23.04.1968 / Riihimäki, Riihimäki asema

23.04.1968 Tr2 1314 Riksun romujonossa.

Kuvan tiedot
Liikennepaikka: Riihimäki asema (Liikennepaikan tiedot) Kuvauspaikka: Riihimäki
Kuvaaja: Pekka Viitamäki
Lisätty: 22.12.2008 00:00
Muu tunniste
Sijainti: Asemalla/Ratapihalla

Kommentit

24.12.2008 10:53 Tapio Muurinen: Kuvassa http://vaunut.org/kuvasivu.php/11816 enemmän tätä komeaa letkaa, joka hieman "eli". Seuraavana taitaa pilkistää 1308:n pääty.
20.06.2013 14:39 Raimo Harju: Nämä kai liikkuivat aikanaan myös Hyvinkää-Hanko radalla.
20.06.2013 14:45 Eljas Pölhö: Liikkuivat loppuvuosinaan muutaman vuoden ajan ahkeraan Riihimäki-Karjaa -tavarajunissa. Karjaalta etelään niitä ei laskettu painon vuoksi. Todistuskappaleitakin löytyy http://vaunut.org/kuva/80566 ja http://vaunut.org/kuva/80567
20.06.2013 15:36 Petri Nummijoki: Karjaan ja Hangon välille raskaat kiskot tulivat vasta vuoden 1970 paikkeilla, kun Helsingin ja Riihimäen väliltä oli vapautunut 50-luvulla asennettuja 60 kg:n kiskoja. Tämä oli liian myöhään Tr2-vetureiden kannalta, koska niiden käyttö päättyi jo alkuvuodesta 1968.
17.07.2020 23:27 Raimo Harju: Näitten käyttöaika jäi varsin lyhyeksi, verrattuna Ristoon ja Ukko-Pekkaan.
18.07.2020 00:42 Esa J. Rintamäki: Kuulemma tuonaikaisen 60 kg:n kiskon päällä pystyi huonompi mies syömään eväänsä...?
18.07.2020 10:50 Jouni Hytönen: Muuta hyvää siinä kiskoprofiilissa ei sitten tainnut ollakaan. :-/
19.07.2020 22:41 Petri Nummijoki: Ero on vielä suurempi jos huomioidaan, että Hr1- ja Tr1-veturit olivat aktiivikäytön jälkeen yli vuosikymmenen varastoituna pahojen päivien varalle. Mutta varmaankin huollon kannalta oli järkevää luopua Tr2-vetureista jo melko varhain, kun sarja oli suhteellisen vähälukuinen ja erosi rakenteeltaan huomattavasti VR:n muista veturityypeistä. Pari muutakin syytä voi olla. 60-luvun jälkipuoliskollakin erityisesti Itä-Suomesta löytyi vielä useita kevytkiskotteisia ratoja, joille tämä ei soveltunut Tv1-vetureiden korvaajaksi. Sitten työjuniin ja vaihtotöihin Tr1 lienee parempi, kun niissä voinee takaperin ajettaessa tähystää kuljettajansuojuksen takaseinässä olevasta ikkunasta mutta näitä kai ajettiin takaperin lähinnä kuulo- ja tuntoaistin varassa?
22.07.2020 00:26 Juha Toivonen: Ison maailman hajua = johtoteli, 5 vetopyöräkertaa. Tr2, BR44, BR42, BR52, BR50, BR58, jne... Suomessa 2-8-2 vei kuitenkin voiton kehityksessä sodan jälkeen. Miksi näin kävi? Olihan Truman selkeästi ärhäkkäämpi vetopeli, kuin esim Risto. Toisaalta saksalaisilla 42, 44, 50, 52 - sarjoilla päästiin samaan 80 km/n huippunopeuteen kuin Ristollakin. Juurikin Euroopassa 2-10-0 hallitsi tavaraliikennevetureiden kehitystä alkaen 1920/30-luvun.
(Käyttäjä muokannut 22.07.20 00:33)
22.07.2020 10:57 Petri Nummijoki: Jälkikäteen ajateltuna Tr1:n olisi varmaan pitänytkin olla pyöräjärjestykseltään 2-10-0 ja Hr1:n 4-8-0 http://www.vaunut.org/kuva/49062. Mutta 30-luvun päätöksentekijät eivät voineet tietää, että sodan ja pula-ajan vuoksi vetovoimalla tuli olemaan höyrykauden loppuaikoina suurempi merkitys, kuin vauhdilla. Oikeastaan 30-luvun loppu oli Suomessa höyryvetureiden huippukausi mitä tulee aikataulujen nopeuteen. Sitä parempaan yllettiin vasta 50-luvun puolivälin aikoihin Dm4-vetoisilla kiito- ja moottoripikajunilla.
22.07.2020 12:38 Esa J. Rintamäki: Muistan nähneeni rautatiehallituksessa käydessäni koneteknisen toimiston piirustusarkistossa luonnoksia Ukko-Pekan suunnitteluvaiheista. Yksi luonnoksista oli juuri 4-8-0. Tätä pyörästöjärjestelmäähän käytettiin muun muassa Ranskassa.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!