??.??.1973 / Tampere, välillä Tampere asema–Lielahti
??.??.1973 Siellä se Huru menee haulitornin paikkeilla kun tarkkaan katsoo. Lielahden asemarakennuskin on erotettavissa. Vasemmassa reunassa näkyvät vihreät, aaltopeltiset kaarihallit olivat hyvin yleisiä ympäri maata pienteollisuusalueilla, mutta ovat lähes jo hävinneet. Olikohan malli saatu toisen maailmansodan jenkkimallisista vastaavista?
Kommentit
| 14.05.2013 21:26 | Hannu Peltola: | Varastot ovat varmasti jenkkiperua: http://en.wikipedia.org/wiki/Quonset_hut |
|
| 14.05.2013 22:15 | Esko Maasalo: | Näitähän ne ovat olleet ja ehkä vielä ylijäämämateriaalia armeijan varastoista. Niitä jäljellejääneitä kannatta käydä vielä kuvailemassa. Turussa on ainakin Pansiontien varrella yksi heti kun rata satamaan menee kadun yli. | |
| 15.05.2013 12:24 | : | Jaahas, tuohon aikaan tuota Vaasantietä oltiin näköjään vasta muuttamassa 2+2 kaistaiseksi. | |
| 15.05.2013 12:30 | Marko Nyby: | Kesoiliko rannassa jo on? Tässähän kohtaa täytöt ovat siirtäneet rantaviivaa kovastikin. Taitaa myös TV2 jo erottua Tohlopinjärven rannalla. | |
| 15.05.2013 12:52 | Niila Heikkilä: | Jos ihan tarkkoja ollaan, rantatietä ei olla kuvassa muuttamassa nelikaistaiseksi, vaan vasta rakentamassa nollapisteestä. Aikaisemmin ei siis ole ollut ajoväylää Santalahdesta Lielahteen järven rantaa pitkin. Autot kulkevat Näsijärvi OY:n edessä vanhaa Näsijärvenkatua pitkin, siitä järveen päin näkyy pengerrettynä kaksi ajorataa ilman päällystettä. Uittotunnelin kohdalla toisen puolen ajorata näkyy otetun jo käyttöön tilapäisesti. Tuohon aikaan on ollut jo kovasti paineita saada rantatie jollakin lailla läpiajettavaan kuntoon, joten siksi liikenne lienee päästetty hyvin keskeneräiselle rantatielle. Varsinaisen Vaasantien (riippuu mistä se katsotaan alkavaksi, ehkä Nokian moottoritien päästä) nelikaistaistaistaminen aloitettiin sitten paljon myöhemmin, noin vuoden 1985 paikkeilla tehtiin ensimmäinen pätkä kohti Vaasaa aina Lielahdenkadun risteyksen tienoille. Tällöin uusittiin Lielahden tehtaille johtanut varsin matala pistoraiteen terässilta, joka oli vanhan kolmostien aikakaudelta. Siinä oli usein rekkoja jumissa, ja silta oli sentään päätieverkolla. (Olisikohan kellään kuvaa siitä?) Nelikaistoitusta jatkettiin sittemmin Ylöjärven Metsäkylän kohdalle ja valmista oli n. 1997. | |
| 15.05.2013 15:04 | Heikki Jalonen: | Tuon peltisen kaarihallin esikuva on brittiläista alkuperää oleva "Nissen hut", patentoitu noin 1916. Nimensä se on saanut kehittäjänsä sukunimen perusteella. Käytössä jo Suuressa Sodassa ja sittemmin tietenkin II Maailmansodassa. Valmistajia on ollut lukuisia, niin Euroopassa kuin Amerikan suunnallakin. Monia eri kokoja on myöskin aikojen saatossa ollut käytössä. Suomessa niitä on ollut sekä ylijäämänä että myöhemmin kotimaassa tuotettuina kopioina. Meidänkin tehtaallamme on yksi tuommoinen... | |
| 15.05.2013 22:15 | Timo Valtonen: | Ylläolevan radan välittömässä läheisyydessä yhä olevassa Johanneksen kansakoulussa saamani suomalaisen kansakoulun ensimmäisen luokan sivistäytymisjakson jälkeen kävin kaksi vuotta amerikkalaista kansakoulua tuollaisessa peltisessä kaarihallissa Tokion Naka-Megurossa. Siellä amerikanhavaijilainen misis Kimura yritti takoa ameriikkaa päähäni, vaikka taisin oppia nopeammin japania kun siitä oli enemmän hyötyä. Oli nimittäin käynyt niin hassusti, että amerikkalaiset olivat itse sodan aikana pommittaneet suurimman osan koulusta mäsäksi. Heti rauhan tultua US Army rakensi parakit koululle alimpia luokkia varten. Kolmannen luokan kävin sodasta selvinneessä vanhassa rakennuksessa ja neljännen jo täysin uudessa tarkoitukseensa valmistetussa rakennuksessa. - Kaarihalleissa oli talvella kylmää kun ei ollut kuin yksi vaivainen sähkölämmitin ja kesällä tukahduttavan kuumia kun ilmastointia ei ollut. Hyvä puoli oli, että ne kestivät hyvin maanjäristyksen. Kadun toisella puolella oleva japanilainen 3-kerroksinen elementtirakenteinen nopeasti rakennettu koulu romahti maanjäristyksessä kuin korttitalo, mutta peltiparakit vain paukkuivat jännästi kun maanjäristys oikoi peltien lommoja yms. Enpä tiennyt, että Suomessakin on ollut vastaavia kaarihalleja. |
|
| 15.05.2013 23:11 | Jorma Rauhala: | Onkos Läyliäisten Postikonttori kuvassa http://goo.gl/maps/xMpS4 myös tätä samaa USA-rakennetta, vai onko se pätkä Porkkanahallia? (Huom. nykyään Posti on Läykkässä ulkoistettu kirpputorin yhteyteen.) (Käyttäjä muokannut 15.05.13 23:12) |
|
| 15.05.2013 23:12 | Hannu Peltola: | Jorma: selvästi on samaa perua! | |
| 15.05.2013 23:15 | Tommi K Hakala: | Noista rantatien peltihalleista viimeiset on purettu viimevuosina, osasyynä viitisen vuotta sitten yhden hallin sortuminen lumen painosta. Siellä oli paikallisten autoharrastajien autoja kunnostuksessa... Tästä syystä oli sortuneen hallin päähän spreijattu: www.v-ttutaa.com :) Jäljellä on vielä normaaleja halleja, joissa on katto vastaavaa kaaripeltiä. Nyt muuten on Suomessa herätetty uudelleen näiden kaarihallien valmistusta, kaaret mankeloidaan rakennuspaikalla yksimittaisiksi. http://www.kaarihalli.fi/ |
|
| 16.05.2013 08:49 | Kari Haapakangas: | Tuosta Läyliäisten postikonttorin kuvasta näkee näiden kaarihallien yhden käytännön pulman: Suoraa seinäpinta-alaa on perusmallissa varsin hintsusti tarjolla. | |
| 16.05.2013 11:25 | Kimmo T. Lumirae: | Todella kiintoisia elämäntapahtumia riittää, kiitos, Timo, muistelosta! Mutta nyt, kun kuva on edessä, on hyvä hetki kysyä tietävämmiltä: keskellä kuvaa on Pispalan haulitorni. Se sijaitsee aivan radan vieressä ja olen sitä ihan pikkukillistä asti ihmetellyt. Nyttemmin se on päällisin puolin restauroitu ja yöaikaan valaistu. Haulitorni oli kuulemma sellainen, että tornista kaadettiin sulaa lyijyä (seosta?) ristikon sisällä kulkevaan pystysuoraan putkeen, ja jäähtyvä ja kiinteytyvä lyijy sai siinä pyöriessään ja pudotessaan pyöreän haulin muodon; Tampereella tietenkin kerrotaan juuri Pispalan haulien olleen erinomaisen hyviä. Joskus nuorena kuulin väitteen, jonka mukaan maailmassa olisi kaksi haulitornia, ja Pispalassa niistä siis toinen. Onko väitteessä perää? Onko kyseessä maailmanluokan harvinaisuus vai onko haulitorni ollut ehkä yleinenkin kapine? Sen verran olen väitteessä perää epäillyt olevan, että en vielä ole moiseen törmännyt ehkä 150000 km Euroopassa autolla ajeltuani. Mutta tietäisikö joku asiasta enemmän? |
|
| 16.05.2013 12:13 | [Tunnus poistettu]: | Lisää haulitorneista (kuviakin) Suomessa: http://www.jukkajoutsi.com/tampere4.html (kuvaruutu D) http://www.jukkajoutsi.com/lahti2.html (kuvaruutu F) |
|
| 16.05.2013 12:19 | Olli Keski-Rahkonen: | Kimmo: Legenda osoittautui nopeasti vääräksi, kun vähän googlettelin: http://en.wikipedia.org/wiki/Shot_tower . Monesti nuo ulkomaiset haulitornit näyttävät olevan rakenteeltaan puisia tai kivisiä, jolloin käyttötarkoitusta ei arvaa niin helposti kuin Pispalassa. Haulien metalliseokseen on lyijyn lisäksi käytetty mm. arsenikkia, joten höyryt ovat keitettäessä varmasti olleet päätähuumaavia :) (Käyttäjä muokannut 16.05.13 12:20) |
|
| 16.05.2013 12:27 | [Tunnus poistettu]: | Pyynikin haulitornistakin: http://www.jukkajoutsi.com/tampere4.html (kuvaruutu E). | |
| 16.05.2013 13:04 | Sami Hiltunen: | Onkohan vanhan TVH:n/TVL:n/Tielaitoksen käyttämät hallit (kuten linkin kuvissa Paltamosta ja Puolangalta) samaa sukua Ameriikanhalleille? Niitähän oli aikoinaan joka kirkonkylällä. Paltamo: http://goo.gl/maps/8o9Wb Puolanka: http://goo.gl/maps/ZrT4F | |
| 17.05.2013 20:15 | Simo Virtanen: | Eikös nuo TVH:n kaarihallit ole pressuhalleja? Muovipressuja ei tunnettu vielä II maailman sodan aikaan. | |
| 18.05.2013 09:39 | Juha Puusaari: | Lieneeköhän ollut silloin yleinenkin tapa ottaa aikaisin käyttöön uusia teitä, kun n.10 vuotiaana matkasin usein Hesaan kymenlaaksosta (siis Porvoon kautta) niin silloin rakenteilla ollut moottoritie otettiin pohjoisen kaistan osalta käyttöön kun toista suuntaa tehtiin vielä, kohta josta alkaen se liittyi oli peltoaukealla jossa tie 170 ja 7-tie(motari) on vierekkäin n.7 km länteen Porvoosta. | |
| 20.05.2013 12:59 | Sami Hiltunen: | Niinno, pressuahan se pinta on. Ajattelin, että hallit voisivat olla periaatteeltaan ja jopa tukirakenteiltaan samanlaisia. |