??.??.1960 / Karjaa
E.Huhtasaari

??.??.1960 Kuljettajan edessä oleva Riston mittaritaulu. Höyryvetureista en mitään tiedä, joten pari mittaria jäi arvailujen varaan (pari tunnistin: nopeus ja kaksoispaine).

Kuvan tiedot
Liikennepaikka: Karjaa
Kuvaaja: E.Huhtasaari (Lisännyt: Jorma Toivonen)
Kuvasarja: Kuvia 1960-luvulta
Lisätty: 18.04.2020 17:54
Muu tunniste
Sekalaiset: Ohjaamo
Sijainti: Asemalla/Ratapihalla
Vuodenajat: Kesä

Kommentit

18.04.2020 21:58 Osku Reinikka: Luistikaapin painemittari ja jarrupainemittari ovat ne toiset.
18.04.2020 23:51 Jorma Toivonen: Kiitokset Osku, taas lisääntyi tietämys hieman.
20.04.2020 00:41 Jorma Toivonen: Täytynee tunnustaa tyhmyyteni/tietämättömyyteni, mutta 1) Luistikaapin painemittari??? Höyrynpaine? Mikähän lie ollut normaali lukema? 2) Oliko Hr1:ssä epäsymmetrinen nopeusmittari - eri max. nopeudet eteen-/taaksepäin ajettaessa?
20.04.2020 14:03 Mikko Herpman: Olikos se niin, että tenderi edelle ajettaessa nopeus on ollut aina 50km/t (oliko kulkuominaisuudet ja/tai näkymät syynä). Joten mittarin ei tarvitse näyttää tuon enempää.
22.04.2020 00:32 Jorma Toivonen: Tenderi edellä ajettaessa käytettiin/-tään, useimmiten, sn50 (sananlaskun mukaan - "poikkeus vahvistaa säännön").
(Käyttäjä muokannut 22.04.20 00:53)
22.04.2020 15:59 Petri Nummijoki: Hr1- ja Tr1-vetureissa voinee takaperin ajettaessa tähystää jossain määrin kuljettajansuojuksen "takaseinässä" olevista ikkunoista, joten ne lienevät ainakin kuljettajan kannalta tässä suhteessa parempia, kuin VR:n muut tenderihöyryveturit. Silti niilläkin oli kai aktiivikäytön aikana sama sn 50 km/h takaperin ajettaessa mutta museoliikenteessä ainakin 1009:llä oli poikkeuslupa hieman korkeampaan nopeuteen. Olikohan 70 km/h? Tästä oli maininta jossain Resiina-lehdessä. Tosin Helsingin paikallisliikenteessä on 60-luvulla käytetty Hr1- ja Tr1-vetureita jonkin verran myös lyhytmatkaisissa paikallisjunissa Tikkurilaan, Keravalle, Kauklahteen ja Järvenpäähän. Lieneekö silloinkin ollut jonkinlainen poikkeuslupa, kun aikataulut oli kuitenkin laadittu perusnopeudelle 64 km/h?
22.04.2020 16:11 Osku Reinikka: Korjaan aiempaa sen verran että "jarrupainemittarilla" tarkoitin toki veturin jarrusylinterien painetta osoittavaa mittaria. Luistikaapin painemittari osoittee sen höyrynpaineen joka on sylinterien käytettävissä. Normaali lukema on se lukema mikä kulloinkin on viisarin alla, riippuu valtaventtiilin asennosta. Tuosta voi päätellä että venttiili ei ole kovin suuresti auki, kattilan painehan korkeintaan on viitisentoista kiloa joten veturi kulkee kuvassa melko hiljaa jota myös tukee nopeusmittarin osoitus mikäli se on tuossa noin 35kmh kohdalla eikä kyseessä ole varjo tms. Tosiaalta kokemuksieni ja havaintojeni mukaan "rauta auki" ajellessakaan luistikaapin paine ei nouse aivan kattilan paineeseen vaikka yhteys kattilasta onkin suora höyrykoneelle, sen verran ahdas se valtaventtiili lienee on tai mistä sitten johtuneekaan.
22.04.2020 23:55 Jorma Toivonen: Kiitokset Osku. Vähitellen alkaa "meikäläisellekin" hieman hahmottumaan nuo höyryveturien ihmeellisyydet. Toki tuon jarrusylinterin painemittarin arvasin oikein.

Petri, aikataulusuunnittelu ei varmaan osannut olettaa kuinkapäin veturi kulloinkin oli, joten aikataulut laadittiin pn 64:lle. Trafi taisi myöntää kattavien koeajojen (?) perusteella 1009:lle takaperin ajettaessa sn 60km/h.
23.04.2020 01:01 Petri Nummijoki: Eikö Pr1:llä ollut näissä lyhytmatkaisissa paikallisjunissa vakiintunut tapa, että Helsingistä lähdettiin takaperin ja tultiin etuperin? Vastaavasti Sr12-vetureihin siirryttäessä niillä lähdettiin Helsingistä lyhyt konesuoja edellä Kirkkonummi-Järvenpää-linjan sisällä ympäri kääntyvissä junissa. Tässä mielessä Hr1- ja Tr1-vetureiden kanssa olisi kai oletuksena voinut pitää samaa. Tosin voi olla, ettei aikataulusuunnittelu ole ajatellut Hr1- tai Tr1-veturia edes käytettävän vaan aikataulut on laadittu Pr1- tai Sr12-veturille.
23.04.2020 14:23 Mikko Herpman: Pr1 -veturissahan pyörästö on kutakuinkin symmetrinen, eli juoksuakseli ennen vetopyöriä ja näkyvyys parempi kuin tenderi-vetureissa. Joten olisiko nopeus myös takaperin sama kuin etuperin?
23.04.2020 15:43 John Lindroth: Pr1 veturin suurin sallittu nopeus oli 80km/t sekä eteen että taaksepäin ajettaessa.
23.04.2020 23:39 Jorma Toivonen: Jostakin syystä Helsingissä on vallinnut tapa, missä yksiohjaamoisen veturin 1-pää on pääsääntöisesti ollut etelään päin. Oli sitten kysymys lyhyen matkan linja-ajosta (toisessa päässä ei kääntömahdollisuutta) tai päivystyksestä. Milloin ja miksi tämä on vakiintunut tällaiseksi, ei ainakaan itselläni ole tietoa. Päivystyksessä höyryaikana oli tietenkin etu, kun kuljettaja sai katsella usein tapahtuvissa kiinniajoissa suoraan eteenpäin, mutta käytäntö jatkui dieseleilläkin, vakka niissä oli kaksi ajopöytää. Jo 1960-luvulla ihmettelin, jos näin höyryveturin vetävän junaa Helsinkiin päin 2-pää edellä. Esimerkiksi Ukko-Pekasta paikallisjunassa itselläni on vain yksi kuva tällaisesta tilanteesta kesältä 1967.
SKS
23.04.2020 23:58 John Lindroth: Tuo Pekkojen aj Ristojen takaperin ajo oli imääriteltyinä vuosina hyvinkin yleinen käytäntö.ja sehän oli liikenettä säännöllisesti kohtuullisesti aktiivisesta liikennetta seuraavan
harrastajan mielestä aika suuri poikkeus aikaisemmin vallinneiisiin käytäntöihin ja totuttuihiin toimintatapioihin verrattanu.
24.04.2020 00:43 Harri Pesonen: Pr1 taijettiin kutsuu paikuksi jos oikein muistan sen lempinimeä :D
24.04.2020 14:42 Petri Nummijoki: Jos Helsinkiin on tultu höyryveturilla takaperin junaa vetäen niin lieneekö kysymys tilanteesta, jossa veturilla on heitetty pari reissua peräkkäin käymättä välillä talleilla, joilloin ajosuunta on valittu sen mukaan, että suurempi osa matkasta on voitu ajaa etuperin?
24.04.2020 23:23 Jorma Toivonen: Kuten John tuossa edellä kirjoitti, Pekoilla ja Ristoilla alettiin Helsingin seudulla tietyssä kohdin ajaa yleisesti takaperin. Se kuitenkin johtui pääasiassa siitä, että ne siirtyivät pitkän matkan junista paikalliseen liikenteeseen. Esimerkiksi Tikkurilan junissa oli pakko ajaa toinen suunta tenderi edellä, kun veturia ei yksikertaisesti voinut määräasemalla kääntää. Ehdoin tahdoin pitkiä matkoja ei ollut mitään mieltä lähteä takaperin ajamaan. Helsinkiin päin junia harvoin tuotiin tenderi edellä, vaan yleensä veturi oli poispäin mennessä takaperin.
Vv15-, Vv16-, Sv12- ja Sr12-veturien käyttö Helsingin (tai satamien) ratapihoilla pitkä pää etelän suuntaan selittyi ainakin sillä, että kuljettaja pystyi vaunuihin kiinni ajaessaan helpommin näkemään veturin puskimet, kun lyhyestä päästä ne jäivät katveeseen. Ja vaihtotyöthän tehtiin pääasiassa pohjoissuunnasta.
SKS
25.04.2020 00:16 Topi Lajunen: Ja Dv12-nimen saaneina ja vielä 2000-luvun puolella saatettiin toisinaan muualta "väärin päin" tulleita vetureita kääntää Pasilan kääntöpöydällä keula etelään juurikin yllämainitusta syystä.
25.04.2020 00:29 Ari-Pekka Lanne: http://vaunut.org/kuva/23914 Sama juttu on ollut kautta aikain mm. Turussa Vemppujen sekä erityisesti Raumalla Nallen ja Seepran ‒, niin kuin yhä edelleen Deevereiden kanssa, että järjestelyvetureiden pidempi pää sojottaa kohti merta eli raiteiden päätepuskimia. Tällöin veturin pidempi pää on useimmiten vaunuja vasten, jolloin enimmät vedot voidaan tehdä lyhyt pää edellä. Tultaessa vaikkapa satamavarastosta ulos, useimmiten suoraan urakiskoylikäytävälle, joissa on kiivas vetomestari-, trukki- ja rekkaliikenne, on turvallisempaa, kun näkeekin jotain.
25.04.2020 02:03 John Lindroth: Juuri niinkuin Jorma tuossa totesi Hr1 ja Tr1 junissa ajettiin paikalljunia Helsingistä lyhyehköillä matkoilla tiettynä ajanjaksona veturia kääntämättä.Mielestäni se oli sen lyhyen ajanjakson ajan päivittäistä ainakin arkisin ja se loppui myös jostain syystä melkoisen nopeasti..Johtuiko käytäntö veturipulasta tai kylmästä talvesta?Itseltäni uupuu se tarkka ajanjakso olisko ollut talvi 65/66?Harmaa mielikuva jäänyt joistain keskusteluista että veturimiehistö olisi ollut tyytymätön tähän järjestelyyn,Ehkä jollakin on tähän tarkempaa tietoa ja tämähän kohdistui lähinnä Pasilan varikkoon.
(Käyttäjä muokannut 25.04.20 02:25)
25.04.2020 12:43 Petri Nummijoki: Olisiko Hr1- ja Tr1-vetureiden aktiivisempi käyttö lyhyen matkan paikallisjunissa ollut 1967-1968? Pr1-vetureiden säännölliset ajot jatkuivat Helsingin paikallisjunissa kesäaikataulukauden 1967 alkuun (Sr12-vetureiden ohella), joten Hr1- ja Tr1-vetureille ei liene ollut suurempaa tarvetta sitä varhaisempana aikana. Yksittäisiä vuoroja on kyllä voitu ajaa Hr1- ja Tr1-vetureilla aikaisemminkin. Yhden Tikkurilan paikallisjunan veturi tapasi tuoda illalla paluukuormana tavaravaunuja Tikkurilasta ja Malmilta Pasilaan ja ainakin siinä käytettiin Hr1- ja Tr1-vetureita Pr1-vetureiden ohella ilmeisesti siksi, että ko. tavarajuna oli Pr1-veturille niin raskas, ettei nousu Malmilta Oulunkylään tahtonut onnistua pääradan liikennevirran edellyttämällä nopeudella. Kuva http://www.vaunut.org/kuva/54087 saattaisi esittää moista tilannetta.
(Käyttäjä muokannut 25.04.20 12:46)

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!