31.12.2017 / Välillä Lohja–Nummela
Arto Lopia

31.12.2017 HVM1009 oli vuoden viimeisenä päivänä liikenteeessä tunnuksella MUS1945. Nokassa on jotain killuttimia, joulukoristeita kenties. Kävin räppäsemässä puhelimella siitä kuvan.

Kuvan tiedot
Välillä: Lohja–Nummela
Kuvaaja: Arto Lopia
Lisätty: 31.12.2017 14:04
Junatyyppi
MUS: 1945
Muu tunniste
Sijainti: Linjalla
Vuodenajat: Talvi

Kommentit

31.12.2017 15:02 Arto Lopia: Nyt se on nyykähtäny Lahteen, pitikin kyllä vähän epämääräistä ääntä kulkiessaan.
31.12.2017 18:52 Jorma Toivonen: Pääsi lopulta Kouvolaan n. klo 18;00, kolmisen tuntia ennakkosuunnitelmasta myöhästyneenä.
01.01.2018 04:41 Arto Lopia: Höyryveturi ei varmaankaan ole mikään huoltovapaa työkone. Tuhatysiä hoitaa tietääkseni ihan taitava henkilöstö, mutta silti on jatkuvia teknisiä ongelmia. Pikkuhiljaa alan uskoa, ettei koneen huoltoon panosteta riittävästi taloudellisia tai muitakaan resursseja. Vastaavia koneitahan on muillakin käytössä, eikä ne samalla tavoin hajoile. VR:n konettakin käskytetään oikein kunnolla ja silti se kestää. Viimeksi kun VR:n vastaavan koneen tuossa kuvan paikassa bongasin, niin oli meno aivan toisenlaista, oli varmaan kaikki otettu koneesta irti. Siitä huolimatta se pysyi aikataulussaan.
01.01.2018 11:42 Teemu Saukkonen: Vaan ajetaanko muilla yhtä suuret kilometrit? Kestävän ja vähävikaisen maineessa oleva Volvo 850 muuttui runsasvikaiseksi kun se siirtyi äidiltäni kaverilleni, ja entiset vuoden kilsat tulivat 3kk ajassa... (ei mitään kovin massiivisia asioita kuitenkaan, tiheys vain hurjistui)
(Käyttäjä muokannut 01.01.18 11:44)
01.01.2018 12:03 Jouni Hytönen: Muinoin Suolahden Höyryfestivaalien aikaan vuosina 1995 ja 1996 Keitele-Museon lätät joutuivat lähes normaaliliikenteen veroiseen kuormitukseen ja muistelen niidenkin siitä oikkuilleen.
01.01.2018 15:13 : 1009 ajoi 2017 yhteensä noin 12.000 km, paljonko muut, esim. 1021? Vaikka ajoon lähtiessä kaikki on kunnossa, voi vanhasta autostakin vaikka katketa hihna tai alkaa tiiviste vuotaa. Ei kaikkia kuluvia osia silti ennen jokaista ajoa vaihdeta eikä edes tarkisteta. Parhaamme teemme, mutta kun kone on vanha niin se on myös oikukas.
VR-yhtymän veturilla on tietysti myös käytössään aivan erilainen kunnossapitokoneisto ja -raha kuin yksityisellä. Olisi hienoa jos osattaisiin arvostaa sitä, että pieni talkooporukka ylipäätään pystyy pitämään tuollaisen vempeleen liikenteessä. Vaikeuksissa auttaisi huomattavasti enemmän myötätunto kuin vahingonilo. Jos joku luulee, että HVM 1009 Oy on omistajilleen rahasampo, niin oikaistakoon sen verran, että matkalipputuloista menee joka ainoa killinki junan liikenteessä pitämiseen, ja kaikki tehdään talkoilla. Mitä ei itse osata tai voida, teetetään ostopalveluna, mutta oma porukka toimitusjohtajaa ja kuljettajia myöten ei saa muuta kuin työlään harrastuksen kaikkine iloineen ja huolineen. Olemme mukana rakkaudesta höyryveturiin. T: Marko Hakanpää, yksi Pekan kuljettajista.
(Käyttäjä muokannut 01.01.18 15:29)
01.01.2018 16:03 Juhani Pirttilahti: 1009:n vertailu VR:n 1021:een on hyvin epäreilu johtuen juurikin hyvin erilaisista ajosuoritteista (vuoden 2017 aikana 1009:n ajot 152 junaa vs 1021:n 13 junaa).
(Käyttäjä muokannut 01.01.18 16:04)
01.01.2018 20:09 : Höyryveturi on yksinkertainen mutta samalla monimutkainen kunnossa pidettävä. Viat tulevat esiin käytössä, eivät tallissa seistessä. Käytön aikaan kuljttaja joutuu tekemään päätöksen yritettäänkö jatkaa matkaa vai onko parempi keskeyttää. Olenko muun liikenteen hidastajana, tuleeko siitä sanktioita, jos jätän matkan kesken ja koneen tänne, mitä siitä seuraa? Aina ei mene niinkuin suunnitellaan. Höyryveturin varaosat alkaa olla "kiven alla". Vaikka osan onnistuisit saamaan niin se saattaa vaatia sovitusta tai on jo valmiiksi susi. Suuren osan höyryveturin kuluvista osista joutuu tekemään itse tai teettämään muilla. Jos nyt verrataan 1021 ja 1009 vetureita niin toisella on takana organisaatio ja konepaja joka voi tehdä vaikka uuden veturin tarvittaessa eikä ole rahasta kiinni. Toinen toimii etupäässä talkoovoimin ja joutuu hankkimaan toiminnassa tarvittavan rahoituksen lipputuloina tai muuna omistajan rahoituksena. 12000 km vuodessa on hatunnoston arvoinen suoritus!
02.01.2018 10:02 Teppo Niemi: Junalauta.netissä on julkaisti LIVIn avoimeen dataan perustuvaa tilastoa eri museo-operaattoreiden suoritteista: http://junalauta.net/forum/index.php?top​ic=831.msg10604;topicseen#msg10604
05.01.2018 03:49 Arto Lopia: En minä ainakaan mitään vahingoniloa todellakaan tunne, paljonhan 1009 kilometrejä tuntuu keräilevän. Päinvastoin, olen iloinen kun ajatte ja veturi on usein liikkeellä. Ei kai sitä voi kiistää, että 1009 on usein myöhässä, vaikka vertaisi ajojen määrään, silti se syy kiinnostaa. Koneita joita paljon käytetään, niin niitä myös paljon ennakolta huolletaan. Oli se sitten Volvo tai höyryveturi. Volvoakin voi huoltaa, ei pelkästään korjata. Jotain kokemusta on itselläni koneiden ennakkohuollosta, parikymmentä äijää vaihtaa koneeseen juhlapyhinä osia jotka eivät edes ole rikki, ja tämä vain siksi ettei joku viikko ole 100 äijää ja ämmää ilman konetta jonka käyttämiseen ovat palkattu. Osatkin ovat usein sellaisia, ettei niitä saa alle puolen vuoden tilausajalla, ja varmasti ei ole kysymys kunnossapidon rajattomista resursseista. Joku on tarkkaan laskenut, että näin kannattaa toimia, ja ihan taloudellisin perustein päätynyt tulokseensa. Varmaan joku puunmurskaamokin on melko riippuvainen tuotteiden ostajista, ja siksi se puunmurskaaminen loppuu jos sitä murskataan vaan siinä määrin kuin tuotantokoneisto toimii.

Itselleni on aivan sama vaikka joku palkkaa pystyisikin nostamaan, itse en edes suostuisi ilman käypää korvausta toimimaan minkäänlaisen yrityksen tai edes yhdistyksen toimitusjohtajan/toiminnanjohtajan tai edes hallituksen jäsenenä.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!