22.04.2020 / Välillä Oulu asema–Pikkarala

22.04.2020 Otanmäki Express oli tänään kulussa varsin harvinaisella vetokalustolla. MV 11972:n veturina toimineen Sr2 3227:n vedettävänä oli Eifet+Edm+Edm+Edm+Ed nippu. Sr2 veti junan Kontiomäelle, jossa vetovastuun otti Dv12. Edm vaunut saapuivat Ouluun 20.4. IC65:n mukana.

Kuvan tiedot
Kuvaaja: Pietu Tuovinen
Lisätty: 22.04.2020 14:03
Junatyyppi
MV: 11972
Muu tunniste
Sijainti: Linjalla
Vuodenajat: Kevät

Kommentit

22.04.2020 18:35 [Tunnus poistettu]: Aika hieno kuva!
22.04.2020 20:39 Henrik Hietala: Voidaanko tästä päätellä, että kolmosia alkaa olla jo ihan hyvin, kun kakkonen "joutaa" tällaiseen kevyeen kiireettömään siirtoon? :)
23.04.2020 00:11 Ari-Pekka Lanne: Saattaa sekin olla vetokalustovalinnan taustalla ‒, ehkä koronajoutilaisuuskin. Siltikin tulee mieleen, että miksei Kolmonen olisi suoriutunut tällaisesta tehtävästä yksinkin, ilman kontiomäkistä museo-Deeveriä. Perjantaina 21/4-2017 Sr3 3302 veti Suomeen laivatut sisarveturinsa 3306, 3307 ja 3308 viidenkymmenen kilometrin matkan Hangosta Karjaalle 360 kW aggregaattiensa voimin: http://www.vaunut.org/kuva/118409. Murtomäestä Otanmäkeen on puolta lyhyempi matka; 25,7 km. Ja se on lähinnä pientä laskua, kun taas Hangosta Karjaalle noustessa joutuu kiipeämään jonkin verran. Kuvan vaunut painavat (56 + 3 x 59 + 54) t = 287 t, kolme Kolmosta 3 x 90 t = 270 t. Jokohan tuo kuuden prosentin junapainon raskautus olisi »taittanut kamelin selän»...
23.04.2020 00:18 Arto Papunen: Ei Otanmäen radalle taida olla mitään asiaa noin painavalla veturilla.
23.04.2020 00:30 Ari-Pekka Lanne: No ei tietenkään. Kolmosen suurin akselipaino on 22,5 t, kun Otamäen radalla taitaa olla 20 tonnin akselipainorajoitus. Mutta toisaalta: http://www.vaunut.org/kuva/72391...
23.04.2020 00:41 Ari-Pekka Lanne: Unohtamatta tätä: http://www.vaunut.org/kuva/13358 ‒ Sr2:n suurin akselipaino 21 t.
23.04.2020 07:52 Juho Heiskanen: Periaatteessa Sr3:lla saisi dieselgeneraattorin voimalla liikkeelle yhtä suuren junan, kuin sähkölläkin, koska yhtä paljon vetovoimaa veturin ajomoottorit tuottavat dieselin voimalla. Se on sitten eri juttu, kuinka hyvin juna kiihtyy, mutta eipä sitä vaihtotöissä tarvitsekaan ajaa hirmuista rallia. Luulisin, että kolmosella on joskus koeajovaiheessa dieselin voimalla siirretty n. 2000t juniakin.
23.04.2020 09:00 Ari-Pekka Lanne: Erityisesti tasaisessa maastossa asia on epäilemättä juuri näin. Mutta mitä pahemmasta mäestä ja raskaammasta junasta on kyse, sitä surkeammin kaivataan joko tehoja tai vauhtia ‒ otsa hiessä nopeusmittarin viisarin putoamista tarkkailevan, kiskoille hiekkaa holvaavan veturimiehen mielestä mieluummin molempia. …Niin, tai sitten ihan vaan vähäeleistä Saksoissa tehtyä haitekkivetovoimaa: http://www.vaunut.org/kuva/110580. On se tavallaan varsin ällistyttävää, kun linja-auton moottorilla vedetään parintuhannen tonnin puutavarajunaa ylämäkeen. Siinäkin mielessä Kolmosen voisi luulla vetävän paria tyhjää Edamia vaikka vuoristossa kuin aikamies.
23.04.2020 10:34 Lasse Reunanen: Teho on voiman ja nopeuden tulo. Eli mikäli alentavaa välitystä on riittävästi, pitäisi tuon 2000 tonnin junan teoriassa kulkea vaikka mopon moottorilla, tosin hyvin hitaasti. Käytännössä voima hukkuisi voimansiirron häviöihin, mutta hyvinkin pienellä voimalla saadaan liikettä aikaan, mikäli välityssuhde on riittävä.
23.04.2020 11:05 Ari-Pekka Lanne: Esim. Dv12:n tapauksessa heikko kohta on pienissä nopeuksissa ylikuumenemiselle altis vaihteisto; vaikka MGO-myllyssä periaatteessa riittäisi ruutia vaikka minkä megajunan liikkeelle saattamiseen, on laatikko keittänyt jo moista edes kuviteltaessa. Sr3:lla ei sitä vaillinaisuutta ole.
23.04.2020 19:16 Jaakko Pehkonen: Otanmäessä on käyty Dr16.llakin: http://vaunut.org/kuva/123731?ros=30
23.04.2020 19:17 [Tunnus poistettu]: Joo, niin on.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!