12.04.1952 / Lahti
12.04.1952 Kuva otettu 1952-04-12 n. klo 12.00 päiväkirjan mukaan. Aseman kello näyttää kuitenkin 11.30.
Kommentit
| 11.03.2020 10:54 | Teppo Niemi: | Mielenkiintoinen junakokoonpano kuvassa: Dm3 1500 + F + Ei (numerosarjasta 22401 -22404) Kiitoksia tästä mielenkiintoisesta kuvasta. Saisikohan noiden vaunujen numeroita pääteltyä edelleen? F: Näyttäisi olevan levyrautaohjaimilla, siis aluskehyksen pituus 8,00 m. Tällaisia vaunuja olivat esim. numerot 3536 - 3538, jotka vuonna 1947 olivat Pasilan kirjoilla. Ei: Vonna 1947 vaunut 22403 ja 22404 olivat Kouvolan kirjoilla. Mielenkiintoista on myös se, että F-vaunun kyljessä ei ole totuttuja VR SUOMI merkintöjä eikä numeroa. |
|
| 11.03.2020 13:30 | Erkki Nuutio: | Tämä oli siis Dm3:na (1 moottorinen) 1952-1956 ja Dm4:nä (2 moottorinen) numerolla 1614 1956-1972. Lähes uutena se on siis kuvassa, ikää enintään muutama kuukausi. Ovatko valmistumispäivät tiedossa? |
|
| 11.03.2020 13:45 | Eljas Pölhö: | VR Ktt 24456 Taulukko moottorivaunuista ja niiden koneistoista antaa 1500:n vastaanottopäiväksi 31.1.1952. | |
| 11.03.2020 13:47 | Tauno Hermola: | Minnehän tuo on tuosta liikennöinyt, Loviisaan, Heinolaan, -52 aikatauluja kellään? | |
| 11.03.2020 13:56 | Eljas Pölhö: | Kesäaikataulun 1951 mukaan (minulla ei ole vastaavaa talviaikataulua) juna M252 saapui Kouvolasta 11:15 ja juna M236 lähti Riihimäelle 11:20. Seuraavat vakinaiset junat olivat (M240a Mäkelästä 15:40 vain lauantaisin/13.4.1952 oli sunnuntai), M240 Heinolasta 16:10 ja M252 Riihimäelle 16:27. (Käyttäjä muokannut 11.03.20 13:58) |
|
| 11.03.2020 13:58 | Petri Nummijoki: | Loviisan rata oli vielä tuohon aikaan kapearaiteinen mutta vuoden 1951 aikataulussa on postijuna 237 Heinolaan, jonka lähtöaika olisi Lahdesta klo. 11:22 ja junassa sekä 2. että 3. luokka. Voisiko olla vaikka se? | |
| 11.03.2020 14:01 | Eljas Pölhö: | Eikö juna ole kuvassa niin, että keula on kohti Riihimäkeä eli lähdössä sinne tai saapunut Heinolasta tai Kouvolasta? | |
| 11.03.2020 14:23 | Teppo Niemi: | Postijunasta puuttuisi silloin II luokka. Junan viimeisessä vaunussa on vain III luokka. Eikä kyseinen juna ole menossa Heinolan radalle, moottorivaunu kun on väärässä päässä. Moottorivaunun sijoituksesta päätellen juna on tulossa joko Kouvolasta tai Heinolasta. | |
| 11.03.2020 14:50 | Pentti Köylijärvi: | Aseman kelloa on luottaminen, varjot kertovat. | |
| 11.03.2020 15:57 | Esa J. Rintamäki: | Erittäin mielenkiintoinen kuva, kiitos Seppo Sandberg! Kuva kertoo myös että "peltikalustoa" käytettiin myös paikallisliikenteessä aikana ennen lättähattuja. Teppo, olenko väärässä mikäli oletan postijunaan oleellisesti kuuluvan myös postivaunun? Aseman kello näyttäisi zoomaamalla olevan 11:31. |
|
| 11.03.2020 16:05 | Teppo Niemi: | Ei ihan välttämättä. Joissakin junissa kuljetettiin postia myös konduktöörivaunussa. Asiaa voi tutkia esim. kirjasta Postivaunun matkassa. Yleistäen voidaan kuitenkin todeta, että postijunaan kuuluu postivaunu. Veikkaanpa, että kuva poikii runsaasti kalustoon liittyviä kommentteja. |
|
| 11.03.2020 17:36 | Ilkka Hovi: | En oikein tunne matkustajavaunuja, mutta luulen Ei vaunun olevan nk moottorijunan liitevaunun "puumotteja" varten. | |
| 11.03.2020 18:23 | John Lindroth: | Mielenkiintoinen kuva perässä lienee puumotin liitevaunu joka pitääkin liittää viimeiseksi junaan.Dm3 kuvassa muutaman kuukauden ikäisenä,olikohan tässä junassa aiemmin vetäjänä puumotti?Tehonlisäys olisti siis 225-350 hevosvoimaan.Voisiko olla niin että kysymys on jostain erikoisjunasta tai koeajosta,taaimmaisenkin ohjaamon ikkuna on auki ja etummaisessa ei näy ketään,olisiko Dm3 juuri peruuttanut roikkaan kiinni? (Käyttäjä muokannut 11.03.20 18:57) |
|
| 11.03.2020 20:45 | Teppo Niemi: | Aikataulukirjan A-osa, voimassa 1.3.1952: Vaunut, joiden sijoittamisesta juniin on erikoismääräyksiä Moottorivaunun vetämiin juniin saa sarjaan Ei n:o 22401 - 22450 kuuluvan tälläisiin juniin tarkoitetun liitevaunun sijoittaa sellaiseen kohtaan, mihin sen voi edullisimmin liittää. Muihin juniin on tällainen vaunu sijoitettava junan loppupäähän siten, että liitevaunun jäljessä saa olla enintään 8 akselia, joista kuitenkin saa olla kuormattuna tavaravaunuja 4 akselia. (Kl 44/51. 3) |
|
| 11.03.2020 21:13 | Tauno Hermola: | Kuvasta ei kai voi päätellä, että Ei olisi viimeinen vaunu eli että junassa on vain kaksi vaunua? | |
| 11.03.2020 23:16 | John Lindroth: | Tepolle kiitos tietojen tarkentamisesta. | |
| 12.03.2020 00:10 | Jussi Tepponen: | Ei:n peräpään varjoista voisi luulla sen olevan junan viimeisen vaunun. Aurinko paistaa vaunun alle siten, että näyttäisi, ettei sen takana ole enää vaunuja. (Käyttäjä muokannut 12.03.20 00:11) |
|
| 12.03.2020 18:25 | Raimo Harju: | Olisko kellään tuosta Dm3/ Dm4 moottorivaunusta jotakin teknillistä ja muuta kerrottavaa, kun ne päätettiin tuhota viimmeistä yksilöä myöten. | |
| 12.03.2020 19:21 | Teppo Niemi: | Ainakin Junat-lehdessä on julkaistu artikkeli asiasta. | |
| 12.03.2020 19:41 | Erkki Nuutio: | Junat -lehti on numeroltaan 5/94, noin 30 -sivuinen erinomainen tieto-, kuva- ja piirustuspaketti. Lisäksi Eonsuu-Honkanen-Pölhö Suomen veturit, osa 2, Moottorikalusto sisältää perustietopaketin. Haapamäellä HMVY:llä on ulkona yksi teräväpäätyinen vaunu kiitojunan keskeltä. Täytynee olettaa senkin tuhoutuvan. TÄLLAISTA on meillä ja toivottominta on juuri pitkähköjen junien osa: Dm4+vaunut, Dm8/9, sähkömoottorijunat. Jospa kakkatutkimuksen tukirahat suvaittaisiin siirtää tämän toisenlaisen kulttuurin tueksi. Ensi vaiheessa tarvittaisiin lisää tuoreesti esitellyn kaltaisia pitkiä säilytyshalleja. Kuten tunnettua, sadassa vuodessa läpilahonneen säilytysvajan sortumisen johdosta tuhoutui miltei näyttelykuntoinen Dm8 -juna. |
|
| 12.03.2020 19:50 | Tauno Hermola: | Sitten on tietenkin Valtion rautateiden julkaisema "Dieselveturit ja moottorivaunut", osat I ja II (en tiedä, kummassa osassa Dm3/Dm4 on), jota löytyy hyvin antikvariaateista https://www.antikvaari.fi/haku.asp?tekija=&nimi=Dieselveturit+ja+moottorivaunut&isbn=&tryhma=0&myyja=0&kieli=kaikki&aika=&stype=full&Submit=%A0Hae%A0 ja kirjastoista. | |
| 12.03.2020 20:27 | Petri Nummijoki: | Ei valitettavasti kummassakaan osassa. Dieselveturit ja mottorivaunut on julkaistu niihin aikoihin, kun Dm4-vaunujen ja Hr11-vetureiden käytöstä poistuminen oli jo tiedossa, joten näitä ei otettu mukaan. Ei varmaankaan ollut tarvetta kouluttaa niihin enää uusia kuljettajia. (Käyttäjä muokannut 12.03.20 20:29) |
|
| 12.03.2020 21:14 | Juhani Pirttilahti: | Sellainen korjaus Nuution kommenttiin, että HMVY:n KCik 2071 ei ole keskeltä kiitojunaa vaan se on päätyvaunu. Toinen pää on siis pyöreänokkainen. | |
| 13.03.2020 15:16 | Juha Kutvonen: | Täydentävää Dm3/4-tietoa on myös Junat-lehden numerossa 1/95. | |
| 13.03.2020 16:40 | Kimmo Huhta: | Erkki Nuution kommentti pitkähköistä junista sekä resurssien jakamisesta toi mieleen Rautatiemuseolla säilytettävän keisarin vaunuston. Onhan se vanha ja monista vastaavista keisarikunnan vaunustoista ainoa säästynyt maailmassa, on pähkinäpuisia pattijalkaisia kalusteita ja villasamettitoppaukset. Mutta edustaako se rautateiden maassamme tekemää työtä paljonkaan, edes 1800-luvun osalta? Mielestäni sen säilöminen Kaipiaisten liiteriin oli oman aikansa museoajattelun tuote, mutta nyt tuollaisen kuriositeettisen koruesineen esilläpito arkisen työkalun sijaan tuntuu ummehtuneelta. Tällaista vastakkainasettelua ei ole toki mukavaa tehdä, mutta katettujen raidemetrien rajallisuus saa sitä ajattelemaan. Sikälikin, kun eräältä ko. museon amanuenssilta kuulin, että on ollut keskusteluja siirtymisestä jatkossa pelkästään pienoismalleihin liikkuvan kaluston kartuttamisessa. | |
| 13.03.2020 16:53 | Juhani Pirttilahti: | Niin, onhan jo tavallaan tullut seinä vastaan siinä, mitä voidaan enää kartuttaa. Sikäli ko. museon kanta on täysin ymmärrettävä. Käytyäni Yorkin rautatiemuseossa Englannissa ymmärsin sen, että sielläkin ollaan ihan samassa tilanteessa. Myös Yorkissa näyttely painottuu vanhaan 1800-luvun ja 1900-luvun alkupuoliskon kalustoon. Tuoreemmasta kalustosta on lähinnä muutamia yksittäisiä vaunuja esimerkkinä. | |
| 13.03.2020 17:01 | John Lindroth: | Englannissa museonjohtaja on onnellisessa asemassa,saa vaikka suomalaisen Ukko-pekan pihalleen näyttelyyn yhdellä puhelinsoitolla,jos hinnasta sovitaan ja kysyntää riittää,kun kaikkea ei tarvitse itse ylläpitää ja kunnostaa..Tämä tietenkin johtuu laajasta luottamuksellisesta harrastustoiminnan piiristä sekä toimivista verkostoista. (Käyttäjä muokannut 13.03.20 17:11) |
|
| 13.03.2020 17:15 | Seppo Sandberg: | Nyt täytyy pyytää anteeksi. Luin huolimattomasti päiväkirjaa. Kuvan oikea ottopäivä on 1952-04-12, ottoajaksi merkitty klo 12.00, mutta kaikkihan näkevät oikean ajan olevan klo 11.25. |
|
| 13.03.2020 20:50 | Juhani Pirttilahti: | Tottahan toki niin kutsuttuja esinelainoja on Englannin museotoimijoiden välillä paljon, koska maan ilmapiiri on sille otollinen. Erilaisia alan tapahtumia järjestetään saarivaltiossa säännöllisesti ja niihin on tavallista kutsua vierailevia tähtiä vetonauloiksi. | |
| 15.03.2020 10:08 | Jukka Ahtiainen: | Mukava että tällaisia kuvia löytyy kaikkien katseltaviksi. Kuriositeettina esinelainoihin liittyen, olisin saanut 2012 DB Museum Nürnbergistä ensimmäisen sähköjunan 1:1 mallin lainaksi Suomeen. |
|
| 04.04.2021 00:08 | Kari Juntunen: | Juna on nro 252, sen aikataulu kuvausajankohtana on ollut Kouvola lähtö 9:50 - Lahti tulo 11:21, Lahti lähtö 12:17 - Riihimäki tulo 13:50, pysähtyen kaikilla liikennepaikoilla koko matkalla. |