??.06.1977 / Heinola
??.06.1977 Viistonokkainen Tve3 oli Heinolassa 1970-luvulla erittäin harvinainen. Tässä järjestellään viiden tehtaan vaunuja kiskottaviksi vähin erin ylämäkeä Heinolan asemalle. Heinolan satamasta muistoina ovat uponneet proomut, joista nykyään on vain vähän nähtävissä eikä sataman toista raidettakaan enää juuri pusikoista erota. Vain läpiajoa Rautsaloon on jäljellä.
Kommentit
| 15.01.2013 17:16 | Kimmo Pyrhönen: | Veivari tekee töitä tosissaan, hieno ajankuva! Tuo matalikolle hinattu proomu kruunaa kuvan. Niitä lienee monen vesistöjen rantamilla. Itse olen pappani kanssa ollut purkamassa kahta proomua Puulalla. Yksi hänen laivuriuransa tehtävistä oli vetää niitä vauhdilla kohti matalikkoja ja sitten hinausköysi irti ja tiukka käännös hinaajalla. | |
| 16.01.2013 20:00 | Samppa Maunuksela: | Kyllä se pienikin saa kömyt taivaalle. Olikos näissä GM:n 2-tahtidiesel? | |
| 16.01.2013 20:30 | Kimmo T. Lumirae: | Oli. Lähdekirja ei ole just nyt käsillä, mutta se oli kaiketi GM:n 6-71 (kuusi sylinteriä, tässä tapauksessa rivikone, 71 kuutiotuumaa eli noin 1,16 litraa per sylinteri), teholtaan 175 hv ja näitä oli asennettu kaksi rinnakkain, omilla käynnistysmoottoreillaan ja irrotuskytkimillään eli käynnistettiin puolisko kerrallaan ja voitiin käyttää vain toista puoliskoa. 1960-luvulla Tampereella puhuttiin Sputnikista, mutta hauskin lempinimi, mitä olen Vv13:lle kuullut, on Terrieri: se on kuin terrieri narussa: kauhea ärinä mutta ei liiku mihinkään. |
|
| 16.01.2013 21:15 | Tommi K Hakala: | Miten muutoin 3 akselinen murinamylly (move 51) ja 2 akselinen Otso 2 eroavat toisistaan vetokyvyn suhteen? Mäntässä tehtaalla tuntui useammin olevan käytössä Move kuin nuorimpi Otso...olisiko suurin syy ollut kyky nousta vaunuletkan kanssa mäkeä ratapihalle? | |
| 16.01.2013 23:06 | Kimmo T. Lumirae: | Vetureilla on melkoinen kokoero: -Tve1, 18 tonnia, 115 hv (30 kpl) -Tve2, 26 tonnia, 175 hv (vain 8 kpl) -Tve3 / Vv13, 40 tonnia, 350 hv |
|
| 17.01.2013 09:49 | Petri Nummijoki: | Vv13 oli tosiaan huomattavasti suurempi mutta se vaati kahden hengen miehityksen (ainakin VR:llä), kun Tve1:stä ja Tve2:sta riitti ajamaan pelkkä lämmittäjä. Tämä lienee syynä siihen, että Tve1- ja Tve2-sarjojakin hankittiin. Tve2 oli myös sikäli paranneltu, että niistä useimmat kulkivat 45 km/h, kun Tve1:n ja Vv13:sta huippunopeus oli vain 30 km/h. Siten Tve2 soveltui jollain lailla jo linja-ajoonkin ja saattoi paikallisissa tavarajunissa korvata jopa Tk3:n tuottaen oletettavasti sangen huomattavaa kustannussäästöä. | |
| 17.01.2013 11:54 | Kimmo T. Lumirae: | Hyvä pointti, Petri. Mutta voitiinkohan Tve2:llakaan ajaa linjalla yksin, kun esim. Lätän tyhjävaunujuniakaan ei ajettu yksin? Joskus 1950-luvulla luotiin ammattijärjestöjen kanssa pienveturisäännöstö, jossa Veturimiesten liitto hyväksyi, että hitaahkoja, korkeintaan 175 hv:n vetureita voi ajaa muukin kuin veturinkuljettaja. Tämä mahdollisti Kisko-Kallen ja Tve-sarjojen ajamisen veturinlämmittäjäkoulutuksen saaneen henkilön voimin, kuten Petri kirjoittaa. Huomattavaa on, että mainittu Vv13 siirrettiin myöhemmin Tve-sarjaan! Samaa säännöstöä sovellettiin myös ratakuorma-autoihin ja niitä ajoi usein (ratapiha)konduktööri, myöhemmin ns. ratatyökoneen kuljettaja. Tehorajoituksen osalta säännöstä on viime aikoina lipsuttu (Tka8). Eräänä ideana pienvetureiden käytössä oli, että ne voitiin sijoittaa muuallekin kuin varikkopaikoille. Veturi oli jossain sivuraiteella, ulkoliitännässä vähintään latauksen vuoksi, ja veturin käyttäjä saapui suoraan veturin sijoituspaikalle töihin ilman, että tarvitsi kulkea ehkä kaukanakin sijaitsevan veturivarikon kautta. Kylmänä säilyttämisen tarve on varmasti vaikuttanut siihen, että Tve 1-2 Otsoissa on Deutzin ilmajäähdytteinen moottori. |
|
| 17.01.2013 16:22 | Petri Nummijoki: | Käsittääkseni Kisko-Kallea sai ajaa asemamieskin. Luulisin, että linjallakin riitti Kisko-Kalleen, Tve1:een tai Tve2:een yhden hengen miehitys, koska sallittiinhan yhden miehen ajo ratakuorma-autoillakin, jotka olivat suunnilleen saman tehoisia ja selvästi nopeampia. Eihän ensimmäisissä ratakuorma-autoissa edes ollut kuin yhden hengen hytti, joten pakko kai niitä oli ajaa yksin linjallakin alusta lähtien? Olisiko Lättähattuun nähden ero ollut juuri siinä, että Lättähattu ylitti 175 hv:n rajan joskin äärimmäisen niukasti? Toisaalta mainittu tehoraja on varsin epämääräinen, koska ilmeisesti missään ei määritelty, mistä ja millä tavalla 175 hv mitataan? | |
| 17.01.2013 17:33 | Kimmo T. Lumirae: | Raja oli ehkä pohjimmiltaan byrokraattinen: joku sarja nyt vain kuului ryhmään "pienkalusto" ja kuljettajan pätevyysvaatimus sen mukaan. Ja voi tosiaan hyvin olla, että juuri pienkalustoa saikin ajaa linjallakin yksin. Tuo 175 hv oli varmaan "valmistajan ilmoittama" ja joissakin moottoreissa se toteutui asentamalla tehonrajoitin, joita työkoneiden kuljettajat sitten omin lupineen nyppivät pois saadakseen "homman luistamaan". Nyt tässä mieleeni muistuu tapaus, että Tve -pätevyyksinen lämmittäjä oli siirtänyt "oman" veturinsa kunnossapitovarikolle, ja koska siirtoa ei saanut tehdä yksin, mukaan lähti koneapulaiseksi veturinkuljettaja :) . |
|
| 17.01.2013 22:42 | Eero Heinonen: | OTSO 2:n muinaisessa mainoksessa valmistaja perustelee moottorin hyvää kestävyyttä ilmajäähdytteisyyden lisäksi mm. sillä, että moottorista ei oteta veturissa huipputehoja ulos. Ei kai Tve4-Tka8-muutostyön aikoihin enää muinaisia hevosvoimarajoja mietitty, vaan ratatyökoneeseen (myös Tka kuuluu samaan kategoriaan) vaadittiin jotain työlaitetta, joka tässä tapauksessa kuitattiin Hiabin asentamisella. Tämä hieman kömpelö työlaitevaatimus on ollut voimissaan näihin päiviin saakka, mutta ratatyökoneen- ja veturinkuljettajien peruskoulutuksen yhtenäistymisen myötä Tka8-tyyppiset ammattikuntien historiaan perustuvat työlaitteen pakkoasennukset voitanee vihdoin jättää historiaan ja käyttää ratatöissä rehellisesti pelkkään vaunujen vetoon tarkoitettua konetta, jos tarvetta on. |
|
| 18.01.2013 16:15 | Petri Nummijoki: | Vuoden 1957 Jt:n liitteessä 16 näytetään Kisko-Kalle ja Veto-Jussi rinnastettavan omalla voimallaan liikkuviin ratatyökoneisiin. Niiden miehitykseen ja kuljettajan pätevyyteen ei sinänsä oteta kuitenkaan kantaa vaan sanotaan, että siitä määrätään muualla. | |
| 18.01.2013 23:54 | Eljas Pölhö: | Eka kommentti kotiinnuttua työmatkalta: Jos aika on eksakti 6.77, niin esim Tv3 462 siirrettiin Lahdesta Heinolaan 1.4.77. Se palautettiin n.6.7.77 Lahteen. Se ei ollut käytössä aikoina 6.5.77-22.5.77 ja 7.7.77-27.10.77. Viistonokkaisista Heinolan vetureista Tve3 462 näyttisi minusta ainoalta vaihtoehdolta. Jos Heinolan vaihtovetureiden vaihdot kiinnostaa jotakuta, niin kysykää ihmeessä. Poimin ne mitä tiedän blogiini. | |
| 19.01.2013 11:02 | Jukka Martio: | Kiitokset Eljakselle, ainakin minua nuo vaihtoveturien kulkemiset kiinnostavat. Laitan tuon 462:n numeron kuvan tietoihin. | |
| 21.01.2013 14:23 | Eljas Pölhö: | Lisäsin blogiini Heinolan päivystäjiä vuosilta 1951-1981. Vanhimmat ovat hajatietoja, mutta kehityssuunta näyttää selvältä. Vuosilta 1975-1980 on erillinen nelisivuinen luettelo siirtopäivineen ja käyttämättömyysaikoineen kaikista alueella Heinola-Lahti-Loviisa esiintyneistä Tve3- ja Heinolan Tve4-vetureista. Hämmästyttävän paljon niitä siirtoja oli, vaikka osa on varmaan korjaus- ja huoltokäyntejä. Katso "Sivut" ja sen alla "Rataosa Lahti-Heinola" http://poelhoe.blogit.fi/ (Käyttäjä muokannut 21.01.13 14:29) |