18.08.1965 / Helsinki, Helsinki asema

18.08.1965 Junamatkailua Helsingistä Turkuun. - P 35, raiteella 4 lähdössä klo 12.40. Mukavan matkatunnelman luovat puuvaunut, Hr11 1953 ja mutkainen Rantarata.

Kuvan tiedot
Liikennepaikka: Helsinki asema Kuvauspaikka: Helsinki
Kuvaaja: Tapio Muurinen
Lisätty: 20.09.2007 00:00
Junatyyppi
P: 35
Muu tunniste
Sijainti: Asemalla/Ratapihalla
Vuodenajat: Kesä

Kommentit

20.09.2007 23:49 Heikki Itävuo: Komea kuva komeasta veturista, joka kaikesta huolimatta oli jonkin aikaa rautateiden lippulaiva.
21.09.2007 09:19 Tapio Muurinen: Veturin molempien päiden kohdalla, raiteiden välissä, näkyy valokaasupostit, joista täytettiin matkustajavaunujen kaasusäiliöt. Jälkimmäisessä on letkukin paikoillaan.
21.09.2007 13:14 Joni Lahti: Upea alitehoinen Pullahuru! Huomaa VR:n näyttävä siipipyörälogo ja kuljettajaa suojaavat kalterit. - Mihinkä saakka VR käytti kaasulamppuja matkujavaunuissaan? Muistan kyllä sellaiset 50-luvun alkupuolta... (Käyttäjä muokannut 21.09.2007 13:16) (Käyttäjä muokannut 21.09.2007 13:17)
21.09.2007 13:34 [Tunnus poistettu]: Ja huomatkaa tupakka mainos sekä aseman seinien tummanpuhuva yleisilme. - 1960-luvun puoliväli oli joidenkin vanhempien aikalaisharrastajien mukaan vielä mielenkiintoista rautatiehistorian taltioimisaikaa. Tässäkin on siitä oiva esimerkki!
21.09.2007 14:22 Teppo Niemi: Jonin kysymykseen löyttyy lisätietoja kuvan http://vaunut.org/kuvasivu/41882 kommenteista. Kuvan http://vaunut.org/kuvasivu/41562 22627 Ei vaunu on ollut kaasuvalaistuksella aina lähiliikennemuutokseen saakka v. 1974.
21.09.2007 14:43 Heikki Itävuo: Alitehoisuus pitää suhteuttaa 1950-luvun tilanteeseen, sitä paitsi vetovoimaltaan ja teholtaan Hr11 on lähes Dv12:n tasoa - siis lähes, ks. http://vaunut.org/kuvasivu/23187 .
21.09.2007 15:30 Tapio Muurinen: Tyylinäyte Pekan tallentamana samoilta ajoilta http://vaunut.org/kuvasivu/40237 Kun tämä kvartetti (koesarja) 1950-1953 ilmestyi rautaisille teille v.1955 ensimmäisinä linjadieseleinä, olivathan ne sekä tehokkaita, että raskaita silloisille radoille. Veturin kyljessä luki telien kohdalla "Paino työkunnossa 66500 kg, suurin akselipaino 17000 kg". Tämä olikin kiskonkatkojan maineessa. Helsingin - Turun väli sai yhtenäisen raskaan kiskotuksen vasta 1960-luvun alussa, jolloin tämä korvasi Hv1:t Rantaradalla yhdessä Hr12:n kanssa.
21.09.2007 15:43 Heikki Itävuo: Muistankohan oikein: Radat eivät tuolloin muutenkaan olleet hääppösessä kunnossa ja nopeuksia jouduttiin laskemaan.
21.09.2007 15:48 Tauno Hermola: Hr11 parivetokuvaa kaivattaisiin! :) Resiinassa on ollut yksi linjalta otettu kuva Rantaradalta, melko ahtaasta paikasta eli vaunuja ei siinä juuri näy.
21.09.2007 19:11 Tapio Muurinen: Korjaan edellistä sanomaani, että viisihän näitä oli, viimeisen numero 1954. - Vielä 1960-luvun alussa suurin osa pääradoista oli kevyttä, alle 43 kg:n kiskoa. Helsingin - Turun välillä vaihdettiin viimeisenä (v. 1958-1960) Fiskarsin - Paimion väli, josta vajaa puolet oli käytettyä kiskoa, l. Fiskars - Perniö. Vasta sen jälkeen nänä Pulla-Hurut siirrettiin Tampereelta Turkuun.
21.09.2007 19:20 Tommi K Hakala: Olisi se hienoa vielä joskus nähdä tälläinen murisemassa(oliko ääni MoVen tyylinen?)jossain kiskoilla...
21.09.2007 19:40 Tauno Hermola: Minusta tämän ääni ei ollut mitenkään erikoinen, konehan on ihan suora rivikuutonen, taidat Tommi nyt sotkea tämän ja Dm4:n? Tästä äänestähän keskusteltiin kerran aikaisemminkin http://vaunut.org/kuvasivu/15520 :) Mutta on se täysin käsittämätöntä, että sitä ainoaa säilynyttä Rautatiemuseon Hr11:sta ei saada edes mihinkään suojaan, vaan sen pitää tuhoutua siellä taivasalla! :( (Käyttäjä muokannut 21.09.2007 19:49)
21.09.2007 19:49 Tapio Muurinen: Minun on huono tehdä vertailuja, koska näiden murinoista on niin kauan ja MoVeja en juurikaan ole kuullut, mutta yritän; sellainen 6-pyttyinen, nopeakäyntinen diesel (1500 r/min) molemmissa päissä, niiden rytmit vähän sekoittuvat, jotenkin sellainen "karkea". Muistutti aikalaistensa GM:ien, esim Dm4:n ja Vv13/Vv14:n murinoita. Tosin ne olivat 12-pyttyisiä.
21.09.2007 20:15 Joni Lahti: Kiitos Teppo, en osannut ajatella, että niinkin myöhään niitä valoja käytettiin. Rautatiehistoria on rikas ja monipolvinen meilläkin näinkin lyhyen ajan aikana.
21.09.2007 21:49 [Tunnus poistettu]: Olihan toki Hv2:kin näissä Turun ja Hesan pikajunissa vielä säännöllinen näky 1960-luvulla viimeiset Hv:eet ainakin kesäkuuhun 1961. Toisinaan näissä Turun ja Hesan pikajunissa oli jopa Hv3:kin. - Kesän 1961 jälkeen Hv:tä käytetiin Turun ja Hesan välillä matkustajaliikenteessä enää suurina juhlapyhinä, viimeisen kerran pääsiäisenä 1963. Viimeinen Turun Hv:n vierailu Helsingin asemalla on onneksi dokumentoitu. Jaaà kun muistais sen koneen nyt ulkoa. Tarjoan 557:kaa
21.09.2007 23:36 Antti Busk: Asian vierestä: muistuttivatko Dm4:n ja Veivarin äänet tätä: http://www.youtube.com/watch?v=OJfCqYsV1​_o ? Käsittääkseni noissa koneissa oli juurikin tuo 6-71 dieseli, mutta kaksi kappaletta yhteenkytkettyinä. Konettahan on valmistettu vuosikymmenet vain pienin muutoksin.
22.09.2007 09:08 Jouni Hytönen: Kyllä se tuolta kuulostaa. Heh, tuossa kuorma-autossa lienee joku Fullerin vaihteisto, kun vaihteet solahtelevat toisinaan sisään hyvin ilman kytkintäkin. :) Kaikki kunnioitukseni kuljettajan ammattitaidolle. Itse en kyllä tuollaista meteliä jaksaisi kuunnella, voin kuvitella, että tiettyjen ryhmien mielestä se kuuluu asiaan. ;)
22.09.2007 11:19 Tapio Muurinen: Kiitos Juhani tarkennuksista. - Varmasti noin, kuten kerroit, että "Heikki"-sarjan vetureilla ajettiin muillakin kuin Hv1:llä. Olivathan ne kauan, pitänee puhua vuosikymmenistä, tärkeimmät matkustajajunien vetäjät tälläkin linjalla. Uskoisin, että varsinkin loppuaikoina 1950-60-lukujen taitteessa ajettiin miten milloinkin, varsinkin lisäjunissa. Oma kertomukseni oli aika suurpiirteinen. Se perustui hajanaisiin tietoihin ja mielikuviin, eräänä sellaisena muistelin T.Jalosen ja J.Oksasen artikkeleita Resiinassa (3/2003) Helsingin-Turun satavuotiaasta radasta. Omista kokoelmista löytyy aikataulukirjoja ja niiden lisälehtiä vuosilta 1956-57. Vetovoimana oli Hv1 (tätä varmaankin sovellettiin) ja Dm4. Esim. Hv1-pikajunia olivat 30, 30A, 33, 35 ja 37A; Dm4+16 aks. oli 33. Eräissä tapauksissa näitä käytettiin vaihtoehtoisina. Jo tuolloin sallittiin radan hyvän kunnon takia Turun-Paimion välillä sn 110, jos rahkeissa riitti varaa. Paimion-Karjaan väli vatkattiin 85:ttä. 1950-luvun lopulta muistan heikosti paikallisjunamatkan Piikkiöstä Turkuun. Veturi oli todennäköisesti joku Hv. Paimiossa oli kääntöpöytäkin.
22.09.2007 12:53 [Tunnus poistettu]: Poikien matkapäiväkirjoista: Kilpinen ynnä kumppanit, pisti aikoinaan silmään, että vielä 1950/60-lukujen taitteessa ajettiin Turun ja Helsingin välillä pikajunia tupla Hv:llä. Toisinaan koneina juuri Hv1 ja Hv2. Kun niitä poikien Matkapäiväkirjojen sivuja: Herkkua Rantaradalta, jotenkin noin se tais olla merkattuna, tulee seuraavan kerran esiin tarkkoine päivämäärineen ja junan numeroineen, täytynee yrittää muistaa laittaa jotain niistä esiin. Niistä numeroiduista Matkapäiväkirjoista löytyi juuri vuodelta 1957 tuo Salonkin harvinaisuus. Jenkki Hk1 vielä SIELLÄ ajossa huh huh!. - Helpoiten varmaan Hv1 tuleekin mieleen rantaradan Turun pikajunista. Onhan niistä juuri Hv1-vetoisena jäänyt eniten (?) kuvataltiointeja ja eri henkilöiden ottamia kaitafilmejä. Ulkoa muistan, että tuo kolme kirvestäkin siis Hv2 777 esiintyy yhtenä Hv2:tena muistiin panoissa. - Muuten viimeiset rantaradan tuplavetoiset Hv:t esiintyy niissä niinkin myöhään kuin joulukuussa 1966 tavarajunassa Perniössä nokat kohti toispuol jokkee kotitallille..
22.09.2007 20:21 Tapio Muurinen: Kuriositeettina Hv-muisteluun vuodelta 1956 mainittakoon vielä TP 1031 (=pikatavarajuna) Pasilasta Karjaalle (edelleen Turkuun); veturina Hv1, perusnopeus niinkin kova kuin 48 km/t. Kulki joka päivi paitsi lauantaisin ja aattoina.
24.09.2007 16:51 Aki Hyvönen: Eikös tuossa videossa oleva äänimaailma kuulu jenkkien perinteiselle 2-tahti dieselille? Eikös Hr moottorissa ole 4-tahtia??
24.09.2007 17:49 Petri Koskela: Siksipä kysymys alkoikin toteamuksella asian vieressä olemisesta. Pikku-Maybachin ääninäytettä vielä odotellaan...
25.09.2007 13:04 Petri Nummijoki: Rautatietilastosta laskettuna höyryvetureilla on ajettu vielä vuoden 1962 aikana pikajunaa Karjaan ja Turun välillä noin 30 kertaa molempiin suuntiin. Tästä päätellen Hv-höyryjä lienee käytetty Helsingin ja Turun välisissä pikajunissa ainakin vielä alkuvuodesta 1962 muulloinkin kuin juhlapyhinä. Ilmeisesti Hr11-vetureita ei aina riittänyt kaikkiin Rantaradan veturivetoisiin pikajuniin vaan Hv-sarjoja tarvittiin yhä varavetureina. Tilanne todennäköisesti muuttui siinä vaiheessa, kun laivajuna P31/32 (sekä tavarajuna 1031/1032) muuttuivat Hr12-vetoisiksi ja Hr11-vetureille oli mahdollista tehdä helpompi kierto. Niin koskahan Hr12-veturit tulivat vakituiseen käyttöön Rantaradalle? Huhtikuu 1962 voisi mennä arvauksena melko lähelle.
25.09.2007 15:38 [Tunnus poistettu]: Näinhän se Petri oli. Hyvä kun taas oikaisit. Resiinoista 4/1980 ja 2/1993 löytyy Peten ottamia kuviakin Hv1:stä helmikuussa 1962 Helsingin asemalla Turun pikajunissa. Molemmat Resiinat munkin moneen kertaan koluamia ja Peten kanssa aiheesta vielä paljon polemisoitukin huh huh. - Pitäis munkin tutkia noita tilastoja ja dokumenttejä paremmin ja luottaa vähemmän hupenevaan luonnonvaraan harvenevaan muistiini. Mutta pisteet jälleen tilastotieteilijällemme:)
28.01.2008 19:54 Eljas Pölhö: Hr11 veturit tulivat ekan kerran Turkuun seuraavina päivinä: 1950 610326, 1951 610315, 1952 610429, 1953 610702 ja 1954 610528 (vvkkpp). Turun radalla käytettiin pikajunissa muutaman kerran myös Hr1 ja Tr1 vetureita tilapäisiä äkillisiä tarpeita varten. Tr1 joskus vain Kr-Hki tai Kr-Tku. Hv2 777-780 poistuivat Turusta toukokuussa 1962 (777 620531, 778 620510, 779 620517 ja 780 620506). Niitä käytettiin ihan samoissa kierroissa Hv1 kanssa, mutta kun oli vain 4 niin näkyivät harvemmin kuin Hv1:t. Toukokuussa 1958 Helsingin suunnan junien veturit olivat: P30 Hki P29 =Dm4, P30A su Hki H33 ma Hv1-2, P32 Hki P31 Hv1-2, H34 ma-la Hki 33 su-ti Hv1-2, H34 su Hki P39 su Hv1-2, P36 Hki P37 Dm4 (paitsi 26/5 P37 oli Hv2 779), P38 Hki P35 Dm4, T1032 Kr T2035 Tv1, T2036 Kr T1031 Tv1, T2028 Kr T2037 Tv1, H344 Kr H343 Slo H341 ar/H341A su Hv1-2, H348 Po H347 Hv1-2 (paitsi 16/5 Tk3 874 ja 21/5 Tk3 873), H350 la Po H349 la Hv1, H352 la Po H353 Hv1, T3206 Po H345 Hv1-2 (paitsi 19-23/5 Tk3 873). Nämä on siis tallin päiväkirjoista kerättyjä tietoja.
28.01.2008 20:32 Eljas Pölhö: Tais tulla pränttivirhe: pitää olla T2038 Kr T2037
29.01.2008 09:54 Petri Nummijoki: Kiitos mielenkiintoisista tiedoista. Löytyisikö Rantaradan junista vastaavia myös vuosille 1959-1962? Milloin esimerkiksi Hr12-vetureiden käyttö alkoi Turun junissa ja vedettiinkö T1031/1032 60-luvun alussa Tr1-vetureilla Turkuun asti vai vain Karjaalle? Entä onko P27/28:ssa Hankoon käytetty 50-luvun lopulla oikeasti Hv4-vetureita, kuten aikataulukirjassa on muistaakseni merkitty?
29.01.2008 15:32 Eljas Pölhö: Turun tietoja löytyy kohtuullisesti jonnekin 1961/62 tasolle, sen jälkeen kopsasin vain valikoiden (kopiointiväsymys kun olin jo kopsannut pari vuotta ja tiedot alkoi olla sillä hetkellä "uusia", parin seuraavan vuoden kirjat ja työvuorolistat puuttui kokonaan/ei löytynyt arkistosta). P27 Hnk P28 sanoisin muistinvaraisesti, että Hv2. Aikataulukirjojen veturisarjamerkinnät 1950-60-luvuilla oli enemmän viitteellisiä millä voitiin ajaa kuin millä todella ajettiin. Oikeat tiedot (normaalitilanteessa) löytyi vakinaisten junien luetteloista, missä lueteltiin myös matkustajajunien vaunustot. Uusin junalista mihin pääsen juuri nyt on elokuu 1959: P30 eiS Hki P29 Dm4 (paitsi 20/8 P29 Hv1 547 ex P30su 19/8), P30 su Hki H33 ma Hv1-2, P30A su Tku-Hki Dm4 (paitsi ylim P30A 2/8 Hv2 779, palasi 5/8 P39), P32 Hki P31 Hv1-2, H34 Hki H33 Hv1-2, Dm4 (aina joku näistä), P36 Hki P37 Dm4, P38 Hki P35 Dm4, P39 su Hki-Tku Dm4, Hv1-2 (5/8 Hv2 778+779), H344 Kr H343 Slo H341 ar/H341A su Hv1-2, H348 Po H347 Dm4, Hv1-2 (paitsi 7/8 Tv1 613 ja 31/8 Tv1 609), H350 la Po H349 la Hv1-2, H352 la Po H351 la Hv1-2, H354 Po H353/H353A la Hv1-2, Hki T1031 Tku T1032 Hki Vr11 yleensä, joskus Tv1, T2036 Kr T2035 Tv1 (2/8 T2036 Tv1 733), T2038 Kr T2037 Tv1 (1/8 Tv1 733), T3206 Po H345 Hv1-2. Tässä vaiheessa T1031/1032 kierto oli ainoana suunnassa Hki-Tku-Hki ja oli ollut siitä alkaen kun vetovoimaksi tuli Vr11 (Dv11). Tämä kierto vaati kaksi veturia, jotka kohtasivat Karjaalla. Dm4 junien määrä on lisääntynyt yllä olevaan toukokuun 1958 tilanteeseen nähden ja niitä niitä riitti hyvin pikajuniin, mutta H33/H34 oli se mielenkiintoisin Helsingin suunnan juna, koska siinä Dm4 ja Hv1-2 vaihteli ilman säännönmukaisuutta. Kunhan pääsen käymään Malmössä seuraavan kerran, voin toivottavasti vastata Hr12-kysymykseen. Tr1 kävi Turussa silloin kun se veti T1031/1032 säännöllisesti.
29.01.2008 16:09 Petri Nummijoki: Kiitos. Nämä selvittävät jo paljon.
29.01.2008 16:13 Eljas Pölhö: VOI KUIVA! Kaikki edellisessä mainitut elokuun tiedot ja ajot on HEINÄKUU 1959. Olin kopsannut heinäkuun pohjaksi elokuulle mutta muuttanut vain otsikon. En näy pystyvän enää editoimaan tekstiä, joten se on nyt siinä väärin.
07.07.2008 02:50 Lari Nylund: Tapasin sunnuntaina Turussa työskennelleen veturinkuljettaja Pertti "PK" Kulmalan, joka on mielenkiinnolla seurannut keskusteluja hänen uransa alkuajoilta. Tähän faktojen ja muisteluiden listaan hän toivoi lisättävän, että Hr11-veturit päättivät uraansa rantaradan junien vetämisen sijasta tavarajunissa Turun ja Uudenkaupungin välillä. Olikos muilla tällaisesta toiminnasta havaintoja tai kommentteja esitettäväksi?

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!