11.08.1985 / Oulu, Toppila

11.08.1985 Elokuussa 1985 Oulussa tuuli vähän kovempaa kuin tavallisesti, mm. Raatin kentän valopylväistä muistaakseni kaksi kaatui, ja Toppilassa muutama peltikatto meni rullalle. Toppilan raiteilla muutama kattopeltirulla.

Kuvan tiedot
Liikennepaikka: Toppila (Liikennepaikan tiedot) Kuvauspaikka: Oulu
Kuvaaja: Tapani Kunnas
Lisätty: 21.04.2010 20:39
Muu tunniste
Sijainti: Asemalla/Ratapihalla
Vuodenajat: Kesä

Kommentit

21.04.2010 21:06 Ilari Eskelinen: Sanna-myrsky (11.8.1985). Nämä pellit ovat tod. näk. kuvan vasemmassa reunassa (kuva-alan ulkopuolella) olevan kaupunginvarikon kattopeltejä. Suuri osa punatiilisen varikkorakennuksen katosta lähti myrskyn mukaan.
21.04.2010 21:07 Antti Busk: Kyseessä ilmeisestikin Sanna-myrsky, joka painui myös silloin 3-vuotiaan mieleen. Toppilassa on tuohon aikaan ollut vielä kunnon ratapiha. Aivan laiturillekin on mennyt vielä tuolloin raide, josta kyllä on jäänteitä vielä nykyäänkin.
21.04.2010 21:20 Tapani Kunnas: Kiitos, laitoin päivämäärätiedon kohdalleen. (itse muistin vain kuukauden tarkkuudella)
21.04.2010 21:25 Harri Junttila: Kiitos Tapani loistavasta kuvasta, tästä näkee hyvin toppilan raidekaavion. Muistelin että tuo joenrantaan menevä raide olisi lähtenyt lähempää siltaa ja itse asiassa kun kuvaa katsoo niin onhan tuosta yksi raide jo purettu pois ja seislevy kaatuneena, joten ilmeisesti on siirretty tuo erkaneminen. Myöskin kuvissa pistää silmään kiskojen kiiltävyys. Toisaalta muistelen että rantaan olisi mennyt kaksikin raidetta, mutta ehkä se erkani kauempaa vasta?
(Käyttäjä muokannut 21.04.10 21:26)
21.04.2010 21:31 Jarkko Korhonen: Tuo satamalaiturin raide oli raiskattu kaivinkoneella pois joskus 90-luvun lopulla vasta.
21.04.2010 21:43 Ilari Eskelinen: Tuo Hietasaareen johtava autoliikenteen silta ja kevyen liikenteen silta on korvattu betonisillalla muistaakseni 1990-luvun puolivälissä. Mikähän laiva tuolla telakalla on?
21.04.2010 22:33 Tapani Kunnas: Harri: minusta näyttäisi, että tuolla kaukana on vielä yksi vaihde - ainakin jotain sen tapaista kiiltävää näkyy oikeanpuolimmaisesta valopylväästä vähän vasemmalle.
22.04.2010 02:34 Harri Junttila: Valitettavasti tänä keväänä on sitten raiskattu loputkin pois kaivinkoneella, enää ei ole jäljellä kuin hietasaareen menevä rata.
22.04.2010 15:58 Heikki Jalonen: Eikös tuo seis-levyn vartioima raiteentumppi ollut se, joka vei aikoinaan gabariittikehälle ja vaa'alle (ja siitä edelleen toiseksi oikeanpuoleisen pylvään vasemmalla puolella näkyvän kaarteen paikalla olleeseen vaihteeseen ja eteenpäin)? Gabariittikehä ja vaaka ovat jo tässä kuvassa kuvassa muistojen kultapölyä. Pudotusraidehan (puutavaran pudotusrintuuden vierustalle) lähti tosiaankin salmen rantaan lähempänä siltaa; radan hahmon erottaa kuvassa vielä maastosta. Lisäksi, rintuuksia oli eri aikoina kaksi, hieman eri paikoissa. Jälkimmäinen oli melkoisen väliaikainen sovitus. Ajankohdan perusteella laiva voisi olla huvipaatti M/S Frey; vanhasta höyryaluksesta rakennettu ja dieselöity. Suullisen 70-luvun perimätiedon mukaan aluksen runko oli "S/S Wilho"- nimisestä (Oulun Konepajalla Pikisaaressa v.47 rakennetusta) rannikkolaivasta. M/S Frey myytiin jonnekin Uudenkaupungin seuduille joskus 80-luvun lopulla. Toppilan kuvia (muun wanhan Oulun muassa) löydätte lisää linkin http://www.ouka.fi/ppm/laukka/hake/ takaa. Varokaa! Todellinen runsaudensarvi... Toppilan kuvia mm. 167-201, 234-252, 259-266, 3018-3032, 3962-3968, 4012-4023 ja 4666-4673. Muutamat kuvatiedot ovat harhaanjohtavia kuvauspaikan suhteen. Ne on ilmeisesti laatinut kokoelman järjestäjä, kontekstiin nojaten. Kuvissa on mukana erittäin paljon myös junia ja raiteistoja. Suosittelen! Ja onhan kommentin kirjoittajakin siellä, junia tiirailemassa Alpon keulapakalta. Kuva 3025.
22.04.2010 19:18 Antti Busk: On siellä näköjään kymmenisen vuotta myöhemminkin ollut gabariittikehä: http://vaunut.org/kuva/7737 Itse asiassa kun tarkemmin tätä kuvaa katsoo, näyttäisi vasemmanpuolimmaisen raiteen luona vähän tuosta peltiläjästä eteenpäin olevan pari tolppaa, liekö juuri tämä linkin gabariittikehä sitten.
23.04.2010 00:47 Jaakko Tuominen: Tietämättömänä kysyn: Onko gabariittikehä jolla mitattiin kuormaulottumaa? Jos ei niin mikä?
23.04.2010 10:42 Tapani Kunnas: http://koti.mbnet.fi/sanasto/en.htm kertoo näin: |

clearance | vapaa tila, (gabariitti) | fritt utrymme -t | lichter Raum m |

Vastaus Jaakolle siis: Kyllä.
(Käyttäjä muokannut 23.04.10 10:42)
23.04.2010 12:54 Heikki Jalonen: Kyllä Antti B on oikeassa. Ulottumakehä on tuossa kuvassa edelleen tallessa. Vaaka oli viereisellä raiteella, joka siis tässä on enää tumppina jäljellä. Selailin vanhoja kuvia, mutta sellaista ei löytynyt, jossa vaakakoppi olisi vielä paikallaan. Himmeä muistikuva on kertovinaan, että se katosi maisemasta joskus vuoden 1982..83 tietämillä. Koppi sinällään oli rautatien tavallista mallia kääntyvine V-opastimineen sun muineen. Rakennettu ehkäpä joskus 40-luvun lopulla.
23.04.2010 17:39 Heikki Jalonen: Ähäskutti, löytyipäs edes yksi kuva, jossa Toppilan vaunuvaa'an paikka on dokumentoitu. Uuno Laukan kuvissa numerot 873...877 on otsikoitu esittämään Mallasjuoma Oy:n Toppilan tehdasta, vuonna 1967, ilmakuvia. Kuvissa näkyy toki paljon muutakin, vaikkapa Toppilan aseman seutua. Vaakakoppi näkyy pikkuruisena kuvassa 877, taustalla työnnöllä menevän junanpätkän vasemmalla puolella. Liike käy ilmi, kun vertaa kuvaan 876. Veturin tunnistus on vähän paha, liekö Jumpo? Vaunut (2 kpl) ovat selvästi likaavan tavaran G-läisiä. Lienevätkö juuri vaakauksesta menneet läpi? Puutavaran pudotusrintuus näkyy vielä hyvin kaarena salmen rannassa. Rata sinne saattoi olla tuolloin jo purettuna. Ja vuosiluku: luettelon otsikko kertoo 1967. Kuitenkin, kuvassa 873 häämöttää Puolivälinkankaan vesitorni jo täydessä korkeudessa ja tähtikupukin paikallaan, ilman telineitä. Koska on kesä, se viittaisi mielummin vuoteen 1968. Luetteloijan virhe, ehkä.
23.04.2010 20:53 Pirkko Alanen: "eemeli": Todella nostalgisia nuo Uuno Laukan kuvat. Kuvia katsellessa palaa mieleeni ajat, kun nuorena lämmittäjänä olin Toppilassa päivystyksessä. Saaren puolella oli yksi päivystysveturi, mantereen puolella kaksi. Lisäksi oli vielä yksi ns. vetopäivystäjä joka kelkkoi Toppilan ja Oulun välillä vaunuroikkia. Joskus ruuha-aikaan saaren puolellakin saattoi olla kaksi päivystäjää passaamassa laivoja ja silloin tuntui, että olimme jo toistemme tiellä... "Oi minne loittonitte päivät?"

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!