03.01.2011 / Oulu Nokela

03.01.2011 Venäläisten tilausjuna P500 hiljentelee Oulun asemalle saavuttaessa. Juna olikin lyhyempi kuin kuvittelinkaan, "vain" 14-vaunuinen. Oikealla näkyy veturitallia, etualalla uusi Kiskopolun kevyen liikenteen sillalta tehty ramppi tallialueelle.

Kuvan tiedot

Liikennepaikka: Oulu Nokela (Liikennepaikan tiedot)

Kuvaaja: Sami Hiltunen
Lisätty: 03.01.2011 13:22

Sähköveturi
Sr2:

Junatyyppi
P: 500

Muu tunniste
Rautatieinfra: Veturitalli
Sijainti: Linjalla
Vuodenajat: Talvi

03.01.2011 13:34	Marko Vornanen:	Kiva "sirkus-juna" :)
03.01.2011 14:04	Harri Junttila:	Näyttää ihan hyvälle tuommoinen värikäs juna. Jotekin niin kuin olisi tuoksahtanut koksi junan mennessä ohi, liekkö ihan koksilla lämmittävät noita vaunuja. Onkohan noissa junissa suomalainen kippari mukana, kun mietin että saattaa olla kuljettajalla haastavaa kommunikoida tarvittaessa junahenkilöstön kanssa.
03.01.2011 14:40	Tapani Kunnas:	Jonkin aikaisemman venäläisvaunuston kohdalla muistelen Vorgissa käydyn keskustelua tuosta lämmityksestä, ja koksiin silloinkin päädyttiin. Samoin omat hajumuistikuvat tukevat tätä. Ja kyllä, tietojeni mukaan on suomalainen konduktööri mukana näissä.
03.01.2011 15:25	Perttu Karttunen:	Tämän tyylisistä kuvista itse pidän, jossa näkyy muutakin kuin pelkkä juna, esim. aikakaudelle tyypillistä ajoneuvokantaa kuten tässä :)
03.01.2011 15:52	Tunnus poistettu:	Onkohan tuossa useampikin vaunutyyppi, vai vaihteleeko vain väritys? Ilmeinen keräilyerä.
03.01.2011 16:23	Antti Busk:	Tuossahan näkyisi olevan jopa keskieurooppalaisen ulottuman vaunuja.
03.01.2011 17:34	Teppo Niemi:	Siis mitkä vaunut ovat keskieurooppalaisen ulottuman vaunuja? En osaa erottaa niitä.
03.01.2011 19:09	Sami Hiltunen:	Minä en venäläisistä vaunuista tiedä sitäkään vähää mitä suomalaisista, sen näen, että erivärisiä olivat :) Saisitteko lisäkuvista enemmän irti: http://picasaweb.google.com/Moduliviiva/​JunaSeka#
03.01.2011 19:15	Jussi Mäkinen:	Onpas iloisenkirjava! Komea kuva. Saako joku (esim. lisäkuvista) selvää, mitä kolmannessa vaunussa lukee (tai tietääkö ulkonäön perusteella)? Ensin jotain S:llä alkavaa ja sitten "A. B..." ikään kuin ihmisen nimi.
03.01.2011 19:39	Jouni Seilonen:	Olisikohan kolmas vaunu samanlainen kuin tässä kuvassa: http://vaunut.org/kuva/52573 Vasemmalla teksti Smena ja oikealla A.Betankur, kulkenee tavallisesti Pietarin ja Moskovan välillä: http://pass.rzd.ru/isvp/public/pass?STRU​CTURE_ID=1374&layer_id=4814&refererLayer​Id=4813&id=33
03.01.2011 19:55	Jouni Seilonen:	Toinen ja neljäs vaunu sekä muutama kauempana (oransseja) ovat ehkä Dve stolitsi eli Kaksi pääkaupunkia (Moskova ja Pietari) -junasta: http://pass.rzd.ru/isvp/public/pass?STRU​CTURE_ID=1374&layer_id=4814&refererLayer​Id=4813&id=59
03.01.2011 20:37	Jussi Mäkinen:	Totta, hyvin bongattu! Onpa noita monenlaista ollut Pietarin ja Moskovan välillä, mitenkähän nyt Sapsanin tultua?
03.01.2011 22:11	Lari Nylund:	Kyllä jokaisessa Suomessa liikkuvassa matkustajajunassa on aina suomalainen konduktööri mukana. Kielitaito on tietenkin hyödyksi venäläisten junapäälliköiden ja vaununhoitajien kanssa toimimiseksi, mutta apukeinoja on tarvittaessa käytettävissä eli tulkkauspalvelua matkapuhelimen välityksellä.
03.01.2011 23:01	Harri Junttila:	Kiitos Larille tiedosta toivoinkin että huomaat tämän. Hieman tuon suuntaista arvelinkin, mutta ei ollut varmaa tietoa ja rupesin miettimään asiaa. Ilmeisesti vaunuissa on omat sähkögeneraattorit, sillä tuskin ne 1500V nauttivat veturista syötettynä, vai onko yhteensopiva suomen järjestelmään?
04.01.2011 00:09	Tapio Muurinen:	Tämähän on juhlavuosi, sillä tasan 10 vuotta sitten nämä "Pakkasukkojunat" Moskovasta saapuivat Rovaniemelle, tai tarkemmin yksi juna. Junalla oli mittaa muistaakseni 18 vaunua; 20-vaunuisiakin liikkui. Silloin alussa koko juna vietti vuodenvaihteen Rovaniemellä. Nythän ne lähtevät vesityksen jälkeen heti hakemaan seuraavaa lastia. - Silloin alkuaikoina sama konduktööri oli mukana Vainikkalasta saakka. Myös hän vietti aikansa Rovaniemellä. Miten lie käytäntö nykyisin?
04.01.2011 09:11	Teppo Niemi:	Kun katselin muita Samin linkkin kuvia, niin enpä löydä edelleenkään keskieurooppalaisen profiilin vaunuja. Kuvassa http://vaunut.org/kuva/21193?m=1&kv=1960​&kv2=1995&tag0=24%7CVEm%7C on kolme keskieurooppalaisen profiilin vaunua junan keskellä.
04.01.2011 11:24	Lari Nylund:	Tapio: Vainikkalan miehityspaikka on lopetettu Repin-liikenteen päättymisen yhteydessä, joten nykyisin junat miehitetään muiden paikkakuntien (esim. Hki, Pm, Kuo) toimesta. Matkoja on jaettu osiin esim. Vainikkala-Kuopio ja Kuopio-Rovaniemi. Tuolloin "megaluokan" pituisilta työvuoroilta vältytään, vaikka toisaalta verrattaessa vuoroja venäläisen junahenkilökunnan päästä päähän matkaan niin eihän nuo ole mitään.
04.01.2011 12:20	Tuukka Ryyppö:	Tver tekee nykyään vaunuista hieman pyöreäkattoisempia kuin venäläisvaunut ovat perinteisesti olleet. Etummaisessa vanussa näkyy, miten katon linja on tavallista kaarevampi. Ehkä se hämäsi? Tepon linkkaamassa kuvassa näkyy, miten iso kokoero keskieurooppalaisen ja venäläisen ulottuman vaunujen välillä on. Jonkun verran siitä näkyy myös, miten nuo pienemmät vaunut ovat myös parisenkymmentä senttiä kapeampia kuin isommat.
04.01.2011 15:26	Jouni Seilonen:	Junan kolmanteen vaunuun liittyen: englanninkielinen wikipedia kertoo, että Agustín de Betancourt oli mm. Iisakin kirkon kupolin suunnittelija ja Venäjän ensimmäisen insinööri-instituutin perustaja. Venäjän Rautateiden kerrotaan jakavan vuosittain Betankurin mitalin ansioista tieteessä ja koulutuksessa.
04.01.2011 16:10	Olli Aalto:	Harri: kyllä useimmiten nauttivat, ellei ole jotain häiriötä. Ja sitten mutu-osioon: ainakin vanhemmissa venäläisvaunuissa kattilan vastukset ovat kytketty suoraan ajolangasta saatavaan 3000V DC (AC 25 kV radoilla) jännitteeseen. Ohmin lakia soveltamalla (vastuksen syöttöjännite kaksinkertaistuu → virta kaksinkertaistuu + vastukset sarjassa → virta puolittuu) voisi luulla, että vaunussa on vaihtokytkin, jolloin 1500 V jännitteellä vastukset ovat kytketty rinnan, ja 3000 V:llä taas sarjaan. Tällä edullisella kytkennällä molemmilla jännitteillä saadaan sama teho, jolloin säästytään kalliilta vaihtosuuntaajalta + muuntajalta, mutta muu sähköjärjestälmä on tällöin akuston ja akselinkäyttölaitteen varassa. En tosin tiedä, onko jo uusimmissa Tverin vaunuissa lisäksi tuo invertteri, koska akkusähköllä se jäähdytyskompura ei ainakaan pyöri. Vedenkeitin käsittääkseni lämpiää edelleen kivihiilellä. Kuitenkin tällainen ympäristöystävällinen muutos on tervetullut. (Käyttäjä muokannut 04.01.11 16:11)
05.01.2011 10:53	Sami Hiltunen:	Poistin kuvasarjan oman väärinymmärrykseni takia. Teen uuden, mikäli saan näpsittyä "sarjaan kytkettäviä" kuvia.
09.07.2011 21:54	Olli Aalto:	Matkustelin Venäjällä viime viikolla yöjunilla ja sain sönkötettyä tuon kysymyksen tulkin kautta junan 15 Sverdlovsk-Moskova sähkömiehelle. Vastusten kytkennän arvaus tuossa kommentissa meni mitä ilmeisimmin oikein. Ilmastointikompuran sähkö otetaan gardaaniakselin pyörittämältä generaattorilta, ja se toimi vain junan liikkuessa, jonka kyllä huomasi selkeästi. Samoin Tolstoissa. Sähkömies oli aivan ällikällä lyöty, kun kerroin, kuinka uudet suomalaiset vaunut ovat olleet 1980-luvun lopun jälkeen täysin riippuvaisia 1500V:stä. Hän nauroi, että eivätkö suomalaiset insinöörit tosiaankaan ole osanneet kehitellä vastaavia virityksiä (tarkoitti ilmastointia).

Kirjoita kommentti

Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!