11.07.2009 / Isokumpu, Taivalkoski

11.07.2009 Kenttäradan uhrien muistomerkki Isokummun asemalla.

Kuvan tiedot
Kuvauspaikka: Isokumpu, Taivalkoski
Kuvaaja: Heikki Itävuo
Kuvasarja: Hys-Kuusamo kenttärata
Lisätty: 12.07.2009 20:52
Muu tunniste
Sekalaiset: Muistomerkki
Vuodenajat: Kesä

Kommentit

13.07.2009 08:22 Tunnus poistettu: Hautakynttilä ja kukat muistomerkillä ovat hieno ele paikalliselta historianharrastajalta. Kansakuntamme ei unohda sen hyväksymää ja aseveljiensä harjoittamaa terroria sotavankeja kohtaan vuosikymmenienkään jälkeen.
13.07.2009 09:25 Tapio Nikula: Kalle Päätalon kertoman mukaan suurin osa, ellei peräti kaikki, rataa rakentaneista vangeista oli tavallisia saksalaisia rangaistusvankeja, ei siis sotavankeja.
13.07.2009 16:04 Tunnus poistettu: Kenttäratatyömaalla oli pakkotyössä todellakin paljon saksalaisten omia rangaistusvankeja, mutta Lars Westerlund toteaa kirjassaan Saksan vankileirit Suomessa mm. seuraavaa: Kenttäradan rakennustöiden alkaessa 1/7 1942 työmailla oli 340 neuvostosotavankia. Marraskuussa -42 vankeja oli noin 1000. Vuotta myöhemmin vankien määrä oli 1938, helmikuussa -44 se oli laskenut 1200:aan. Rakennustöissä oli rangaistus- ja sotavangit yhteenlaskettuna enimmillään 3000-4000 miestä. Sotavankien kohtelusta puhuu paljon tapaus Penttilän leiriltä, jossa oli ennen evakuointia Norjaan 1944 erään vangin muistitiedon mukaan 747 neuvostosotavankia. Näistä 250-350 ammuttiin evakuoinnin yhteydessä.
13.07.2009 16:21 Tunnus poistettu: Päätalon kertomukseen vaikutti otaksuttavasti paljon se, että saksalaiset kohtelivat omia rangaistusvankejaan olosuhteet huomioiden asiallisesti, mutta sotavankeja, varsinkin n-liittolaisia ja juutalaisia erittäin raa'asti. Kuitenkin saksalaiset joutuivat ottamaan vakavasti suomalaisten siviilien valitukset heidän julkisesti raa'asta sotavankien kohtelustaan. Saksalaiset vanginvartijat saivat muutaman tapauksen jälkeen jyrkät määräykset kohdella sotavankeja asiallisesti suomalaisten nähden; siellä missä suomalaisia ei ollut näkyvillä, kohtelu jatkui yhtä raakana kuin ennenkin. Tällöin siviilien kyky erottaa rangaistus- ja sotavangit toisistaan saattoi huomattavasti hämärtyä.
07.01.2010 14:08 Heikki Itävuo: Taivalkosken kunnanhallitus on kokouksessaan 18.12.2009 käsitellyt Kenttäratakeskuksen hankesuunnitelmaa, ks. http://taivalkoski.ktweb.fi/ktwebbin/ktp​roxy2.dll?doctype=2&docid=4b48414c4c5c30​5c36313436313533362e646f63&pykno=455&eli​n=KHALL&lis=0&pvm=21%2e12%2e2009%2017%3a​00%3a00 .
31.05.2012 10:47 Säde Kangasniemi: Paikallisilla oli väärä käsitys radan rakentajien asemasta todennäköisesti myös siksi, että heille kerrottiin, tai annettiin ymmärtää, että myös ns. vapaaehtoiset tai työvelvolliset (Hilfswillige), joihin kuuluivat mm. ratatyömaalla työskennelleet puolalaiset, olivat rangaistusvankeja tai muita rikollisia pakkotyössä. Tästä kertoo mm. ratatyömaalla tällaisena pakko-otettuna työskennellyt puolainen Josef Molka muistelmateoksessaan "Sota minun muistoissani" (s. 96) : "...meidän tulomme jälkeen saksalaiset levittivät paikallisen väestön keskuudessa huhua, että tänne työhön saapuneet ovat puolalisia roistoja (huhua levitettiin Isokummussa)... Inkeessä meidät esiteltiin rangaistusvankeina."
31.05.2012 12:04 Heikki Itävuo: Säde, miltä kenttäratakeskuksen ja -reittien tilanne näyttää? Viime vuoden kenttärataseminaarissa sanottiin muistaakseni, että jonkun reitin pitäisi olla käytössä jo tänä vuonna.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!