13.02.2004 / Veturitallit, Iisalmi, Iisalmi

13.02.2004 Dv12 2651:n kompressorin moottori. 26-sarjan vetureissa on muuten 25:sista poiketen siipikompura.

Kuvan tiedot
Liikennepaikka: Iisalmi (Liikennepaikan tiedot) Kuvauspaikka: Veturitallit, Iisalmi
Kuvaaja: Lari Åhman
Lisätty: 13.02.2004 00:00
Muu tunniste
Sijainti: Varikolla

Kommentit

13.02.2004 19:38 Juha: Hmm, Valmetin kolmipyttyinen kone sanoisin, mutta tässäpä olisi jollekin Valmet-friikille hyvä tunnistustehtävä, että mikä malli. Todennäköisesti kyllä 310-sarjaa, mutta sitäkin kun on miljoonaa (No, ehkä kolmea) eri versiota. Joku voinee osoittaa epäilykseni todeksi?
13.02.2004 19:58 Juha: Perrkele, tuo kuvan nimihän on Valmet 310D. Että hukkaan meni nekin arvaukset.
13.02.2004 20:12 Lari Åhman: Niin, 3 tarkoittaa sylinterimäärää ja 10 iskun pituutta.
14.02.2004 11:26 Jack: Onkohan tämä Linnavuoressa tehty kone?
15.02.2004 13:37 Jyrki Tervo: Vähän hauskaa spekulointia. Deeverin päämotti on kylvännyt osasensa ratapölkkyin väliin, pieni vika. Kuskilla on junassa ankara lasti kiehumispisteessä olevaa plutoniumia Loviisaan. Eikä asiaintilan olessa näin aikaa ruveta keräilemään rattaita kiskoin välistä, puhumattkaan siitä että palikoita ruvettaisiin sullomaan taikaisin pellin alle. Monet mopoviritykset ja teinocorollat läpikäynyt kuskimme turvautuu lähimpää käynnissä olvaan mottiin, Valmet 310D:hen. Pikaiset ruuvailut ja pikkuvalmet on siirtynyt MGO:n tilalle, joka puolestaan risana on heivattu läheiseen vesiojaan. Kartaani kiinni, ruskispumpun tanko kytkökseen tehonsäätäjäratin kanssa, ja ei saa unohtaa letkua sylärillekään. Kuskilamme on kiire ja kolmessa Mas-vaunussa pulputtava plutonium uhkaa jässähtää vaunuhin kiinni, siitähän voimalan pojat ei tykkäisi... Lyhyt kysymys onkin, kunkahan rivakasti kuskimme saisi junan liikahtamaan pikku valmetilla eli sisiko yrinvoimalaitoksen pojat plutoniuminsa ajoissa ?
15.02.2004 14:42 Lari Åhman: xDDD Ja Jyrkillä jutut lentää! Riippuu siitä onko ylä- vai alamäki...
15.02.2004 16:06 Juha: Niin, voihan siitä laskea, kun tässä koneessa on tehon vähän virityksestä(ja mittaustavasta) riippuen tehoa siinä noin 46hv/2000rpm. Ja kun deeverissä ei kierroksista käytä kuin 1500, voimme päätellä tehoa olevan vieläkin vähemmän. Toki niitä pullinkivirityksiä on nähty, jotku ovat puhuneet jopa 200hv-teholukemista - turbolla, ja koneessa kierroksia sellaiset 5000-6000. Mutta silloin kyllä mahdettaisi päästä Loviisaan asti, saarraisi pytyt lennellä otsaan tai sulaa sylintereihin kiinni ennen sitä! :)
15.02.2004 16:07 Juha: Ei noita kirjoitusvihreitä voi noin paljon yhdessä tekstissä olla. Siis ei mahdettaisi päästä ja saaTTaisi pytyt lennellä otsaan.
15.02.2004 21:15 Jyrki Tervo: Oli vähän epäselvyyttä noiden vaunujen määrässä. Jos oletetaan, että yksi plutoniumkuormassa oleva Mas riittää Loviisan ydinvoimalaan vuodeksi, niin kokonaispainoksi saadan Mas 8,1 tn ja plutoniumkuorma samat 8,1 tn. Deeverin paino on 60,8 tn, lisäksi kuljettaja on 0,1 tn. Junan kokonaispaino on täten 77,1 tn. Hevosvoimiahan on käytössä 46hv eli tonnia kohden pyörät 0,6. Miten lie kävis, liikkuiskos juna jos oletetaan, että ollaan tasamaalla.
15.02.2004 21:20 Mikko Herpman: Riippuu aikalailla vaihteiston välityksistä. En muista ulkoa Voith-vaihteiston välityssuhteita ja onko siinä hydraulista momentinmuunninta. Mikäli sellainen on ja välitykset ovat/olisivat sopivat niin varmaankin liikkuisi, tosin nopeus tuskin päätä huimaisi. Hupaisaa mietintää... :)
16.02.2004 05:23 Hara: Juu on se linnavuorentekosia vielä tuo Valmet 310D samakun 565 valmetissa-..........
16.02.2004 17:44 Juha: Etsinpäs sitten historiankirjani, "Piikkilangankiristäjästä Power Plussaan". Selville sain mm. Että 310Dtä valmistettiin v.1960 alkaen, ja että sitä käytettiin ensimmäisen kerran mallissa Valmet 361D. Vuonna -64 konetta kehiteltiin edelleen, ja tyyppimerkinnäksi tuli 310A, ja sitä käytettiin traktorissa Valmet 565. Tehoa oli tässä vaiheessa jo 52hv/2200rpm. Sitä ei tämä kirja kerro, muuttuiko moottorin mallimerkintä seuraavassa malliuudistuksessa -68. Traktoriksi tuli joka tapauksesssa Valmet 500 ja koneessa oli tehoa jo 54hv/2300rpm.
17.02.2004 07:10 KooPee: Joskus taannoin tuli pöristeltyä Valmet 565:llä ja kun siinä survaisi pedaalin pohjaan, niin jopas tuli deeverimäiset (kompressori-) äänet.
06.03.2004 19:26 lari: Se on muuten 320D kuitenkin, kävin nimittäin tässä varikolla vähän aikaa sitten ja tarkistin sen koneen valmistuslaatasta. Tehoakin siinä oli enemmän, muistaakseni n. 30 kW kierrosluvulla 1800 r/min. Laatassa luki Sisu Diesel...
06.03.2004 21:13 mikkom: Valmet 310B teho 40Hv/1500r/min, lähde Dv12 kuljettajan ohjekirja.
06.03.2004 23:55 Risto Hyvärinen: Miten vanha se kuljettajan ohjekirja on? Jos se on yhtä vanha, kuin veturi, niin siihen on varmasti ennätetty vaihtamaan kone monta kertaa tässä väliaikana.
07.03.2004 00:10 okeskira: Oma ohjekirjani vuodelta 1993 kertoo 310B:n tehoksi 31kW @ 30 r/s ja 310D:n tehoksi 21 kW @ 25 r/s.
07.03.2004 16:12 mikkom: Kirja on vuodelta 1983
07.03.2004 16:36 Juha: Njoo, jos valmistaja On SisuDiesel ja tyyppi 320D, rajoittuu koneen valmistusajankohta aika tehokkaasti 1990-luvulle, elikkä voimme päätellä koneen vaihtuneen jossain välissä uudempaan painokseen. Kaiken lisäksi 320D on iskutilavuudeltaan isompi 3.3l vrt. 310D ja B 2,7l. Ja se teho riippuu aivantäysin siitä paljonko siitä kierroksia otetaan ja pumpulta löpöä syötetään. Traktoreissa tosiaan otetaan niitä kierroksia nykyään siinä 2100-2300rpm enimmillään. Ja nuo okeskiran tehot eivät ole oikein vertailukelpoiset keskenään kun tuo kierroslukuero on kuitenkin melko valtava.
07.03.2004 17:10 Lari Åhman: Joo niin mä vähän aattelinkin kun se kone näytti aika puhtaalta ja oli kaiken lisäksi sininen. Eikös ne normaalisti ole jotain beigen värisiä?
03.01.2005 14:24 Lari Åhman: Itse asiassa tämähän ei ole enää Valmet, vaan merkkiä SisuDiesel, mallia 320D...
04.01.2005 18:41 Lari Åhman: Oho, olinkin itse kijoittanut sen jo aikaisemmin tuonne ylös... :PPP
23.02.2007 09:49 Antti Taina: Noita 320:sia alettiin vaihtaa vanhojen 310:n tilalle 97-98, ensimmäisenä taisi tulla Dr14 1870:een. Syynä mm ko. veturiin lisätty ilmastointi, joka lisäsi omata osaltaan peräkoneen kuormaa. Itsekin ideoin silloin tuota, mutta muut olivat ehtineet ensin.
11.11.2012 12:23 Raimo Harju: Tarkoittaako siipikompura samaa kuin lamellikompura.
11.11.2012 13:38 Kimmo T. Lumirae: Kirjoittaja ilmeisesti tarkoittaa ruuvikompuraa :o} Tamrockin ruuvikompressoreja käytettiin laajasti Sr1-kalustossa, mutta ne eivät kestäneet pitkän päälle ja Sr1:iin on vaihdettu mäntäkompressorit takaisin. Tiedossani ei ole, pitääkö kuvatekstin väite paikkansa, ja kun tietoa ei ole, en sitä kiistäkään. Ruuvikompura teki muuten onnistuneen paluun ainakin Sr2:issa. Miten on, ratikkakusk...öh, sm-kuljettajat, Sm3..6 -kaluston kompressorit? Mäntää vai ruuvia?
11.11.2012 14:16 Raimo Harju: Lamellikompura onkin oikeastaan puhatimen ja kompuran välimuoto,josta saadaan suuri ilmamäärä paineen kustannuksella,olisko asia näin?.
11.11.2012 17:45 Kimmo T. Lumirae: Lamellikompura saattaisi olla esim. tyyppiä Rootin ahdin tai puhallin, jota käytetään ainakin kaksitahtidieseleissä huuhtelupumppuna. Paljon ilmaa, vähän painetta.

Englanninkielisissä lähteissä käytetään samaa compressor ilmaisemaan mm. suihkuturbiinin ahdinta. Wikipediassa, kohdassa kaasuturbiinin käyttö voimalaitoksissa kaasukäytössä, puhutaan kaasun puristamisesta kompressorilla ja nyt en ole päässyt selvyyteen, tehdäänkö jossain kaasuvoimalassa todella näin vain onko kyseessä kirjoittajan käännösvirhe, jossa kuitenkin tarkoitetaan kaasuturbiinin (eli akseliteholtaan hyötykäyttöön valjastetun suihkuturbiinin) compressor:ia eli tavallista (radiaali)ahdinta. Lopetin ko. wikipedian kohdan tekstin korjaamisen tuohon kohtaan, koska tietoa kaasun mahdollisesta puristamisesta ei ollut. Jos joku tietää, tarvitaanko kaasuvoimalassa jotain kompressoria, olisin kiitollinen tiedosta ja pääsisin oikaisemaan tuon, virheelliseltä kuulostavan kohdan. Kiitos.

Mutta veturikäytössä kompurat ovat joko mäntäkompuroita tai ruuvikompuroita, tuotto tyypillisesti 1500 litraa paineilmaa minuutissa 8...10 bar vastapaineeseen.
11.11.2012 21:10 Eero Heinonen: Lamellikompura on erittäin kompaktin kokoinen ja varmatoiminen laite paineilman tuottamiseen. Käytössä mm. VR:n uusissa Otso-vetureissa.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!