09.04.2004 / Pieksämäki
09.04.2004 Dv12 2619 + H853. Henkilöjunat vedetään nykyisin yleensä Vapitilla. Enpä tiennytkään, että Vapitissa itse asiassa lukee "Vapiti"...
Kommentit
| 03.03.2009 05:47 | Timo Valtonen: | Vähän asian vierestä: mikä vehje tai vehkeen osa on "ystävyysside" jota tarvitaan kun venäläistä kiinnitystä yhdistetään suomalaiseen? Luulin vapitin tarkoittavan ystävyyssidettä, mutta luulo ei nyt taida olla tiedon väärtti. | |
| 03.03.2009 09:23 | Joona Kärkkäinen: | Ystävyysside on pieni oranssinvärinen kytkin, jossa on 2 osaa, lenkki joka laitetaan ruuvikytkimen koukkuun ja osa joka asetetaan venäläiskytkimen kitaan. | |
| 03.03.2009 11:40 | Topi Lajunen: | Periaatteessa 3 osaa, Joonan edellä mainitsemien lisäksi niitä yhdistävä välilenkki. Kuvassa http://vaunut.org/kuva/35025 tuo väliosa näkyy hyvin. | |
| 03.03.2009 22:50 | Joona Kärkkäinen: | Muistinpa väärin | |
| 13.04.2022 23:57 | Jouni Halinen: | Nyt on sitten ystävyyssiteetkin poistettu käytöstä. Ja tilanne tulee jatkumaan mahdollisesti vuosikymmeniä. | |
| 14.04.2022 13:31 | Topi Lajunen: | Poistettu mistä? Sr1 edelleen toki käyttää niitä, ei sitä muuten saa kytkettyä koukkuun. | |
| 14.04.2022 14:43 | Jouni Halinen: | Tarkoitin sitä että kun itäisen naapurin kanssa taitaa suhteet jäätyä pitkäksi aikaa, ja jos koko R-liikenne maiden välillä loppuu niin tuskin ao. lenkkejä muutenkaan enää tarvitaan. Nimen voisi ainakin muuttaa vaikka muotoon "entisen ystävyyden side". (Käyttäjä muokannut 14.04.22 14:48) |
|
| 14.04.2022 14:58 | Esa J. Rintamäki: | Ystävyysside: saksaksi: eine Finnlandisierungsbinde! Hah hah | |
| 14.04.2022 21:44 | Ari-Pekka Lanne: | Apulenkkien käyttö on tosiaan vähenemään päin, mutta ei niistä sentään ihan vielä päästy. Monissa kotimaisissakin tavaravaunusarjoissa on automaattikytkimet, joten sellaisten ja ruuvikytkimellisten vaunujen sekaantuessa junakokoonpanoissa tarvitaan jatkossakin apulenkkiä. Esim. Spar-vaunuja seilaa edelleen rataverkollamme ‒ sellaisen puristuessa kakkosnelosen pankkoletkan keskelle tarvitaan Spar:in automaattikytkinpäässä apulenkkiä. Mänskän ja Valtojen väliä sukkuloivissa hiivatejunissa on järjestään apulenkki »Mammuttien» (Tamn-tw) ja »Norsujen» (Taimn-t) välissä, koska ensin mainituissa on automaattikytkimet ja viimeksi mainituissa ruuvikytkimet. Ja kuten Topi edellä mainitsi, vetureissa on automaattikytkimet, mutta Sr1:ssä ei sen lisäksi vapitia eikä unilinkkiä. Sr2:ssa ja Sr3:ssa tosin on unilinkki sekä Dv12:ssa ja Dr16:ssa vapiti. Suuremman työttömyysuhan näkisin vaanivan hakasia (Hkba), joiden lähes yksinomainen käyttö on viime vuosikymmeninä ollut adapterina toimiminen kotimaisten ruuvikytkinvaunujen ja sivupuskimettomien venäläisten vaunujen välissä. Harvoja tästä poikkeavia viimeaikaisia käyttötarkoituksia, jotka tulevat mieleen, oli kurkotusvaununa toimiminen Tahkoluodon irtolastisatamassa: http://www.vaunut.org/kuva/150935 . Deeverin kajuutta ei mahdu Tahkiksen vaununkääntölaitteisiin, joten veturin ja vaunujen välissä käytettiin hakasia helpottamaan letkan viimeisen vaunun passaamista kipille. |
|
| 15.04.2022 03:52 | Lasse Reunanen: | Millä kuularuiskulla tuo hitsiasuma puskimeen oikein on hitsattu? Tuolla pintakuorrutuksella ei ole mitään tekemista metallikappaleiden liittämisen kanssa. Lisäksi kuvassa näkyy tyypilliseen maatilakorjaukseen kuuluvaa harjaterästä. Ei tuollaista jälkeä luulisi arvonsa tuntevan konepajan tekevän. | |
| 15.04.2022 10:34 | Teemu Saukkonen: | Eikös tuo ole kertynyttä rasvaa eikä sauma? | |
| 15.04.2022 10:42 | Uwe Geuder: | Rasvalta näyttää minustakin. | |
| 15.04.2022 12:34 | Jouni Hytönen: | Näitä kurkotusvaunuja taisi olla myös puutavaranlastauspaikoilla? Oli käytössä Hkb tai Hkba, apulenkkiä tarvitaan joka tapauksessa jossain välissä, jos veturina on Sr1 | |
| 15.04.2022 12:59 | Ari-Pekka Lanne: | Siinä mielessä edellä mainitsemani Spar sopii erinomaisesti pankkoletkassa päähän järjesteltäväksi siten, että aina toiseen suuntaan kuljettaessa vaunustosta sojottaa SA3 kohti veturia, jolloin junassa ei Kaalihäkinkään toimiessa veturina tarvita yhtään apulenkkiä, eikä toisessakaan kulkusuunnassa vaunujen välissä automaattikytkimen jäädessä junan häntään töllöttämään haaveillen taakse jääviä kiskoja. Samoin Mänskän ja Valtojen välisissä hiivatejunissa Mammutit ovat Valtojen puoleisessa päässä ja Norsut Mänskän puoleisessa päässä. Tällöin junan ollessa poka päällä Kaalihäkkiä vasten on tarjolla SA3:sta ja veturin ja vaunujen välinen apulenkinvenytys jää tyhjäntoimituksiin. Kurkotusvaunuja on käytetty esim. Kasvisuutejuoma-ahteella käsiteltäessä pankkoletkoja sähköveturilla sähköistämättömällä lastausraiteella. Tyhjät pankkovaunut ovat tulleet kuormattaviksi Raumalta, joten sieltä on laitettu veturin ja vaunujen väliin sopiva määrä satamassa purettuja satunnaisia simmareita, kekkuleita tms., jotka ovat muutenkin olleet kulkeutumassa Tampereen suuntaan. |
|
| 15.04.2022 20:37 | Juhani Pirttilahti: | Valmetin tekemä piikkilangankiristäjä (Dv12) lienee luettavissa maatalouskoneeksi. Harjateräs on myös käyttäjäystävällistä, ei liian terävää eikä liian sileää, etteikö työläinen siitä tukevaa otetta saisi työn touhussa. | |
| 15.04.2022 21:39 | Esa J. Rintamäki: | Harjateräksen käytössä näkyy kustannusvastaavuusvaatimus alastomimmillaan! Eihän tällaista korjausta sentään tarvitse kullalla silata, mutta pientä ajatusta saisi käyttää siihenkin, miltä koko juttu näyttää maksavan yleisön silmissä. Vieraskoreutta saisivat nämä ulkoistuksen tuloksena valitut "pajat" harrastaa, kuin että räkivät hitsisaumaa parhaaseen "prostoi"-tyyliin, fyrkat pois - ajatuksen ollessa kuningasajatuksena! |
|
| 15.04.2022 22:45 | Juhani Pirttilahti: | Epäilen, että kyseessä ei ole mikään hätäinen korjaus vaan täysin suunniteltu rakenne, joka on tehty sarjatuotantona koko sarjaan. | |
| 15.04.2022 23:48 | Ari-Pekka Lanne: | Raudoitusterästä saattoi tosiaan aikoinaan löytää jokaisen Deeverin rappusilta: http://www.vaunut.org/kuva/11923 Radio-ohjauksen tullen portaita uudistettiin vähemmän korneiksi: http://www.vaunut.org/kuva/66101 Tosin yhä tänäkin päivänä niissä Dv12-yksilöissä, joissa ei ole radio-ohjauslaitteistoa, on sen sijaan betoniteräsrappuset. |