05.09.2020 / Vilppula

05.09.2020 HMVY siirtämässä kalustoa Haapamäen höyryveturi puistolle. Vaunut Rk 27813, Cemtit 24113 ja 24114 sekä EFit vaunut 23564 ja 23552.

Kuvan tiedot
Liikennepaikka: Vilppula
Kuvaaja: Roope Prusila
Lisätty: 06.09.2020 11:07
Junatyyppi
V: 12921
Muu tunniste
Sijainti: Asemalla/Ratapihalla
Vuodenajat: Syksy

Kommentit

06.09.2020 19:22 Joonatan Nikula: Yksikään vaunu ei mennyt yhdistykselle. Vaan höyryveturipuistolle.
06.09.2020 22:43 Juhani Pirttilahti: Juuri näin. Ei suotta pidä levitellä väärää tietoa.
06.09.2020 23:59 Roope Prusila: Kuvatekstiä korjattu saatujen tietojen perusteella.
07.09.2020 01:13 Esa J. Rintamäki: Höyryveturipuistolle?

Ennustan: ei montaakaan vuotta mene, kun liikkuvat osat on jumissa, katot vuotavat, hometta, ruostetta ja graffiteja!
07.09.2020 03:05 Juhani Pirttilahti: Ihan järkeenkäyvä ennustus. Vaunut nimittäin tarvitsevat katot tai vastaavan sääsuojan päälleen. Haapamäen kokemuksien perusteella ilman sateensuojaa vaunu pysyy hyvänä ehkä sen 5-10 vuotta.

Moni makuuvaunu on poistettu liikenteestä juurikin homevaurioiden takia, kun VR:llä ole enää haluttu investoida niiden (kalliiseen) peruskorjaukseen. Toki paljon aivan hyviäkin vaunuja on mennyt poistoon siinä sivussa.
07.09.2020 14:39 Jari Kuusinen: Ovatko ennustajat huomioineet mahdollisen 24/7 lämmitysjärjestelmän käyttöönottomahdollisuutta? Aivan kuten Pettukankaalla oli lyhyen aikaa aivan toiminnan alkuvaiheessa käytössä...
07.09.2020 15:34 Joonatan Nikula: Kyllä. Lämmitysjärjestelmä on huomioitu ja tarkoitus ottaa käyttöön!
07.09.2020 16:40 Juhani Pirttilahti: Koen, että pelkkä kristallipallo pöydällä ei riitä, vaan asiaa on syytä avata lisää.

Vaunun säilymiseen usein ajatuksissa liitetään lämmitys. Yleensä esitetään sellainen väite, että kun vaunua lämmitetään, se pysyy hyvänä. Sellaisenaan esitettynä tämä väite on kuitenkin vain hätäinen päätelmä. On syytä pohtia myös taustalla vaikuttavaa rakennusfysiikkaa, eli rakenteiden lämpö- ja kosteusteknistä toimintaa. Kun tiedetään, että kosteudella on lämpötilaa suurempi vaikutus homeongelmien syntyyn, voidaan ajatella, että lämmityksen lisäksi vaunun ulkokuoren tulee olla ehjä ja tiivis. Niinpä minä teen johtopäätöksen: jos vaunu ei pidä vettä sateella, sen lämmittäminen ei tuo mitään lisäarvoa. Voi jopa käydä päin vastoin, kun kosteiden rakenteiden lämpötila on jatkuvasti homesienen kasvulle otollisella alueella. Tämäkään ei toki riitä argumentiksi yksinään, siispä jatkan:

Rakenneosilla on tietty käyttöikä jonka ylittyessä rakenne ei enää toimi suunnitellusti. Niin talon kuin vaununkin rakenteilla on parasta ennen -päiväys. Kiinteistöjäkin täytyy huoltaa säännöllisesti, joten miksi ei vaunujakin.

Nyt kun näitä vaunuja otetaan talteen museointitarkoituksissa, niiden suunniteltu käyttöikä on jo ylittynyt. Tämä, olkoon vaikka 30 vuoden käyttöikä, tarkoittaa siis tavoiteltua elinkaarta vaunun valmistuksesta sen kierrätykseen. Tietenkään se ei mitenkään takaa sitä, että vaunu säilyy hyvänä 30 vuotta valmistuksesta. Valmistajan antama takuuaika oli tyypillisesti yksi vuosi.

Yksittäisten rakenneosien tekninen käyttöikä voi olla ja onkin alle elinkaaren. Esimerkiksi ikkunaa ympäröivä kiilakumitiiviste on yksi sellainen säilymisen kannalta kriittinen rakenneosa, jolla on melko lyhyt käyttöikä (noin 10-15 vuotta). Voidaan olettaa, että tiivisteitä on elinkaaren aikana jo vaihdettu pari kertaa. Jos niitä ei vaihda tarpeeksi usein, käy niin, että sadevesi vaeltaa vääriin paikkoihin. Eikä sitä vuotoa rakennustavasta johtuen välttämättä huomaa ennen kuin on liian myöhäistä.

Kaipaan elinkaariasioiden huomioon ottamista ja suunnitelmallisuutta, kun kalustoa säilytetään museointitarkoituksissa. Entäpä jos vallitseva ajattelu olisikin sellainen, että säilymistä jälkipolville mietitään ensin ja vasta sitten mietitään mitä säilytetään?
07.09.2020 18:45 Jaakko Pehkonen: Hyvä avaus Juhanilta!
08.09.2020 01:08 Esa J. Rintamäki: Juhani, eräs tekijä teräsvaunuissa, eikä ihan vähäinenkään, on se että perusrakenne on saksalainen, eli Waggonbau Wegmannin suunnittelema. Se merkitsee sitä, että suunnitteluspeksit ainakin osaltaan vastaavat saksalaisia tuonaikaisia vaunuja. Voi tietenkin olla, että tilausvaiheessa VR oli maininnut jotain suomalaisista erityisolosuhteista? Tätä todistaa takuuvarmasti ero saksalaisten ja suomalaisten vaunujen sivuovissa.

Talviominaisuudet ja käytetyt ajonopeudet taatusti poikkesivat saksalaisista. Kuitenkin, esimerkiksi tuo kiilakumitoteutus, luulen sen olevan peräisin Wegmannin suunnittelukonttorista. Semminkin, kun kiilakumikiinnityksen toteuttaminen vaatii kokemukseni mukaan suurta tarkkuutta asennettaessa.

Tuskin tuonaikaisia eristemateriaalejakaan enää löytyy nykyvaunuista. Toisaalta, näiden suhteen Psl knp tavallaan oli wegmannilaisuuden "vanki" aina 1980-luvun puoliväliin asti (Eil- ja Fot-sarjat). Vai osaako joku kertoa parempia tietoja?
08.09.2020 02:28 Juhani Pirttilahti: Suomessa niihin tehtiin vielä jatkokehitystä. Niin sanottuun toiseen valmistussarjaan tehtiin seinien lämmöneristys täysin eri tavalla kuin saksalaisessa mallissa. Rakenteeseen lisättiin ilmarako lasivillan ja ulkopellin väliin ja vedenpoistoreiät. Valmet teki ensimmäiset uuden rakenteen mukaiset vaunut (esim. Rt).

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!