17.06.1978 / Leppälahti
17.06.1978 P 103 Dr12 2216+8 vaunua ja hylätyt höyryveturit, ensimmäisenä Hv3 996 sekä 21 muuta veturia sarjoista, Hv3, Tv1 ja yksi Vr2.
Kommentit
| 15.08.2007 00:21 | Kimmo Pyrhönen: | Hiivatti, mikä kuva. Kiitos jälleen. | |
| 15.08.2007 16:22 | Petri Soronen: | Eikö näitä höyryjä olisi kannattanut säilyttää naftaliinissa niinku armeija säilyttää kalustoaan eikä ruostumassa jossakin. | |
| 28.03.2017 23:02 | Esa J. Rintamäki: | P103 kulki ensimmäisiä aikojaan Jämsän kautta. | |
| 02.07.2020 22:56 | Juha Toivonen: | Olisihan nuo toki kannattanut säilyttää naftaliinissa, jos naftaliiniin laitto olisi tehty edes välillisen kelvollisesti. Suomalainen kriisisuojaus käsitti pääosin vain ikkunoiden laudoituksen ja Tectyl-ruiskutuksen. Siinä kaikki ja sen jälkeen vuosiksi säiden ja muiden armoille > itse vierailin kutsumatta PV.-Ohenmäessä 1985/86, eikä kukaan häirinnyt minua.... BTW; Swedut säilöilät omat kriisiveturinsa hajautettuihin peltihalleihin... "Säilykkeinä" noiden säilyvyys oli ilmeisesti parempi? (Käyttäjä muokannut 02.07.20 23:12) |
|
| 02.07.2020 23:03 | Hannu Peltola: | Ruotsissahan veturit majailivat kevytrakenteisissa halleissa ja niitä myös otettiin säännöllisesti koekäyttöön. Käyttöön palauttamisessa oli jokin kohtuullisen tiukka aikarajakin (jota en nyt ulkomuistista muista...) | |
| 03.07.2020 08:14 | Kari Haapakangas: | Eihän se pelkkä veturin (kriisi)varastointi pitkälle riitä. Pitää säilyttää myös infrastruktuuri polttoaine- ja vesitäydennyksiin sekä henkilöstö, jolla on taito ja kyky huoltaa ja kuljettaa niitä. | |
| 03.07.2020 08:20 | Petri Nummijoki: | Ruotsissa nopea lähtövalmius oli varmaan välttämätöntäkin, koska sähkövedon osuus oli huomattava ja se voi lamaantua laajastikin. Suomessa oli sen sijaan dieselvedon osuus 70-luvulla ja 80-luvun alkupuolella niin suuri, että se olisi riittänyt poikkeusolojen supistettuun junaliikenteeseen todennäköisesti melkein yksinäänkin, joten höyryvetureihin olisi ollut tarvetta turvautua vasta pitkittyneessä öljykriisissä. Siten vetureita olisi ollut aikaa laittaa kuntoon varmaan kuukausia. | |
| 03.07.2020 08:27 | Petri Nummijoki: | Polttoainehuollosta en tiedä mutta vettä voidaan ottaa tarvittaessa vaikka joesta tai järvestä. Käsittääkseni henkilöstölle järjestettiin koulutusta 70-luvun alkupuolelle asti, vaikka höyryvetureiden osuus junaliikenteestä oli jo hyvin alhainen, joten sekään ei ollut kriisivarastoinnin alkuaikoina ongelma. Mutta varmaan osaavan henkilöstön eläköityminen olikin pääsyitä, miksi kriisivarastoista katsottiin 80-puolivälissä aiheelliseksi luopua. | |
| 03.07.2020 09:44 | Rainer Silfverberg: | Ruotsissa suhtauduttiin kylmän sodan aikana idän uhkaan todella vakavasti. |