19.04.1970 Eurajoen sahan ja tiilitehtaan pistoraiteen raidepuskin keväällä 1970. Raiteen päätä tuskin käytettiin kuormaukseen. Maasto ei suosinut sitä.
12.06.2021 19:07 | Heikki Jalonen: | Ei ole nykyvaatimuksessa tuo radanpiston kuormauspaikka. Toisaalta, entisempien aikojen tiilenkärrääjät eivät juurikaan lueskelleet standardeja, direktiivejä, normeja tahi muita hallinnollisia määräyksiä. Kärräsivät vain tiilejä, olipa tasaisempaa tai kuoppaisempaa. Pahimpien kurujen yli mentiin kapoisilla & heppoisilla lankongeilla. Kuvassa taitaa näkyäkin muutama sellainen. Eihän tiililetka painakaan kuin nelisensataa kiloa, mikäs juttu taitokärrääjälle semmoinen oli... Vaan tiilikärry oli kaksipyöräinen, lankonkien raideleveys piti olla just tasan eikä vain melkein. | |
13.06.2021 00:48 | Jukka Viitala: | Kieliopillinen kymysys: tiilejä vai tiiliä? Edellinen kirskahtaa kymenlaaksolaiseen korvaan pahasti, mutta lännempänä sitä viljellään. Saunassa meillä oli kumminkin Vihta eikä mikään savolaisviritys, mut toril myytii lihatsui kahella nakilla ja niit syötii ihan täs näinää lihatsukopin vieres. Kahden nakin lihapiirakassa oli oikeasti 3 nakkia. Siihen kun veti jatkoksi hedelmän, eli höyrytetyn munkkipossun, niin seuraava nälkä tuli kello 21. Pari kesää sitten halusin Vetyy. Ei jumankauta Lappeenrannasta löytynyt yhtään autoon näkyvää snagaria. Kebabia olis kyllä saanut jopa kylmäasemalla. |
|
13.06.2021 01:15 | Heikki Jalonen: | Tuo kuvan tiilitehdas oli Eurajoella, länsimurteiden kovassa ytimessä suorastaan. Siksipä siis tiilejä. Ehkäpä myös George Herriman via Soile Kaukoranta vaikuttaa minun kirjoitustapaani, mutta siitä itse vastaan. Kun en ole mistään kotoisin... |
|
13.06.2021 14:18 | Topi Lajunen: | Ylin suomen kielen auktoriteetti, Kotimaisten kielten keskuksen kielitoimisto, kertoo seuraavaa: https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/tiili Eli "tiiliä" on kirjakielessä oikein, ja muut sitten murteellisia tai puhekielisiä. |