21.02.1984 / Hammaslahti

21.02.1984 Henkilöjuna Joensuusta Niiralaan on ehtinyt Hammaslahteen talvella 1984.

Kuvan tiedot
Kuvaaja: Tapio Keränen
Kuvasarja: Lättävuoro Joensuusta Niiralaan ja takaisin
Lisätty: 05.10.2020 07:31
Muu tunniste
Rautatieinfra: Asemarakennus, Makasiini
Sijainti: Asemalla/Ratapihalla
Vuodenajat: Talvi

Kommentit

05.10.2020 11:42 Timo Salo: Vau!!! Kuvaan mahtunut myös katettu pappatunturi!
05.10.2020 11:47 Esa J. Rintamäki: Nuo mopojen tuulisuojat olivat aikoinaan suosittuja. Nuhruista muovia ja yläosassa häikäisynestona tummanvihreää läpinäkyvää muovia. Joillakuilla "snobeilla" oli myös polvien suojaksi nysvättyjä harmaita muovikatteita. Tarpeen synnytti suomalainen sää: vaakasuoraan piiskaava räntäsade.
05.10.2020 12:39 Teemu Saukkonen: Tämä maisema on muuttunut yllättävän vähän. Onko kuvattu tukkipinon päältä?
05.10.2020 15:08 Timo Salo: Tästä kombinaatiosta puuttuu vain mopoilijan nahkainen turvakypärä ja se uskomaton tötterö, joka laitettiin kasvoille...
(Käyttäjä muokannut 05.10.20 15:10)
05.10.2020 15:34 Lasse Reunanen: Kypäräpakko mopoillessa astui voimaan 1.4.1982, eli parisen vuotta ennen kuvan ottoa. Lentäjänlakit ja selluloiditötteröt poistuivat viimeistään silloin käytöstä. Myöskin paperimassasta ja nahasta tehdyt Ohei-kypärät poiustuvat nopeaan tahtiin, kun ne ei tayttäneet mopokypärältä vaadittuja hyväksyntöjä.
(Käyttäjä muokannut 05.10.20 15:51)
05.10.2020 17:38 Reijo Salminen: Mulla oli aikoinaan puhallinmoottorisessa pappatuntsassa (viritetty tietysti asianmukaisesti) ei tuota pleksilasihässäkkää vaan sellainen muovinen kate stongasta alaspäin, se oli erittäin hyvä varuste, vesipassiin sai ajaa huoletta eikä kastunut ja kun siinä ei ollut ajoviimalle reikää kun puhallin jäähdytti niin se oli talvikeleillä miltei lämmin ajettava.
05.10.2020 19:13 Esa J. Rintamäki: Mopojen virittämisistä puheen ollen, olivat hirveää puuhaa: mopo kyllä kulki, mutta jarrujen päivitykseen ei kiinnitetty minkäänlaista ajatustakaan. Tehopillilaskukaavoja kulki kädestä käteen ja firaabelina sitten vääntelivät pellistä tehopillejä, joita sitten hitsata räittiin kasaan. Puhumattakaan omatekoisista kaasuttimen ja sylinterin välisistä kupariputkikäyristä. Yksikin tuttavani heitti pappa-Soliferiinsa Husqvarnan 175-kuutioisen moottoripyörän moottorin. Kiinnikkeiden puolesta sopi, ja suojapellit paikoilleen niin täydestä meni! Kovin kauaa ei tosin mennyt, kun tehokas moottori riuhtaisi itsensä irti rungosta, joten virityksestä tuli entinen.

Eikä tästä ole kauaakaan, kun yksikin tuttava "asensi" tavalliseen tuoreehkoon skootterimopoonsa oikean skootterin kaasuttimen ja eikun päästeli menemään. Koirien perään haukkumatta, tietenkin.

Selluloiditötterömoottoripyöräilijän olen nähnyt viimeksi noin 1960-luvun puolivälissä. Jotkut saattavat muistaa vielä moottoripyöriin erikseen ostettavat ja talviajaksi kiinnitettävät jousien varassa alaslaskettavat jalakset. Niillä oli helppo taistella pystyasennossa jäisillä maanteillä. Ohei-ruukku oli myös tuttu. Vaati aikamoista kohtalonuskoa luottaa henkiriepunsa sen varaan.
05.10.2020 20:04 Raimo Harju: Katos kehveli, taas kuva mun syntymäpäivästä.
06.10.2020 12:29 Martti Vuorikoski: Kyllä jousijalakset muistan, äitini työkaveria miehensä kuljetti 350 honda cb:llä töihin kesät talvet.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!