan takana. Valistunut arvaukseni on että romutettu on.
22.11.2013 18:05 Kimmo T. Lumirae: Martin: Nohabithan näyttäisivät olevan sellaisia, joita ei ajamalla rikki saa. Se Suomen vuokra-Nohabhan vetää Kosovossa edelleen täyttä päätä pikajunia.

Dr12:t palvelivat kuitenkin kilometreissä mitaten pitkään, muistaakseni 4 miljoonaa km oli aika tavallinen lukema ajojen loppuessa. Dr12 oli rakenteeltaan ehkä enemmän tavarajunaveturi ja sillähän kiellettiin matkustajajunaliikenne jo kauan ennen ajojen loppumista ryskyvien kulkuominaisuuksien ja terveydelle vaarallisen koneapulaisen istuimen (läppäistuin ohjaamon takaseinässä) vuoksi. Tätä ongelmaahan yritettiin korjata 2224:n ohjaamomuutostyöllä ja tietetenkin 2439:ssä, mutta ehkä hanketta pidettiin tarpeettoman kalliina. Tiedossani ei ole, tutkittiinko Suomessa telin vaikutusta radan kulumiseen, mutta Sveitsissä, josta telimalli, tosin hieman eri mitoilla, on kotoisin, teliä käyttänyttä Ae 6/6:tta nimitettiin "radansärkijäksi" ja tyyppi siirrettiin Gotthardin radalta, mitä varten se oli luotu, muille radoille heti korvaavan Re 6/6 -tyypin valmistuttua.

Ilkka: minulla on samanlainen käsitys; Dr15:ssahan alkuperäiset ratamoottorit muutettiin sarjamoottoreista vierasmagnetoiduiksi ja mieleeni on tullut, että tällöinhän pienellä nopeudella ajettaessa säätöjärjestelmä on todennäköisesti syöttänyt kenttäkäämiin koko ajan täyttä virtaa ("kentänvahvistus") ja vanha ja rapistunut kenttäkäämi ei sitä kestänyt. Mutta faktaa on, että Dr12:ssa oli jo 1970-luvun lopulla jatkuvia läpilyöntejä ajomoottoreissa.
22.11.2013 20:56 Petri Nummijoki: Ei kai Dr12-vetureilta matkustajaliikennettä koskaan varsinaisesti kielletty sillä niitä on käytetty pikajunissakin vielä viimeisenä kaupallisen liikenteen käyttövuotenaan eli 1990? Mutta vakituisena veturina niitä ei ollut matkustajajunissa enää kesäaikataulukauden 1984 alusta lukien. Pääasiallinen syy muutokseen lienee silti ollut luokkakorjausten lopettaminen 1983 ja sitä kautta kunnossapitotason lasku. Kulkuominaisuudet tai koneapulaisen istuin kuulostavat lähinnä siltä, että joku on ottanut sulan hattuunsa työolojen parantamisen nimissä, vaikka päätös olisi oikeasti tehty muilla perusteilla. Dr13-vetureitakaan ei ole kulkuominaisuuksista ja istuimista kovasti kiitelty ja niillä silti vedettiin pikajunia vuoteen 2000 asti.
22.11.2013 22:05 Samppa Maunuksela: Eikö syynä ollut myös pitkältä 80- luvulla nopeutuneet aikataulut? Huruilla taisi olla täysi työ pysyä aikatauluissa huonon kiihtyvyyden takia ja lisäksi välitys loppui kesken kovemmilla nopeuksilla.
23.11.2013 00:20 Jouni Hytönen: Oliko tosiaan vielä vuonna 1990 jossakin pikajunassa nähty Dr12? En muista tällaisesta kuulleeni, mikä ei tietysti ollenkaan takaa sitä, etteikö näin olisi voinut tapahtuakin.
23.11.2013 01:05 Jorma Toivonen: En ota kantaa asiantuntijoiden (Ilkka ja Kimmo) tietämykseen, mutta koskaan ei urallani tapahtunut ratamoottori-ongelmia - ainoastaan jäähdytyskennojen huoltamattomuus tuotti hidastuksia viimeisinä aikoina matkan tekoon. Myös noista Ilkan mainitsemista ratamoottori-ongelmista muistan kuulleeni. Tokihan riihimäkeläiset eivät tuohon aikaan ajelleet pikajunia (= osaamattomuus?). Mieluummin koneapulainen matkasi rahtijunilla Dr12:n "lintulaudalla" (varoen polviaan käsijarrun rasvanipan kohtelulle http://vaunut.org/kuva/51705 ), kuin Dr13:n erisuuntiin hypähtelevällä, heiveröisten koukkujen varassa riippuvalla istuimellaan (ei ollut harvinaista, että huonosti koloihinsa istutettu istuin tipahti "töysyssä" istujansa kantapäälle). Missään ei taida löytyä kuvia tuosta Kimmon mainitsemasta 2224:n ohjaamon muutostyöstä?
(Käyttäjä muokannut 23.11.13 01:13)
23.11.2013 01:25 Kimmo T. Lumirae: Tietoni läpilyönneistä ovat peräisin oppilasajalta, Jorma. Koskaan ei Dr12 jättänyt linjalle, mutta 1978-79 niitä oli Tpe varikolla vähän väliä ratamoottoreiden läpilyöntien vuoksi tarkastuksissa.
23.11.2013 12:15 Jouni Hytönen: Minulta taitaa löytyä yksi kuva 2224:n ohjaamosta, tosin vasta siltä ajalta, kun veturi seisoi jo hylättynä Tampereella. Voin skannata, jos aihe kiinnostaa.
23.11.2013 16:24 Jorma Toivonen: Kyllä kiinnostaa, kiitokset etukäteen.
23.11.2013 18:57 Petri Nummijoki: Katso Jouni kirjasta "VR Suomi - Dieselien aikaan" sivulla 124 olevaa kuvaa 181. Kuvatekstissä tosin lienee sikäli virhe, että junan varmaankin pitäisi olla P101, joka oli Turku-Joensuu yöjunan numero vuonna 1990 eikä P109 mutta kuvausvuosi melko varmasti on oikein, koska sama (tai mahdollisesti toisen kuvaajan ottama samankaltainen) kuva on esiintynyt aikaisemminkin ja samalla vuosiluvulla.
23.11.2013 19:11 Petri Nummijoki: Aikataulujen nopeutuminen tuskin teki Dr12-vetureiden pikajunakäyttöä mahdottomaksi 80-luvulla. Välillä Turku-Tampere-Pieksämäki näin ehkä olikin mutta Pohjois-Suomen radoilla on vedetty pikajunia yhdellä Dr16-veturilla 2000-luvun puolelle asti. Vetopyörille saakka päätyvä nettoteho lienee hitaamman välityksen Dr12-veturissa 100 km/h ja nopeamman välityksen Dr12-veturissa 120 km/h nopeuteen saakka jokseenkin sama kuin Dr16-veturilla sen jälkeen, kun moottorin tehoa laskettiin.
24.11.2013 01:53 Kimmo T. Lumirae: Pikajunakäytön lopettaminen ei liene ollut varsinainen kielto, vaan sopimus, että niitä ei (vakituiseen) käytetä pikajunissa ja syynä olivat nimenomaan nuo terveydelliset seikat.

Lienet oikeassa tuon nettotehon suhteen, Petri.
05.02.2015 21:15 Miro Salo: Komia veturi kertakaikkiaan.
08.02.2015 12:23 Oskari Kvist: Tätä samaa moottoria on käytössä myös toisena pääkoneena R/V merentutkimusalus Arandalla sekä pääkoneena Jason-hinaajalla (Alfons Håkans) http://www.alfonshakans.fi/fleetbase/inf​o/fleet/17/more

Erittäin mielenkiintoinen asia on tuo Dr15:n äänimaailma.. Vastaavan moottorin ääntä voisi olla mahdollista nauhoittaa kysymällä asiallisesti varustamolta, olisiko päämoottorin ääntä mahdollista nauhoittaa? :)
(Käyttäjä muokannut 08.02.15 12:29)
08.02.2015 14:43 Tommi K Hakala: Laivoissa vaan taitaa pakoputkisto olla paljon pidempi, joka vaimentaa ääntä tehokkaasti. Eli enemmän jumputusta kuin veturiin asennettuna?
08.02.2015 15:40 Toni Lassila: Mutta konehuoneesta kuunneltuna se pakoääni ei erotu.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!