29.07.2013 / Rautatiemuseo, Hyvinkää asema
29.07.2013 F1-sarjalainen saattaa olla tulevaisuudessa paremmin näkyvillä museon tiloissa. Näitähän taidettiin valmistaa Suomeen vain 6 kpl:a? Veturi on vuodelta 1886.
Kommentit
| 01.08.2013 01:26 | Markku Blomgren: | Mistä 'hän' on peräisin, Sveitsistä? (F1 siis...) | |
| 01.08.2013 09:31 | Jorma Toivonen: | Sveitsiläisen Winterthurin tuote n:o 434. | |
| 01.08.2013 20:06 | Martin Hillebard: | Näitä voisi ehkä kutsua Helsingin seudun ensimmäisen sukupolven Paikut. Niitä oli itse asiassa kahdeksan kappaletta, joista SVR/FSJ itse tilasi neljä, ja myöhemmin yhtä monta lisää tuli Veeärrän omistukseen Porvoon, ja Rauman rautateitten sisäänoston yhteydessä. Suurin sallittu nopeus on 60 kmh työpaino 26.1 tonnia. Myöhemmillä isosisko Pr 1 "Paikuilla" 80 kmh / 88.2 tonnia. Suomen suurempien kaupunkien esikaupunkiliikenteen esiasteita ei juurikaan lie kartoitettu. Viipuri oli aikoinaan huomattava alueelinen keskus. Ennenkuin kävi niinkuin kävi. |
|
| 01.08.2013 20:13 | Joni Lahti: | 132 Pietarsaaressa (ainakin siltä näyttää) http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/b/b4/Forney044.jpg | |
| 01.08.2013 22:38 | Martin Hillebard: | Hyvä kuva! Vieläkin, Kuka jaksaisi kartoittaa Suurimpien kaupunkiemmme lähiliikenteen. Vaikka eihän niitä montakaan ollut. Hesa... ja ennenvanhaan Viipuri. | |
| 01.08.2013 23:48 | Jorma Toivonen: | Nuo Rauman veturithan tulivat VR:n harmiksi vasta 1950, jolloin F1-sarja oli ollut hyllytettynä jo aikoja sitten (1920-/1930-luvulla). Raumalaiset olivat valmistuneet kymmenisen vuotta myöhemmin (1897), kuin nämä F:t. VR:llä taisivat saada tunnuksen Vk6? | |
| 12.01.2021 20:10 | Jimi Lappalainen: | Paljonkohan tässä veturissa olisi työtä että saisi ajokuntoiseksi? | |
| 12.01.2021 21:33 | Esa J. Rintamäki: | Jimi, uskaltaisin sanoa, että kaikki riippuu siitä, mikä oli lopullinen hylkäyssyy. Kattila-ajan umpeutuminen on yksi takuuvarma, joissakin vetureissa aluskehyksen murtuma, joissakin taas varaosien puute. Aluskehyksen murtuma esimerkiksi on korjattavissa hyvän hitsarin taidoilla. Kaikkein tärkein syy lienee tämä: VR 75-vuotishistoriikin II osan sivulta 461 lainattu toteamus: "Vanhakin veturi voidaan saattaa aineen puolesta ensiluokkaiseen kuntoon uudistamalla loppumattomasti sen osia, mutta rakennettaessa määrätyt pääseikat, kuten vetovoima ym. jäävät muuttumattomiksi." Pääseikkoina mainitsisin vetovoiman lisäksi nopeuden ja vetoakselipainon (tästä riippuu vetovoima!), puhumattakaan muista spekseistä. Hyvässä lykyssä työtä kuvan veturin ajokuntoon saattamiseksi ei ole paljonkaan. Mutta mitä tärkeintä, on asia joka pätee vanhaan museoituun kirveeseen: kolme terää ja viisi vartta, eli kuinka museaalinen se sitten olisi? |
|
| 12.01.2021 21:50 | Mikko Herpman: | Kun Leenasta menee kattila-aika umpeen... Tämähän olisi mielenkiintoinen peli museon rataa kulkemaan... | |
| 12.01.2021 21:50 | Jimi Lappalainen: | Vaikka veturi kunnostettaisiinkin uusilla osilla (vrt. mainitsemasi paradoksi "Isoisän kirves"), niin mielestäni kokonaisuus olisi silti komea ja edustava. Ja olenhan aiemminkin esittänyt rakennettaviksi kokonaan uusia replikoita asemarakennuksista - miksipä ei siis vetureistakin. Tässä olisi jo laadukkaasti kunnostettu ulkokuorikin valmiina. Vetovoimasta, tuskinpa tällä "tonnijunia" vedeltäisikään, pari-kolme wanhaa vaunua perään niin se jo näyttäisi hyvältä. Voisi ajaa vaikka Rautatiemuseo–Rajamäki ym. lyhyttä matkaa :) | |
| 12.01.2021 21:52 | Jimi Lappalainen: | Lisättäköön, että tällaisen "tosi vanhan" leveäraiteiskaluston liikennöintiä olisi hieno nähdä enemmänkin, kun vain olisi mahdollisuuksia. | |
| 12.01.2021 23:25 | Eljas Pölhö: | F1 132 hylkäysesitys 21.5.1932 Kouvolan varikolla Kw wr 149.Y.II.1 sanoo "Osia on jo käytetty veturiin 135." 132 hylätty 9.6.1932 (rh 1701/3167). Siirto museoon 1.7.1932 (rh 1952/3780). | |
| 13.01.2021 00:50 | Esa J. Rintamäki: | Jimi, tällaisten replika-asemien ja liikkuvan replika-kaluston pykääminen lienee suurimmalta osin rahasta (ja myöskin tahdosta sekä taidosta?) kiinni. Itse ideasihan on hyvä. Toisaalta, löytyykö suomalaisista konepajoista enää tietotaitoa esimerkiksi aarporakoneen käytöstä akselinpaikkojen koneistamisesta aluskehyksiin? Entä kattiloiden valmistus niittaamalla? Hitsattu kattila ei mielestäni näyttäisi asianmukaiselta juuri F1-veturin replikassa. Opettelu veisi ainakin aikaa... Mikä sitten lienee mahdollisuuksien rajoissa? Mitä sitten tulee asemataloihin, niin nykyinen metsänviljely tuottaa suurimmaksi osaksi nopeasti kasvanutta höttöpuuta, josta on helppoa ja alkeellista keitellä sellua...? Ja kaikki ne koristeelliset ikkunoiden vuorilaudat, onko enää tietotaitoa muillakin kuin talotohtori Panu Kailalla? Älä usko, että haluaisin tyrmätä ideaasi, mutta liian paljon aikaa on kulunut ja osaajat ovat olleet jo vuosikymmenien ajan koivet oikoisenaan hautausmailla. Itse peruasiat ovat kyllä pysyneet entisellään, mutta osaajien joukkoa ei paljoakaan enää ole... Vielä yksi esimerkki: kuka nykyään osaa katsoa, milloin puuvaunun kattomassa (ns. Lönnqvistin paska) on sopivan notkeaa? |
|
| 13.01.2021 01:05 | Jimi Lappalainen: | Kattilan voi joko oikeasti niitata, tai sitten on olemassa myös erittäin aidonnäköinen oikotie nimeltä "fake rivets". Youtubessa on laadukas metallintyöstökanava My Mechanics, kannattaa katsoa jos kiinnostaa: https://www.youtube.com/c/mymechanics/videos (siellä käytetään sekä oikeita että feikkejä niittejä, molemmat näyttävät mielestäni yhtä hyvältä.) | |
| 13.01.2021 01:08 | Jimi Lappalainen: | Paskaresepti löytyy muuten kuvasta: http://vaunut.org/kuva/73778 :) | |
| 13.01.2021 08:59 | Hannu Peltola: | Maailmaltahan löytyy uustuotantona tehtyjä höyryvetureita, joista esim. Brittien Tornado on yksi kuuluisimmista: http://vaunut.org/kuva/135476?s=1 Suomessa on vaikeaa nähdä näin tapahtuvan! | |
| 13.01.2021 09:24 | Esa J. Rintamäki: | Hannu ja Jimi, tämä Suomemme on tunnetusti historiaansa arvostamaton maa (sotaveteraanejakin arvostetaan vasta, kun porukka on huvennut "sopivan" pieneksi) ja kuten hyvin tiedetään, niin sarvikuonot istuvat rahavarojen päällä aina maailman tappiin saakka. Hyvänä esimerkkinä Bucyrus-kaivinkoneen kohtalo sekä paljonkin näillä sivuilla vatvottu Hr11-asia. Pidän tosiasiana, että VR:n feikkijohtajilta sitä rahaa ei takuulla irtoa! Paljon parranpärinää löytyy myös.siitä että VR saa ansiotonta arvonnousua museojunaliikenteestä asiaa tuntemattomilta matkustajilta. Joten, turhaa mikä turhaa, vaikka saahan sitä haaveilla...? |
|
| 13.01.2021 10:05 | Hannu Peltola: | Esa: en oikein ymmärtänyt ollenkaan tätä viestiäsi. Jos joku haluaa rakentaa uustuotantona höyryveturin Suomessa, siihen ei todennäköisesti VR liity mitenkään. Ei Tornadoakaan rakentanut British Rail, vaan harrastajajoukko, joka keräsi rahoitusta 10 vuoden ajan. Puheet VR:n "feikki-johtajista" kuulostavat ainoastaan halventavilta. Pitääkö harrastustoimintaankin tuoda sama vastakkainasettelu, mikä on muussa yhteiskunnassa tullut melkein jokaiseen asiaan? (Käyttäjä muokannut 13.01.21 10:06) |
|
| 13.01.2021 10:45 | Teppo Niemi: | Olin jokunen vuosi sitten käymässä DB Fahrzeuginstandhaltung GmpH:n Dampflokwerk Meiningenin konepajalla. Siellä oli silloin tekeillä uusi kattila johonkin ulkomaalaiseen veturiin. Kattila oli tehty hitsaamalla ja kaikkin näkyville tuleviin paikkoihin oli tekeillä valeniitit. Ja uskon, että Rintamäki tarkoittaa sitä samaa, jolla täällä Suomessa on hoidettu esim, Britteihin myyty Jokioisten rautatien höyryveturi no 5 takaisin Suomeen. Tai joola on kunnostettu esim Fo 22508. |
|
| 13.01.2021 10:49 | Mikko Herpman: | Omistajataho halutessaan voi ohjata varoja myös museokalustoon ja sen ylläpitoon. Kuten vaikkapa USA:ssa vasta kunnostettu Union Pacificin Big Boyn kunnostus osoittaa. Mikä lienee nyt tilanne VR:n Ukko-Pekan ja Heikin tilanteet, molemmat ilmeisesti vaativat rahaa jotta tarvittavat korjaukset/huollot voidaan tehdä... Isoimman operaattorin suhtautuminen museoliikenteeseen kun on ollut aika "laimeaa" pitkään. Vaikka ilman muuta julkisuus-/näkyvyysarvot ovat kovaa luokkaa! Yksityisen rahan saaminen veturin kunnostamiseen, uuden rakentamisesta puhumattakaan saattaa olla melkoisen kova homma meidän vähäväkisessä maassamme. Jos ei joku Eurojackpot voittaja lahjoita leijonaosaa, voi olla yksityiset varat aika pieniä. |
|
| 13.01.2021 11:21 | Juhani Pirttilahti: | Kyllähän VR on ihan viime vuosiin saakka osallistunut kohtuullisen suurella panoksella museotoimintaan, mikä on melko yllättävää ottaen huomioon että se on valtionyhtiö ja museoala itsessään on jo valtion tuen piirissä. Toki kaikkiin ehdotettuihin hankkeisiin ei VR ole lähtenyt mukaan (esim. Sm1). Toki myös Patria on tukenut alansa museotoimintaa. (Käyttäjä muokannut 13.01.21 11:21) |
|
| 13.01.2021 11:21 | Petri Sallinen: | Miksi tämäntapaisen toiminnan pitäisi perustua julkiseen rahoitukseen? Miksi työssä käyvien karvaisten äijien pitäisi saada harrastukselleen rahoitusta julkisista varoista? Jos joku haluaa kunnostaa höyryveturin tai vaunun, niin sitten vaan osayhtiö pystyyn ja liiketoimintasuunnitelmaa kirjoittamaan. Joukkorahoituksesta tai osakkeiden myynnistä saadaan perusrahoitusta, jonka lisäksi porukan markkinointihenkisimmät voivat lähteä keräämään yritysmaailmasta sponsorirahoitusta — ehkä myös VR saattaa höllätä kukkaronsa nyörejä ja jos ei höllää, niin antaa olla sitten. Saattaa olla, että joku julkisen tahonkin organisaatio osallistuu hankeen rahoittamiseen muutamalla roposella, mutta ei tämän varaan kannata laskea. Todellinen harrastajien halu saada joku laite toimintakuntoiseksi mitataan viime kädessä halussa kaivaa kuvetta. Kuinka monta tuhannen euroa osaketta "Felix ajokuntoiseksi Oy" mahtaa saada kaupaksi? Englannissahan lähes jokaista yksittäistä veturin kunnostushanketta varten on perustettu projekti, joka jatkuvasti kerää hommalle rahoitusta. Minimissään voi rahoittaa yhden kattilan sidepultin hankintakustannuksen, joka muistaakseni oli 25 puntaa — tai voi tukea kunnostustyötä ostamalla T-paidan, teemukin tai muuta aid-krääsää. |
|
| 13.01.2021 12:21 | Eljas Pölhö: | Katselin lisää 132 historiaa, ja hylkäysesityksen lause pitäisi varmaan kuulua ""Osia on jo käytetty veturiin 133", koska 133 oli se toinen Kouvolan F1. F1 132 viimeinen varsinainen liikennöintikuukausi oli heinäkuu 1929 (5136 km). Sen jälkeen 0 km (varalla), paitsi huhtikuussa 1930 syntyi 72 km. F1 133 kilometrit 1930-1932 vaihtelivat pääsääntöisesti 4500-5200 km/kk välillä. 133:n viimeiset ajot olivat kesäkuussa 1934, jonka jälkeen sen tilalle tuli F1 115. |
|
| 13.01.2021 15:30 | Heikki Kannosto: | Eli jos on kyse todellisesta aidosta museotoiminnasta niin siihen saa valtion tukea? Voisin itse sponsor... tukea jotakin tällaista hanketta vaikka viisikymppisellä (isäukko tapaa spons... lahjoa minua joulurahalla) jos sellainen saadaan kunnolla potkaistua vauhtiin. Voisin kukaties ostaa T-paidankin. |
|
| 13.01.2021 15:41 | Juhani Pirttilahti: | Joo, ns. ammattimuseot kuuluvat valtionavun piiriin. | |
| 13.01.2021 16:02 | Esa J. Rintamäki: | Tämä menee hiukan pääaiheen ohi, siis museaalisuudesta, mutta minä en halvenna VR:n johtajia, he tekevät sen itse! (Vrt. tapaukset Hy knp, Tku knp, Inkoo, Haukivuori, sinisten vaunujen hävittäminen, Lievestuore, lipunmyyntiautomaatit, joitakin mainitakseni.) Hankenilla ei opeteta mitään valtionyhtiön velvoitteista yhteiskunnan palvelemiseksi, vaan ne raukat oloutetaan tuijottamaan puusilmillään kvartaaleittain viivan alle jäävää lukua. Ammattimuseot, hmm. Koskahan esimerkiksi Keski-Suomen Ilmailumuseo pyytää rahaa ihan uuden Heinkel He 115-vesilentokoneen rakentamiseksi, ja vielä lentokuntoisena? Kyseisellä Heinkel-koneella on ollut oma vaikutuksensa Suomen sotilasilmailun historiassa. Tämä rinnastukseksi F1-veturin replikan rakentamisesta. Siis: minulla ei ole mitään tällaista replikaa vastaan; wanhoja waunujakin varmasti voidaan rakentaa muinaisten Gb:ien ja Mas:ien aluskehyksille, mikä näin vihjeenä kerrottakoon. |
|
| 13.01.2021 18:52 | Petri Sallinen: | Brittien kansallinen rautatiemuseo toimii pääsääntöisesti julkisin varoin. Tämä näkyy mm. siinä, että museoon ei ole sisäänpääsymaksua — vain vapaaehtoinen sisäänpääsymaksu (jonka lähes kaikki tosin maksavat). Julkisin varoin varmistetaan se, että arkistointivelvoitteet ja vastaavat tulevat hoidettua. Näiden lisäksi museolla on lukuisia erillisprojekteja, joihin rahoitus hankitaan yksityiseltä puolelta. Julkinen rahoitus nyt vaan ei riitä kaikkeen siihen, mitä halutaan tehdä — lakisääteisten velvoitteiden lisäksi. Museon toiminnassa on mukana runsaasti yrityksiä — mm. sponsoreina. Sponsoriyritysten lätkiin ei voi olla törmäämättä museolla — en tarkemmin tiedä, mitä yritykset taloudellisen sponsoroinnit vastineeksi museolta saavat. Tämän lisäksi museolla on puhdasta yhtiöitettyä liiketoimintaa, jonka tuotto käytetään museon hankkeisiin. Lisäksi on korvamerkittyjä projekteja, joihin rahoitus hankitaan erikseen — esim. taannoin yksi tällainen oli Flying Scotsmanin kunnostaminen ajokuntoon. En ole tsekannut sitä, mikä on julkisen ja yksityisen rahan välinen suhde. Se, että toiminta ei perustuu pelkästään valtionhallinnon rahakirstujen vartioiden hyväntahtoisuuteen tehostaa toimintaa ja antaa mahdollisuuden tehdä myös jotain sellaista, mihin julkinen rahoitus ei riitä. Suomessa sen sijaan tyypillisempää näyttää olevan se, että itketään sitä, miksi jostain valtionhallinnosta ei anneta rahaa juuri siihen juttuun, jonka minä kolme minuuttia sitten hoksasin äärettömän tärkeäksi säilyttää. Säilyttämisellä toki voi olla hyvä perustelu, mutta vaihtoehjakin on: ryhdytään itse toimeen eikä odoteta, että joku muu sen tekisi. Hankitaan rahoitusta niin paljon, että duuni voidaan teettää palkkatyönä, jos ei itse osaa/jaksa/viitsi. Jos kohteena olisi esimerkiksi rautatiemuseon omistaman Felixin rakentaminen ajokuntoiseksi, niin voidaanko museon kanssa neuvotella siitä, että porukan hankkima rahoitus/lahjoitus korvamerkitään tätä kohdetta varten — ja sopimusteitse varmistetaan, jotta näin tapahtuu eikä raha valu museon kiinteisiin hallinnollisiin kuluihin. Kas, tässä puuhaa asiakasta kiinnostuneille :) Merkittävä osa englantilaisista museorautateista ja vastaavista liikkuvan kaluston projekteista perustuu lähes yksinomaan yksityiseen rahoitukseen, jolloin kuka tahansa voi osallistua ostamalla esimerkiksi muutamalla tuhannella punnalla osakkeita projektikohteesta. Mikäli engelsmannit olisivat jääneet odottamaan sitä, että rahoitusta saataisiin julkiselta puolelta, niin merkittävä osa vanhoista kamoista olisi ehditty myydä romikselle. Rocket lienee erittäin hyvin täyttänyt tehtävänsä toimivana replikana — samoin Didcotiin replikoina rakennettu toimiva broad gauge kalusto. Millä muulla tavalla voisi päästä selvyyteen siitä, miltä joku taannoin kadonnut asia näytti ja tuntui. (Käyttäjä muokannut 13.01.21 19:09) |
|
| 13.01.2021 19:50 | John Lindroth: | Saksassa hyvin toimii mm Der Adler replica! Missä on tahto sieltä löytyy myös tie! (Käyttäjä muokannut 13.01.21 19:53) |
|
| 13.01.2021 20:13 | Mikko Herpman: | Mitä tulee vapaaehtoisin lahjoituksiin taikka avustuksiin, erinomaisia mietteitä. Vaikkapa tosiaan höyryveturin kunnostukseen, lahjoita 5€ kattilan niittiin. 5 miljoonan kansasta jos löytyy kiinnostuneita ja innostuneita joilla sinni riittää tekemään rahallinen lahjoitus saattaa jäädä määrät aika alhaiseksi... Kovin korkeaksi lahjoittajien taikka avustajien määrä suhteellisesti kovin paljoa nousee Saksassa (noin 83 miljoonaa asukasta) taikka Englannissakaan (noin 66 miljoonaa asukasta). Mutta kuitenkin näissä esimerkeissä avustuksilla voikin jo olla merkitystä. Tornadon rakennus on ilman muuta erinomainen osoitus tästä. Aika hitaasti edistyy myös USA: PRR T1 rakennusprojekti: https://prrt1steamlocomotivetrust.org/ Vaikka kansalaisia on noin 333 miljoonaa, eli aivan helposti ei näytä lahjoitusrahaa veturille löytyvän. |
|
| 13.01.2021 21:06 | Esa J. Rintamäki: | John, Der Adlerin replika on vuodelta 1935, rakennettu Saksan rautateiden 100-vuotisjuhlia varten. Miten minusta tuntuu siltä, että se oli Deutsche Reichsbahnin oma projekti? Petri, minusta näyttää vahvasti siltä, että suomalaisilta yrityksiltä on täysin turhaa odottaa minkään sortin rahallista apua esimerkiksi F1-replikaa varten. Eihän näiltä löydy edes palkanmaksuhalukkuuttakaan! Ei tarvitse muuta kuin lukea Suomen Yrittäjien johtajan ja Elinkeinoelämän Keskusliiton pamppujen puheita ay-liikkeen "olemisesta kehityksen jarruna" ja samaan aikaan maksetaan hirmuosinkoja sijoittajille. Eikä maamme varakkaimmistokaan halua kukkaronnyörejään avata. Vinkuvat vaan veroista! |
|
| 13.01.2021 22:16 | Petri Sallinen: | Jos halutaan joku veturi tai joku muu asiaa kuntoon, eikä rahaa ole tulossa julkiselta sektorilta tai yrityksiltä, niin sitten porukan on kaivettava omaa kuvetta. Jos tätäkään ei tapahdu, niin sitten asiaa ei aikuisen oikeasti haluta kuntoon, vaan asia on pelkkää puhetta. Räjäyttämiskelpoisia rakennuksiakin perheet kunnostavat tai lähes lahonneita autonraatoja harsitaan kasaan omin varoin — miksi ei myös rautatiekalustoa porukalla. Ei kai asia voi aina olla niin, että jonkun muun pitäisi homma maksaa. | |
| 13.01.2021 22:37 | John Lindroth: | Mielestäni prioriteetti on jo suurella vaivalla peruskorjatut veturit ja pitää ne ajokuntoisina ja että niillä myös ajetaan!Tämä jos jokin luo näyttävyyttä sekä tuo joukkoomme uusia harrastajia.! Ja tietenkin pitää pyrkiä saamaan pelastettavat objektit ainakin säilytykseen!!. Felixin tilanne on sikäli hyvä että sillä on katto päällänsä.Täällä olevien kommenttien määrästä voisi kuvitella että on syntymässä Pro Felix liike! (Käyttäjä muokannut 13.01.21 23:00) |
|
| 13.01.2021 23:36 | Hannu Peltola: | Olen kunnostusasiasta ja rahoituksesta Petrin kanssa täysin samaa mieltä. Itselläni ei ole aikaa eikä taitoa kunnostaa höyryveturia, mutta jonkin roposen voisin keräykseen laittaa. Tämä olisi myös mahdollista yritykseni osalta, mutta eipä taida maksaa vaivaa, kun harrastuskentässä on tällainen asenne yritystoimintaan. Voinhan sponssata vaikka vuohen Ugandaan, menee sekin raha parempaan käyttöön kuin tällaisella asenteella toimivien harrastajien vaivoiksi... (Käyttäjä muokannut 13.01.21 23:55) |