??.08.1983 / Helsinki Sörnäinen
??.08.1983 Seepra Dr14 1853 seisoi Sörnäisten ratapihalla moottori käyden ja ovet avoinna miehistön viettäessä ruokatuntia elokuussa 1983.
Kommentit
| 15.11.2020 12:08 | Teemu Saukkonen: | Tässä näkyy tuo erilainen tuulilasi hyvin. Miksi sen reunat olivat erilaiset kuin Dv:ssä? | |
| 15.11.2020 12:11 | Rasmus Viirre: | Aika puhtaana pysynyt ulkonäöllisesti. :) Tai sitten käynyt pesulassa aika vasta. Hyvä veturikuva! | |
| 15.11.2020 17:55 | Markku Naskali: | Seepralla kyllä on raidat, mutta vähän eri tavalla. Kukahan tuon nimityksen on keksinyt? | |
| 15.11.2020 19:45 | Esa J. Rintamäki: | Teemu, puhtaana oletuksena: - kyseessähän on vaihto - ja järjestelyveturi, joten junamiehistö ja vaihtokonduktööri koppivaunun puuttuessa joutunevat matkustamaan veturin hytissä? Vaihtotyö vaatinee runsasta hyppimistä ohjaamosta ratapihalle ja takaisin säässä kuin säässä, kesät talvet. Tämän takia uskallan itse veikata, että Seepran hytissä lämpöeristys on tehty vahvemmaksi kuin Deeverissä. Ikkunalasit ovat kuvan mukaan kiinnitetty tavanmukaisella kiilakumisysteemillä. Miten on, arvoisat veturiasiantuntijat? Olenko hakoteillä? Näin siivouskomerososiologina arvellakseni... (Käyttäjä muokannut 15.11.20 19:49) |
|
| 15.11.2020 20:19 | Ari-Pekka Lanne: | En tiedä, onko insinööri päätellyt asian saman kautta kuin Esa edellä. Käytännössä asia taitaa kuitenkin olla päinvastoin, eli ennemminkin linjaveturissa olisi kysyntää paremmalle lämpöeristykselle. Matkakuljettaja istuu käytännössä koko työvuoronsa veturin ohjaamossa tehden kevyehköä »sisätyötä». Sen sijaan nykyaikainen vaihtotyökuljettaja eli »ro-vaihtotyönjohtaja» tekee suurimman osan työstä ulkona. Myös työasut ovat linja- ja vaihtotyökuljettajilla työolojen mukaiset. Niinpä päivystysveturin kyseessä ollessa liian lämmin ohjaamo on pahempi kuin lähempänä ulkoilman lämpötilaa oleva. Ennen vanhaan, kun vaihtotöissäkin oli erilliset veturinkuljettajat, saattoi ulkona olla kolmekymmentä astetta pakkasta, mutta kuljettaja istuskeli hytissä paitahihasillaan. Niinpä kipparilla saattoivat mennä silmälasit huuruun, jos erehtyi tulemaan hektisistä vaihtotöistä jo valmiiksi hikeentyneenä pakkasasussa hytin lämpöön. | |
| 15.11.2020 20:21 | Olli Keski-Rahkonen: | Tässäpä ensi kertaa kiinnittyy huomio saneeraamattoman Seepran "kulmakarvoihin". Olivatko etulasit kallistettu yläreunastaan sisään päin, vai oliko ohjaamon etuseinä hieman kallellaan ulospäin? | |
| 15.11.2020 21:13 | Ari-Pekka Lanne: | Vaihtotöiden vaihtelevista sääoloista puheen ollen… Ratapihatyöntekijöiden (junamies/löysäri/käyttömies, vaihdemies, ratapihakonduktööri, vaihtotyönjohtaja, ro-kuljettaja yms.) sadeasuun liittyy eräs selittämätön dilemma. Vaikka sadetutkan mukaan lähituntien aikana sataisi täysin varmasti, ja vaihtotyörupeamaan lähdettäessä tosiaan sataisikin kuin saavista kaatamalla, jos ratapihatyöntekijä erehtyy pukeutumaan »kumipukuun», loppuu sade heti kohta vaihtotöihin päästyä kuin kahvasta kääntämällä ‒, jolloin työn fyysisyydestä ja kumipuvun hengittämättömyydestä johtuen kastuukin sisältä päin. Jos sen sijaan jättää sadeasun kaappiin, sataa ihan niin kuin sadetutkan mukaan pitikin… | |
| 16.11.2020 12:39 | Heikki Jalonen: | Syy tuohon alkuperäisen ikkunan erilaiseen rakenteeseen Dr14 vs. Dv12 taitaa löytyä veturien erilaisista suurimmista sallituista nopeuksista: Dr14=75 km/h vs. Dv12=125 km/h. Säätelevät normit aikoinaan olivat UIC 560 ja 651, ja pari muutakin. Pienemmissä nopeuksissa (Sn max 80 km/h) selvittiin yksinkertaisella laminaattilasilla, kun korkeampiin nopeuksiin vaadittiin sertifioitiu ja iskutestattu lasielementti (ns. luotikoe). Elementti siis on kalliimpi ja hankalammin saatavissa, tilausajalla olevaa tuontitavaraa. Sertifiointia ei noina aikoina voinut tehdä Suomessa, nykypäivänä siihen on fasiliteetit. Täällä sivustolla on jo aikaisemmin keskusteltu tähän asiaan liittyvästi, veturin Hr11 tiimoilta (miksi kuljettajan tuulilasi on kalteroitu). Viittaan http://www.vaunut.org/kuva/73373?tag0=1%7CHr11%7C |