??.06.1973 / Helsinki asema

??.06.1973 Kesäkuussa 1973 Moskovan junassa oli Helsinkiin saapunut kuusiakselinen neuvostoliittolainen vallasvaunu ilmeisesti tuoden jonkun valtiovierailijan. Kuvassa vaunu MCK 80 oli jo siirretty ratapihalle huollettavaksi. Korkeat savutorvet eivät kuuluneet vaunuun, vaan takana olleisiin aseman jätteenpolttouuneihin.

Kuvan tiedot
Kuvaaja: Tapio Keränen
Lisätty: 08.04.2021 17:31
Muu tunniste
Sijainti: Asemalla/Ratapihalla
Vuodenajat: Kesä

Kommentit

08.04.2021 17:53 Tuomo Kärkkäinen: Ainakin 3.7.1973 alkoi Helsingissä ETYK:in ensimmäinen vaihe, johon osallistuivat 35 maan ulkoministerit, mm. Neuvostoliiton silloinen ulkoministeri Andrei Gromyko.
08.04.2021 18:49 Markku Naskali: Täytyypä kysyä asiaa sivuten historiaa tietäviltä että mikä oli kysymyksessä muutama vuosi myöhemmin. Työpaikkani Lempäälässä oli ihan radan vieressä ja oli tasoylikäytävä. Ylikäytävää tuli vartioimaan tiukkailmeinen sotilasosasto. Sitten radan suunnassa lensi matalalla helikopteri ja sitten tuli juna jossa presidentti naapuriystävineen matkusti. Junan keulalla oli ainakin 3 silloin ehkä Dr12-tyypin veturia. Tosin käsittääksdeni vain kahta voitiin silloin ajaa yhdessä.
08.04.2021 19:19 Petri Sallinen: Helsingin ETYK-kokous vuonna 1975.
08.04.2021 19:36 Tuomo Kärkkäinen: NL:n pääministeri Aleksei Kosygin matkusti Kekkosen kanssa junalla Helsingistä Raaheen 23.3.1977.
08.04.2021 19:58 Heikki Jalonen: Akseliluvusta voisi vetää johtopäätöksen, että vaunu on raskaasti panssaroitu. Matkustajathan tuossa eivät normaalia enempää paina, vaikka erikoisannoksilla elelevää vlasti-väkeä ovatkin. Päinvastoin, matkustajia on sitäkin vähemmän.
08.04.2021 20:04 Elias Murto: Nykyään noita Markun mainitsemaa kolmea veturia kutsuttaisiin varmaankin Plan A, Plan B ja Plan C. Eli jos ensimmäinen hajoaa tai simahtaa, niin käytetään toista, ja jos sekin hyytyy, niin sitten kolmatta. Kaikki tietysti käynnissä ja miehitettynä, mutta luultavasti vain ensimmäisellä vedettiin junaa.
08.04.2021 20:12 Kari Haapakangas: Metka juttu. Junamatkustaminen on sinänsä hyvin turvallista, mutta jos haluaisi surmata matkustavan VIPn, niin juna olisi kyllä suosikkkikohteeni. Tavoitettava, reitiltään ennustettava ja VIPin tarkka sijainti ajoneuvossa vähämerkityksellistä. Eikä junan suistamiseenkaan tarvita mitään kovin eksoottista.
08.04.2021 20:21 Petri Nummijoki: Vai olisiko vetureina ollut 3*Dv12? Muistelisin tämmöisestä junasta olevan kuvankin. 2600-sarjan Dv12-vetureita ryhdyttiin juuri 1977 varustamaan kolminajolaitteilla, joskaan vielä maaliskuussa 1977 ei liikenteessä ollut sellaisia.
09.04.2021 11:58 Pasi Seljas: Olin johonkin aikaan kevättalvesta -77 vartioimassa tasoylikäytävää Parolassa. Meille kerrottiin että junassa tulee Brezhnev, mutta senhän ei tarvinnut olla totta. Tällä ylikäytävällä olin yksin ja muistaakseni vielä alokas. Ensin lensi kopteri ratalinjaa pitkin, sen jälkeen tuli pelkkä veturi ja sitten juna. Junan vetureita en kerinnyt laskemaan, kun piti keskittyä tehtävääni.
09.04.2021 16:09 Kari Haapakangas: Annettiinko tasoylikäytävän vartijalle ihan ammuksiakin?
09.04.2021 21:41 Antti Kukkonen: Liekö kolmas veturi varalla hajoamisen varalta?
10.04.2021 18:01 Markku Pulkkinen: Olin Tampereen asemalla katsomassa samaa junaa paluumatkalla etelään. Lisäksi edellä kulki varmistusveturina yksi Dv 12, riittävän monen suojastusvälin päässä. Matkantekoon liittyi muistaakseni sellainen erikoisuus, että meneillään oli lakko, jonka piirissä olivat myös junansuorittajat. Onnistuin näkemään myös Kosyginin ja Kekkosen, viime mainitun toista ja viimeistä kertaa elämässäni.
15.04.2021 11:32 Pasi Seljas: Kari, Annettiin toki patruunat mukaan, mutta käskettiin pitää taskussa. Vasta hätätilanteessa saisi käyttää heh, heh. Hädän tullen ala sitten kaivaa lipasta taskusta jne. Siviileille piti valehdella että marssitiedustelusta oli kysymys, mutta kyllähän siviilit tiesivät miksi siellä oltiin. Virnuilivat vielä lippaan puuttumisestakin.
15.04.2021 13:10 Kari Haapakangas: Vähän ot, mutta itse palvelin juuri sinä siirtymäaikana, kun armeijassa hoksattiin, ettei varusvässyköille voi kovia antaa kuin suuresti harkiten ja pakottavasta syystä, so. ampumaradalla, joten väijykoneiksi ruvettiin kouluttamaan spolleja. Me tavalliset varusmiehet palvelimme porttiorankeina ihan vaan pampun kera. Pienemmissä ja perinteisimmissä varuskunnissa kiertoväijyyn ei ollut spolleja laittaa ja mekin saimme ihan lippaallisen kovia. Kyllä siinä juhannusyönä Nakkikosken kiitorataa kiertäessä tuli mieleen, että tänne ei ole hyvä humalaisten tulla. Kovia ammuksia oli, mutta aikaa ampumaradalla käyntiin ei ollut liiennyt. Olisi ollut ihan herrassa mihin sillä aseella olisi osunut. Varastojen seiniin kiellettiin jyrkästi ampumasta! Oheisvahingot olisivat nousseet liian kalliiksi.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!