21.06.1971 / Mänttä

21.06.1971 Äetsäläisen Finnish Chemicals Oy:n nestekloorivaunu mänttäläisen G.A.Serlachius Oy:n purkuraiteella. Sulfiittiselluloosatehdas tarvitsee annoksensa... Raiteensulku auki.

Kuvan tiedot
Liikennepaikka: Mänttä (Liikennepaikan tiedot)
Kuvaaja: Jorma Rauhala
Lisätty: 18.04.2019 22:43
Muu tunniste
Sijainti: Asemalla/Ratapihalla
Vuodenajat: Kesä

Kommentit

18.04.2019 23:04 Esa J. Rintamäki: Tällaisina kolmiakselisina muistan Sfc-vaunut. Kuvan vaunu on liukulaakereilla.
18.04.2019 23:59 Hannu Peltola: Milloin vaunu on valmistunut? Säiliö on jo hitsattu eli voisi olla 1950-luvun tuotantoa?
19.04.2019 01:53 Kari Suominen: Vannekiinnitykseltä näyttää, vaikka aluskehikosta joitakin tukia säiliön alaosaan näyttää tulevankin. Lienevät turvallisuuden varmistamiseksi kuten muukin poikkeava rakenne.

Vannekiinnitys menetelmänä syrjäytti satulat 1960-luvun alkupuolella, joten laittaisin panokseni 60-luvulle.
19.04.2019 06:09 Tapio Keränen: Vaunu on valmistunut Pasilan konepajalta vuonna 1955. Onko keskipyöräkerran kohdalla raiteensulku vai jokin muu käännettävä levy?
19.04.2019 10:08 Erkki Nuutio: Tuntuu että levyllä estetään vaunun siirtyminen tältä paikaltaan. Ja paikka on vähintään tarkastustöitä varten (kulkutaso ja katos valoineen), jollei se ole tyhjentämispaikka.
19.04.2019 10:18 Kari Suominen: Raiteensulkuja käytettiin kahta peräkkäin näillä vaarallisten kemikaalien lastauspaikoilla, mutta olisiko jälkimmäinen näin lähellä päätepuskinta? Tämä mötikkä näyttää olevan saranoitu kääntymään ulospäin raiteesta tänne katsojaa kohti eli voisiko se olla kiinteä vierimisen esteparru, jos vaunu pysäköitiin aina samaan kohtaan purettaessa.
(Käyttäjä muokannut 19.04.19 11:24)
19.04.2019 11:55 Tommi K Hakala: Kiitos kuvasta JR!
19.04.2019 23:22 Heikki Jalonen: Kun tarkoin katsotaan, näkyy keskimmäisen akselin kauempana olevan pyörän edessä toisenkin suunnan lukkolevy. Niiden tarkoitus on nimenomaan paikoittaa vaunu just eikä melkein kohdalleen ja pitää se siinä, lujasti. Vaikkapa karkulaisen törmätessä. Myös vaunun vipujarru on lujasti kytkettynä.

Paikka on vaunun purkupaikka. Vaunusta purettavaa klooria ei johdettu pois letkuilla vaan teräsputkilla, jotka on liitetty vaunun purkuventtiileihin laippaliitoksilla. Vaunun yläpuolella takana näkyvät kierukat ovat juuri noiden purkuputkien liikuttelun ja riittävän jouston sallivia kiemuroita. Tuo kuva on ajalta ennen täysmetalliletkujen saatavuutta, joilla pahimmat myrkyt nykyään johdatellaan. Putkien käyttö edellytti myös vaunun melko tarkkaa paikoittamista aina samaan kohtaan, muuten ei jousto olisi riittänyt eivätkä putkien kannattimet olisi yltäneet.

Kloorin käsittelyä koskevia määräyksiä tiukennettiin Raumalla 5.11.1947 sattuneen vakavan kloorionnettomuuden jälkeen. Onnettomuudessa kuoli 19 henkilöä. Vaikka onnettomuus ei suoraan johtunutkaan rautatiekalustoon liittyvistä syistä, myös vaunujen purkupaikkojen järjestelyt kokivat monia varmennuksia.
19.04.2019 23:40 Markku Liira: Joskus 1978-79 olin kesäharjoittelijana Lappeenrannassa Kaukaan sulfaattisellutehtaan kemikaalilaitoksella valvomassa natriumkloraattiliuoksen valmistusta. Vuorossa oltiin yksin. Työtehtäviin kuului myös kloorivaunun vaihtaminen sen tyhjentyessä. Vaikka suojavarusteet olivat pakollisia, naamari oli ahdas ja epämukava silmälasien kanssa, joten kerran jätin sen pois. Kun kloorin purkuputken irroitti vaunusta siirtääkseen sen seuraavaan, saattoi putkesta pölähtää vähän kaasua. Se oli kuin olisi tiiliseinää hengittänyt, eipä tullut toista kertaa kokeiltua ilman naamaria.

Valitettavasti ei tullut valokuvia otettua, vanhalla alasellutehtaalla oli hylättyjä osastoja, joissa oli pitsiksi ruostuneita säiliöitä ja putkistoja. Ja kesällä varhaisaamun valokin saattoi olla upea. Olisi ollut mahdollista saada upeitakin kuvia.
20.04.2019 15:23 Tommi K Hakala: Kuvan sähköjakamo antaa hyvän vinkin raiteen sijainnista, eli vaunu on lähes kosken yläpuolella. http://www.kantapuu.fi/viewimage.php?id=​368483&imgres=lres
23.04.2019 01:53 Harri Pesonen: Tehtaan 110 / 45 kV sähköasema,muuntamo taustalla

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!