18.02.1980 / Hyvinkään konepaja, Hyvinkää asema

18.02.1980 Dr15 ja Sv1 valmisteilla Hyvinkään konepajalla. Kuva on VR:n pressikuva ja julkaistu mm. Nordens Järnvägar 1980-kirjassa. Työmaa on edistynyt sitten edellisen muutostyökuvan http://vaunut.org/kuva/82375 . Taustalla Dr13 ja Dv12 (Sr12).

Kuvan tiedot
Kuvaaja: VR-Jane Lindgren (Lisännyt: Eljas Pölhö)
Kuvasarja: Vetureiden ja vaunujen tehdaskuvia
Lisätty: 09.03.2021 14:26
Muu tunniste
Sijainti: Varikolla

Kommentit

09.03.2021 16:06 Timo Salo: Näitä konepajakuvia lisää, KIITOS! Hieno kuva Eljas!!!
(Eihän tuossa pahasti pakkelia näy, vaikka joku jossain niin kertoi, että kovasti ovat paklattuja!)
(Käyttäjä muokannut 09.03.21 16:11)
09.03.2021 17:45 Markku Naskali: Tuossa siis rakenneltiin kokeiluvetureita. Sähköveturiin en päässyt tutustumaan, mutta meridieselin möyryä tuli useinkin kuunnelluksi. Harmi kun ei saatu museoiduksi. Sähköversio kaiketi palautettiin dieseliksi myöhemmin.
09.03.2021 18:41 Martti Vuorikoski: Nämä on kyllä kiinnostusta herättäviä, kiitos.
10.03.2021 15:55 Markku Naskali: Mahtoikohan kenelläkään olla aitoa ajatusta muuttaa Dr12 sähköveturiksi? Kai se on parempi tehdä alusta alkaen uusi sähköveturi, mutta mm. muutamat tutut Lokomon miehet vastustivat veturien hankintaa idästä oman työpaikkansa vuoksi ja esittivät tuota vaihtoehtoa vaikka monet olivat hyvinkin neuvostoliittomyönteisiä. Olihan Suomen tehtailla myös suunnitelmia omaksi sähköveturiksi mutta...
10.03.2021 19:25 Tauno Hermola: Ymmärtääkseni ei ollut ajatusta muuttaa Dr12 sähköveturiksi, vaan tuo Sv1 oli testipenkki Srömbergin vaihtovirtakäytöille.
10.03.2021 22:35 Mikko Mäntymäki: Oliko Sv1:ssä samoja ongelmia kun Sr1:ssä että ajomoottoreiden tuuletinmoottoreiden teho ei riittänyt jäähdyttämään ajomoottoreita kun virrat oli 1000-1450A?
10.03.2021 22:44 Tauno Hermola: Eipä noilla ainakaan paljon yhteistä ollut, kun Sr1 on tasavirtakäytöllä.
11.03.2021 08:49 Tommi K Hakala: Vieläköhän 2501 peltien alla näkyy merkkejä ja väriä Sv1-ajalta, moottorikoppahan on uudempi malli?
12.03.2021 19:19 Kimmo T. Lumirae: 3201 Sv1:hän oli Strömbergin ajomoottorikäytön koeveturi. Oletettavasti Strömberg maksoi VR:lle siitä, että sai veturin 2501 "lainaksi" ja sai tehdä ja VR Hyvinkään konepajalla teettää siihen muutostyöt. Ja sitten VR ajoi sillä koeluontoista kaupallista ajoa, jotta saatiin kerättyä käyttökokemuksia. Koeajo-ohjelman päätyttyä Strömberg palautti veturin, ja VR palautti sen takaisin Dv12:ksi.

Missään vaiheessa suunnitelmiin ei siis kuulunut Dv12:ien muuttaminen sähköveturiksi, tai kokeillulla tavalla kotimaisen sähköveturisarjan rakentaminen yhden ajomoottorin ympärille, reilun 1100 kW:n tehoisena (muistan jossain lähteessä mainitun tehoksi 1500 kW, ehkä tässä protossa oli kokeilumielessä sen verran viritysvaraa).

2501:stä purettiin pois melkein koko koneisto ohjauslaitteistoineen. Vaihteiston tilaan asennettiin yksi noin 1100 kW:n oikosulkumoottori ja sille Strömbergin taajuusmuuttajalaitteisto, joka oli oletettavasti ainakin periaatteeltaan samantapainen kuin Helsingin metron M100-vaunujen taajuusmuuttajat. Suurjännitelaitteistoja lainattiin kaiketi Sm-junien varaosahyllystä: muuntaja lienee varta vasten tehty.

Käyttökokemukset lienivät hyvät, mutta idänkaupan melkeinpä pakonomaisen suosimisen vuoksi kotimaista sähköveturia ei voitu vieläkään tilata. Sv1:n ajomoottoria oli tarkoitus käyttää kotimaisessa sähköveturissa niin, että niitä olisi ollut neljä; yksi kullekin vetoakselille ja tältä pohjalta syntyvä veturi olisi ollut Valmetin M4500E (tai sen muutamaa vuotta aiemmin mietittynä ollut versio) http://vaunut.org/kuva/45950

Sv1:hän kävi Neuvostoliitossa, jossa se oli luultavasti ensimmäinen taajuusmuuttajaohjattu sähköveturi. Sv1:n mainiot ominaisuudet saivat neuvostoliittolaiset vakuuttuneiksi toimintaperiaatteen erinomaisuudesta ja esittely oli varmasti tärkeä vaihe VL86F-hankkeen aloittamisessa. Tässä hankkeessa Strömberg olisi toimittanut neuvostovalmisteiseen veturiin ajomoottorikäytöt, ja ne olisivat luultavasti olleet läheistä sukua Sv1:ssä kokeillulle ajomoottorikäytölle. VL86F:n tuotanto jäi kuitenkin yhteen ainoaan prototyyppiin, joka kävi Suomessakin säätöajoissa.

Mutta Strömberg sai kerättyä kokemuksia taajuusmuuttajakäytöstä ja kokemukset loivat varmasti pohjaa myös Dr16:lle, vaikkemme kotimaista sähköveturia saaneetkaan.
(Käyttäjä muokannut 12.03.21 19:21)
13.03.2021 00:07 Harri Pesonen: Ahhaa eli tuolla olikin tuollainen tarina kun oletin että koekäytön jälkeen se jäi tuohon kunton kuin rakennettiinkin.
12.04.2021 01:21 Jouni Halinen: tälläinen löytyi youtubesta liittyen tuohon VL86F:vään. Video on vuodelta 1987 ja kommentointi näkyy olevan vain Venäjäksi tai Englanniksi.

https://www.youtube.com/watch?v=EVZOcLrX​jJQ
12.04.2021 01:28 Jouni Halinen: Ja tässä taitaa olla sama yksilö samassa "elämäntilanteessa" kun eräs veturiparka Hyvinkäällä. Ja kohdassa noin 9.30 selviää että "hänkin" on joutunut lopulta "teloitusryhmän" eteen. Videossa näkyy kaikki veturin "sisuskalut" mm. Rompan Samit.

https://www.youtube.com/watch?v=5mkswAuj​rnY
(Käyttäjä muokannut 12.04.21 01:39)

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!