??.04.1970 / Pieksämäki asema

??.04.1970 Mikä laite on veturien välissä? Näkyy paremmin kuvassa http://www.vaunut.org/kuva/55256?ros=77&​tag0=17%7CRautatieinfra%7CVeturitalli

Kuvan tiedot
Liikennepaikka: Pieksämäki asema
Kuvaaja: Reino Kalliomäki
Lisätty: 13.04.2020 23:45
Muu tunniste
Sijainti: Varikolla

Kommentit

14.04.2020 10:57 Mikko Herpman: Kaasuöljyn tankkauslaitteisto diesel kalustolle. Paksu kumiletuku on isoille linjavetureille ja mahdollisesti kiskoautoille on pistooli tuolla toisella puolella, taikka voi olla että Dm-7 kalusto tankattiin eri paikassa, lähempänä seisontaraiteita ja lättätallia mikä oli kuvaajan takana.
14.04.2020 15:23 Tapio Nikula: Riston taakse jää ns. rasvahuone. Se näkyy tuossa toisessa kuvassa hyvin. Rasvahuoneella säilytettiin kaikki tarvittavat voiteluaineet, joita vetureihin tarvittiin. Rasvahuoneen itäpuolella (kuvassa talon oikealla puolella) oli lättien seisontaraiteet. Lättien tankkauspiste oli ihan tuon rasvahuoneen vieressä, siis siellä itäpuolella. Siinä tankattiin myös dmneloset. Muutama vuosi sitten, kun varikkoaluetta alettiin muuttaa nykykäyttöön, niin rasvahuoneen aiheuttamat saastat maaperässä olivat aikamoinen ongelma. Maaperä on hiekkaa ja sitä jouduttiin kaivelemaan erittäin syvältä.
Kuvan esittämää tankkauspistettä en muista, vaikka 60-luvulla ajelin 3-4 kertaa viikossa fillarilla tai mopolla tuon Kukon vasemmalla puolella olevaa polkua pitkin.
Lättätallit olivat tästä kuvasta takavasemmalle.
Muistaakseni tuo raide, jossa Ristot seisovat oli 60-luvulla läpiajoraide (tai sitten tuo Kukon raide). Eli kun höyryt kävivät hiilillä tai puilla vyörytyslaitoksella, niin ne siirtyivät vanhalle tallille tuota raidetta pitkin.
Kuvassa vasemmalla näkyvien toimistorakennuksen ja vanhan vesitornin välistä meni polku asemalle ja sitä pitkin melkein päivittäin kuljettiin katsomaan neljän junat ja usein myös illan kahdeksan junat.
14.04.2020 18:22 Heikki Jalonen: E.P. tai muut sijoitusten tietäjät: oliko Pieksämäelle sijoitettuna öljylämmitteisiä höyryvetureita? Tuo laite nimittäin vaikuttaa raskaan polttoöljyn tankkauspaikalta. Pyöreässä pöntössä sopisi olla höyryllä toimiva lämmönvaihdin. Sieltä (riittävän kuuma) öljy sitten jaksaa juosta letkulla tenderissä olevaan säiliöön.
14.04.2020 19:00 Eljas Pölhö: Vain Pasilaan oli sijoitettu öljypolttoisia höyryvetureita, ne ajoivat enintään Tampereelle ja Kouvolaan ja sekin loppui 1950.
14.04.2020 19:12 Petri Nummijoki: Pitäisin erittäin epätodennäköisenä, että Pieksämäelle olisi ajettu öljypolttoisilla höyryvetureilla. VR:n öljypolttoisten vetureiden käyttöajat on kerrottu tuolla: http://vaunut.org/keskustelut/index.php/​topic,9665.0.html

Pieksämäelle valmistui raskas kiskotus vuoden 1949 kuluessa mutta eräiden Savon radan siltojen vahvistamisen vuoksi ainakin Hr1- ja Tr1-vetureiden liikennöinti mahdollistui Pieksämäelle vasta kesästä 1950 alkaen. Näin lienee ollut Pr2-vetureidenkin osalta, koska niillä oli sama akselipaino Hr1- ja Tr1-vetureiden kanssa. Siten ainoastaan Pr1-vetureita olisi ollut öljypoltolla samaan aikaan, kun Pieksämäelle voitiin ajaa raskaan sarjan vetureilla ja niitä riitti Helsingistä pois siirrettäväksi vasta 50-luvun lopulta alkaen, kun Lättähattuja oli saatu runsaammin Helsingin paikallisliikenteeseen. Öljypoltto päättyi kuitenkin Pr1-vetureissakin listan mukaan jo vuoden 1951 kuluessa.
14.04.2020 19:14 Eljas Pölhö: Lista öljypoltosta vetureittain (en pysty lisäämään päivitettyä nyt). 1951 ajettiin enintään Riihimäelle asti. https://rautatiearkisto.info/epolho/Yhte​envetoja/1947-1951%20VR%20Öljypolttoise​t%20höyryveturit%20vers.%20b.png.
EDIT. Linkki ei toimi, tuosta voi yrittää löytää. https://rautatiearkisto.info/epolho/Yhte​envetoja/
(Käyttäjä muokannut 14.04.20 19:19)
14.04.2020 20:49 Heikki Jalonen: OK. Nyt tulee vain mieleen pieni kysymys: kuinka tarkoin tuo öljypoltto-asia oikeastaan kaikkine kokeiluineen ja muineen tunnetaan?

Perustelen: bongasin Oulussa, noin kesällä 1970 öljypolttoisen veturin. Ylhäältä sillalta (Valtatien itäpään ylikulku, junan suunta kohti Tuiraa), jonne jäin odottamaan kun huomasin junan lähestyvän. Sauhujen kalvettua näin siis veturin yläpuolelta. Ja paljon selvemmin tenderin. Jossa ei ollutkaan hiiltä normaaliin tapaan vaan pyöräkkäselkäinen säiliö, täyttöluukku keskellä. Veturin sarjasta en ole varma, mutta mikä muukaan pitkän junan edessä olisi voinut olla kuin Tr1? Tapahtumavuosi oli jotensakin varmasti 1970. Asia on kuitenkin täysin muistinvarainen; viitisenkymmentä vuotta vanhaa muistitietoa. Mutta, melko lujan muistijäljen jättänyttä.

Tuo kuvan tankkauspaikka tai vastaava ei varmasti liity mihinkään kokeiluun, kyseessä on selvästi hyvin säännöllisesti käytetty paikka. Johonkin VR:n omaan tarkoitukseen, ei kuljetusasiakkaiden tarpeisiin. Voisiko se olla lämminvaunujen tankkauspaikka? Niissähän säiliö oli aika korkealla, ja melko isokin, joten tuo parituumainen letku voisi olla hyödyksi. Niiden polttoaine oli kuitenkin kevytöljy. Siten tuo lieriö voisi olla suodatin/vedenpoistin.
(Käyttäjä muokannut 14.04.20 21:04)
14.04.2020 22:01 Petri Nummijoki: Pitkän junan edessä Oulussa olisi 70-luvun alussa voinut olla myös Vr3: http://www.vaunut.org/kuva/100640. Siinä sitten veturissa kiinni säiliövaunu tai vaunu, jossa oli kyydissä säiliö?
(Käyttäjä muokannut 14.04.20 22:02)
14.04.2020 22:27 Tapio Nikula: Ei kyllä tankattu lämminvaunuja Pm:n veturitalleilla. En ainakaan koskaan nähnyt niitä. Ja aika tarkkaan vuodesta 57-58 vuoteen 1966 tuli talleilla käytyä ainakin kaksi kertaa viikossa.
14.04.2020 23:28 Heikki Jalonen: Tuo öljypolttoisen (mutta siis ?) veturin kysymys nimenomaan askarrutti kovasti, se poikkesi kaikesta totutusta jota Tuirassa näki 1960-luvun lopussa ja 1970-luvun alussa. Siksi ihmettely ja asian jäänti muistiin.

Vaunu tai tenderi tai säiliö, mikä se sitten lopulta olikin, oli selkeästi veturinvihreä. Ei siis hopea-alumiini-musta-vaalea-tms.

Jatkoin nimittäin junan mentyä siitä sillalta (silloiselle) Kiertotielle, enkä havainnut Tuirassa minkäänlaista junaa, polkupyörällä ei matkaan montaa minuuttia mennyt. Toisekseen, juna kulki jokseenkin normaalia tavarajunan matkavauhtia, ehkä tuossa Tuiran etelän lähestymisessä oli sn80, en tiedä. Sen perusteella päättelin, että juna ajoi suorilla raudoilla läpi Tuirasta ja jatkoi kohti Kemiä. Vaunusto taisi olla jokseenkin kokonaan Gd- umpivaunua.

Typen suuntaan juna ei mitenkään olisi ehtinyt mennä, siinä olisi ollut hidas vaihde (engelsmanni) ja kulkusuunnan vaihto välissä. Kuormassa olevan junan kanssa myös veturin ajo toiseen päähän, taisi olla sääntö että Typen kuormajunia ei työnnetä. Toppilaan taas myös sivullemeno ja alhainen nopeus ja kevyt kisko. Molemmissa tapauksissa olisin kuitenkin ehtinyt ainakin osittan nähdä junan. Juuri sitä tavoittelin, uteliaisuus vaivasi.

Vr3 (tankkiveturi) olisi ollut epätavallinen linjaveturina, en tiedä oliko noina aikoina enää vedensaantia missään Oulu-Kemi-välillä. Siten yksi mahdollinen selitys olisi lisävesivaunu. Mutta käytettiinkö sellaista koskaan Suomessa ja miksi olisikaan? Oliko sellaista kalustossa edes olemassa? Miksi pitäisi ajaa linja-ajoa tankkiveturilla kun varsinaisia linjavetureitakin (Tr1, Tv1 + dieselit) oli käytössä jo aivan hyvin?

En muista koskaan nähneeni Vr3:sta Tuirassa. Typelle sillä olisi voinut toimia, sinne oli jo tuolloin raskaat kiskot. Toppilaan oli kevyt kiskotus, joten sinne ei voinut raskailla akseleilla ajaa. Höyryvetureista Tuiran tavallisia olivat Tk3 ja toisinaan Tv1 sekä Vr5 (Typen junat Tua-Ol, erityisesti oma suosikkini 1422). Oulu-Kemi-sepelöinnin aikana Tuirassa myös näki useinkin kaksikin Tr1:stä, usein vierekkäiset numerot 1069 ja 1070, kummallakin omas Mas-roikkansa. Oma Tuiran höyryjen maksimibongi on juuri tuollainen tilanne, 2xTr1+Tk3+Vr5, siis neljä veturia.

Olisipa ollut kamera. Ja mukana. Ja filmiä. Ja rahaa kehittää filmi. Ja olisipa osannut kuvata! Mutta kun ei...
15.04.2020 00:28 Petri Nummijoki: Höyryä suomalaisilla kiskoilla-kirjan sivulla 57 on kuva Vr3-veturista vetämässä junaa Oulun ratapihalta Toppilan satamaan, joten sillä sinne tästä päätellen sai ajaa.
15.04.2020 00:30 Jorma Toivonen: Kyllähän tuo laitteisto on dieselvetureiden tankkausta varten - niitähän liikkui jopa Pieksämäellä silloin. Myös Riihimäellä letku tuli tuolta "yläilmoista" ja pumpun ohessa oli tuollainen säiliö - liekö ollut jnk. "tasoituspytty" tai tms. (moottorimiehet tietänevät).
15.04.2020 16:19 Heikki Jalonen: Petri, kiitos. Juhani Katajisto on kyllä lyömätön, enpä tuotakaan kuvaa muistanut. Kuvassa Vr3-vetoinen juna on tosiaan lähdössä Oulun asemalta kohti pohjoista. Kuvassa taustalla näkyvät maisemasta kadonneet Rautatienkadun Teboil, samoin kuin hieman Oulu Osakeyhtiön Puuseppätehdasta, molemmat purettiin 1980-luvun alkuvuosina. Viestirenkaan antaja seisoo jokseenkin pohjoisen ylikulun kohdalla. Viestin annosta kai voidaan päätellä, että kyseessä on juna eikä vaihtotyö.

Siten, Vr3 on siis väistämättä kulkenut myös Tuirassa. Ei vain ole sattunut bongia - tai en muista.

Koska veturina Vr3, tuo juna tuskin kovin pitkälle voi Kemiä kohti ajella, eli Toppila on määräpäänä. Ehkä kiskotus on (ainakin pääteiden osalta) uusittu Hietasaaren radan rakentamisen (1968?) yhteydessä. Ei varmaa havaintoa. Salmen siltajänne (alkuperäinen saksalaisten liikenteeseen rakennettu) oli silti edelleen Hietasaaren suuntaan painoja rajoittava tekijä, ratasilta uusittiin vasta joskus 1970-80 -luvun taitteessa. Mutta, kyllä puutavaraa laivattiin paljon myös Toppilan puolelta, varsinkin sataman liikennekauden aikana.

1970-luvulla suurimmat puutavaran varastolanssit olivat kuitenkin Pitkänmöljäntien pään alueella, siis Mustasaaren (Hietasaari) puolella. Erikoisesti niihin saapui tavaraa kevättalvella, odottamaan laivauskauden alkua. Mutta, ainakin 1970-luvun lopulla autokuljetus oli sen lanssin täytössä jo tavallisempi kuljetusmuoto.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!