27.05.1962 / Turku, Turku asema
27.05.1962 Linjan 3 raitiovaunu rautatieaseman luona turussa
Kommentit
| 18.08.2016 07:31 | Juhana Nordlund: | Kuvan vaunu TKL 30 on tässä edelleen "lähes" kaksisuuntainen. Myös toisella puolella vaunua on ovet edessä ja takana, joskaan ne eivät ole avattavissa. Vaunuihin 16, 22, 30 ja 33 "väärän" puolen ovet jäivät paikoilleen loppuajoiksi. Lisäksi vaunuihin TKL 31 ja 32 jäi vastaavat "turhat" takaovet. Tämän vaunun on aikanaan toimittanut Oy Suomen Autoteollisuus Ab. Esikuvana on vastaava ASEAn vaunu, joita oli toimitettu sekä Turkuun että Helsinkiin. Helsinki oli tämän umpimallin kanssa liikkeellä jo turkulaisia aikaisemmin. Helsingin ASEA-vaunujen edeltäjiä olivat vastaavat NWF:n vaunut, ne taas oli rakennettu amerikkalaisesikuvan mukaan. Tätä (TKL 24 - 33) myöhemmät vaunut tulivat suoraan yksisuuntaisina. Niissä oli alusta pitäen ovet vain oikealla sivulla eikä ohjaamoakaan ollut enää kakkospäässä. Perävaunuissa ei ohjaamoa ollut muutenkaan. Täsmälleen tämän (viittaus kuvan vaunuun) sukupolven perävaunuja Turussa ei muuten ollut lainkaan. Sitä vastoin yksisuuntaisia umpivaunuperiaatteen mukaisia perävaunuja TKL:lle hankittiin kotimaisilta valmistajilta (SAT, Karia, Kaipio) useita, numerot olivat 101 - 105 ja 116 - 130. Ne muistuttivat todella paljon oman aikansa helsinkiläisperävaunuja. Kun Turussa oli vähän kaipiolaisia, Helsingissä niitä taas oli paljon. HKL:llä taas oli Karian perävaunuja vähän (nk. pulaperävaunut), mutta Turussa SAT/Karia oli keskeinen perävaunusarja myöhempinä aikoina. |
|
| 18.08.2016 11:04 | Mikko Herpman: | Mikä on tuo takapään katolla oleva tötterö on. Voisi olla sähkömoottori ja sen perässä jotain..? | |
| 18.08.2016 11:21 | Juhana Nordlund: | Minulle kerrotun mukaan kyseisellä laitteella on tuotettu vaunuun heikkovirtaa. | |
| 18.08.2016 23:03 | Petri Koskela: | Se on moottorigeneraattori jolla tehdään valaistukseen tarvittavaa pienjännitettä, 24 V ilmeisesti. Muuhun ei sitä tarvita koska lasinpyyhkijätkin toimivat paineilmalla. Viereisen kuvan Karia-vaunussa http://vaunut.org/kuva/113239 se on pitkittäin oven päällä. Laite tuli vaunuihin vasta peruskorjausten jälkeen, ennen sitä olivat valot ajojohtojännitteellä toimivia sarjaankytkettyjä suuremman jännitteen lamppuja. Rakenteen erottaa isokokoisemmista lyhdyistä kuten kuvassa http://vaunut.org/kuva/99127 | |
| 19.08.2016 06:07 | Juhana Nordlund: | Kyseinen moottorigeneraattori tuli näihin vaunuihin todellakin jälkikäteen. Heikkovirtaa / pienjännitettä tarvittiin valaistuksen lisäksi merkinantojärjestelmään (soittokellot rahastajien paikoilta kuljettajalle). Alun perin viimeksi mainittu järjestelmä toimi kuulemma paristojen voimin. | |
| 19.08.2016 09:13 | Petri Koskela: | Korjaanpa edellistä kommenttiani: voi suuri mustakehyksinen ajovalo olla myös pienjännitevalaistuksen yhteydessä kuten viittaamastani kuvasta http://vaunut.org/kuva/113239 näkyy. Nyt oli muistissani katkos, vaikka kuljin oppikoulun alkuvuosien koulumatkat kolmosella en muistanut merkinantokelloa, kai niitä käytettiin myös pelkällä moottorivaunulla ajettaessa, kolmosella kun ei jälkivaunuja ollut. | |
| 19.08.2016 13:27 | Kimmo T. Lumirae: | Rollikkakaupungin kasvatin on nyt kysyttävä Petrin käyttämästä jälkivaunu-termistä; onko jälkivaunu sama kuin perävaunu, joka on taas sama kuin rautatieliikenteen liitevaunu? Vai onko jälki- ja perävaunulla joku ero? | |
| 19.08.2016 13:52 | Juhana Nordlund: | Jälkivaunu on hyvin turkulainen termi, jolla tarkoitetaan raitiovaunun perävaunua. Perävaunun ja liitevaunun ero taitaa olla siinä, että perävaunu on tarkoitettu kulkemaan junan tai "junan" takana moottorivaunu(je)n perässä, liitevaunu voi sijaita, ja usein sijaitseekin, moottorivaunujen välissä. Tosin tiedän varmuudella ainakin yhden ratikkapaikkakunnan, jossa perävaunuja sijoitetaan raitiotiemoottorivaunujen väliin(kin): Basel. Kimmo, vielä rollikkakaupungin näkökulmaakin: Mikä mahtaakaan kulkea rollikan perässä tässä kuvassa? http://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/Sveitsi2011-04/Lausanne/trolleybus/Fr-Ch2011-04+237A.jpg :) |
|
| 19.08.2016 13:56 | Rainer Silfverberg: | No se on bussivaunu tietenkin! | |
| 19.08.2016 17:09 | Kimmo T. Lumirae: | Jälkivaunu toi mielikuvan jonkinlaisesta jälkijunasta, jonka sanan selitys saattaa tässä samalla aueta, eli kulkea jälkijunassa (johonkin asiaan nähden). Ainakin joissakin rautatiekulttuureissa lienee kulkenut jälkijunia eli periaatteessa tilanne, jossa juna ajetaan useammassa osassa ja silloin toinen on varsinainen juna ja toinen jälkijuna. Ainakin pendojahan on jouduttu ajamaan juuri näin kytkentäongelmien vuoksi ja nyttemmin varmaan jälkimmäisen yksikön eli siis jälkijunan myöhästymisen vuoksi. Mutta en ole jälkijunaa sanana kuullut käytettävän Suomen rautatieliikenteessä. | |
| 10.05.2021 21:54 | John Lindroth: | Tulipahan hyvä sporakuva! (Käyttäjä muokannut 10.05.21 21:55) |
|
| 28.02.2024 21:42 | Erkki Nuutio: | Oliko tämä näitä Oy Suomen Autoteollisuus Ab:n Helsingin Fleminginkadun tehtaassa vuonna 1934 valmistamia raitiovaunuja: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/970648?page=24 (Kotimainen Tuotanto 1934 ( 7-8, s. 230) Alustat ja korit tehtiin erikseen tehdashallissa, mutta yhdistäminen täytyi tapahtua palokujassa tehdashallin takasivulla. Tehdashallin siäkorkeus rajoitti. Käsittääkseni piti viedä ensin lastausovesta Pääskylänkadun kautta, koska palokujan sivulla ei ollut ovia. Tiedä sitten miten koottu vaunu vietiin raitiokiskojen luo? Itse touhusin tuossa kokeiluosastonkin taakse (Aleksis Kiven kadulle aidalle asti) jatkuneessa palokujassa vuoden 1973 vaiheilla. Virittelin sinne akseliston jarrujen testausdynamometriä. Sitä käytti Sisu nestemoottoriakselisto, jonka rummut pyörittivät tutkittavan akseliston renkaita. Nestemoottoriakseliston pyöritysteho tuli putkia pitkin toisessa kerroksessa silloin vielä olleesta nestemoottorien koekäytön aggregaatista, jota iso AEC-dieselmoottori käytti. Todettakoon että SAT(Sisu) aikoi 1930-luvun lopun lehtiuutisen mukaan rakentaa raitiovaunuja varten sopivamman tehtaan. Fleminginkadun tehdaskiinteistön Sisu osti muistaakseni vasta vuonna 1941 - oli siiihen asti vuokralaisena. Karjaan tehtaan Sisu rakensi 1943- auto- ja kiskokulkunauvotehtaaksi, kuten tiedetään. |