??.??.1968 / Nokia

??.??.1968 Klo 16.20 Tampereelta Vammalaan lähtevässä junassa oli paljon työstä palaavia (H483t, t=työläisvaunu), ja se pysähtyi joka seisakkeella. Meno oli kiireetöntä, Vammalaan juna saapui 17.55. Keskinopeus reilusti alle 40 km/h! Tässä ollaan saapumassa Nokialle, kakkosraiteelle eli pääraiteelle. Releasetinlaite on pari vuotta vanha. Paineilmakäyttöinen lasinpyyhkijä oli säädetty niin hitaalle, että kuljettaja joutui ajoittain pystyvivusta ”auttamaan” sitä sen pysähtyessä. Säätö taisi olla portaaton. Lasinpyyhkimet oli kiinnitetty samaan suorakulmaiseen asentoon. Yksi laite, kaksi ikkunaa. ”Tuplaikkunoiden” välissä sähkövastukset tekivät parhaansa estääkseen hönkääntymisen. Junailijan ”muistilista” nojaa jäähdytysveden lämpömittariin. Silloin tähän pahvilippumateriaaliseen listaan tehtiin pihdeillä reikä matkustajan poisjääntiseisakkeen kohdalle. Listaan ei painettu asemia, vain ”tarvittaessa” – seisakkeet. Vaikka listaa ei voi lukea, tietää aikataulusta ja nimen pituudesta poisjättöpaikat: Kalkku, Välimaa, Jaakkola, Leukaluut, Myrrä, Suoniemi, Nohkua, Heinoo, ja aikataulun mukaan Nokia, Siuro, Karkku. Muistaakseni kolmella vihreällä mentiin ykköselle, ja silloin täytyi huomioida kohtaavan junan mahdolliset jalankulkijat. Kuva tuli vastaan etsiessäni Nokian itäpään vaihdekojua. Tietääkö joku sen sijainnin?

Kuvan tiedot
Liikennepaikka: Nokia (Liikennepaikan tiedot)
Kuvaaja: Reino Kalliomäki
Lisätty: 29.05.2016 00:32
Junatyyppi
H: 483
Muu tunniste
Rautatieinfra: Opastin
Sekalaiset: Ohjaamo
Sijainti: Asemalla/Ratapihalla

Kommentit

29.05.2016 08:07 Tero Virta: Myllyn seinusta on kuvassa oikealla. Kiskothan meni tuohon lipan alle.
30.05.2016 01:06 Jorma Toivonen: Hienosti on Reino seurannut tapahtumia. Tosiaan, pyyhkijöiden säätö oli/on periaatteessa portaaton, tuosta koneiston vasemman yläreunan "tötsästä" saattoi kuitata toimimattomuuden - mutta täytyi varoa ettei tuo pystyvipu "lyönyt sormille".

Muistilista oli tärkeä kuljettajalle, "kippari" täydensi omaansa matkustajien noustessa väliasemilta mukaan, päivitti myös kuljettajan listan ohjaamossa käydessään. Mikäli ei ehtinyt, ilmoitti pysähtymistarpeesta "Sso:lla" "pysähdy seuraavalla liikennepaikalla".

Tuttua, tuttua toimintaa...
30.05.2016 02:37 Tuukka Ryyppö: Paineilmakäyttöinen tuulilasinpyyhin - käsittääkseni samanlainen - löytyi myös yhdestä Sm1-yksiköstä aivan loppuun saakka. Se ei ilmeisesti toiminut enää muuten kuin manuaalisesti vipua vääntelemällä. Eli oli oikeastaan ennemminkin käsikäyttöinen kuin paineilmakäyttöinen, jos ihan tarkkoja ollaan :)
31.05.2016 08:15 Teppo Niemi: Kahdella vihreällä henkilöraiteille, kolmella vihreällä tavarapuolen raiteille.
31.05.2016 10:06 Reino Kalliomäki: Teppo on varmasti oikeassa, kiitos! Parhaillaan on Vapriikin Siiri-kuvapalveluun tulossa Nokian paperitehtaan kuva-arkistoa, tiettävästi niitä on kaikkiaan yli 6000!
01.06.2016 13:41 Heikki Jalonen: Paineilmakäyttöisiä tuulilasinpyyhinjärjestelmiä junakäyttöä varten valmistetaan yhä edelleenkin, valmistajakin on sama kuin kuvan laitteella: Knorr-Bremse. Nykyään tätä laiteryhmää valmistaa Knorr-Bremse, Mödling, Itävalta. Tuollaisia peruslaitteitakin saa edelleen, mutta useimmissa uusissa systeemeissä on elektroninen ohjaus ja nykyaikaiset säätö- ja valvontasysteemit. Kovissa talvioloissa tuo paineilmalaite on yhä edelleen lyömätön: se ei mene rikki eikä kärähdä vaikka pyyhin olisikin jäätynyt kiinni kuinka lujasti hyvänsä.
01.06.2016 14:48 Juhani Pirttilahti: Nämä Knorr-Bremsen laitteet ovat myös varsin pitkäikäisiä ja kunnostettavissa. Peruslaitteiden valikoimasta suuri osa on suunniteltu yli puoli vuosisataa sitten. Tätä paineilmapyyhkijää löytyy käytännössä lähes kaikista 50-, 60-, 70- ja 80-luvulla valmistetusta kalustosta.
02.06.2016 13:26 Heikki Jalonen: Pitkäikäisiä ovat jotkin rautatietuotteet ja varsinkin Knorrin valmisteet. Ja tosiaan useinkin tarvittaessa peruskorjattavia.

Paineilmalla toimivia pyyhkimiä käytetään nykyisin myös kaikkein uusimmassakin junatekniikassa, suurnopeusjunissa. Niissä sovellus onkin erikoisen vaativa, pyyhkimen käyttövoiman pitää olla suuri hyvinkin pitkiä jaksoja. Lisäksi aerodynamiikka aiheuttaa pyyhinsulkaan voimakkaasti sykkivän kuormituksen, jollainen on myrkkyä vaihteistomoottoreille ja vastaaville. Ohjaus on tietysti nykyisin sähköinen, pulssituksineen, paikoituksineen ja valvontoineen ja vilkkuvine ledeineen.

Tuolla Lätän katolla on myös eräs Knorrin valmiste, paineilmalla toimiva soittokello. Vaan tasan samanlainen löytyy myös paljon uudemman Sr2-veturin katolta. Liekö peräti Vectronissakin samanlainen, onko joku jo ehtinyt tarkistaa asiaa?

Tuon soittokellon mittapiirroksessa todetaan revisiokentässä suurin piirtein jotta "Zerstört, zeichnung erneutet" ja päiväys vuodelle 1947. Voimme vain etäisen sivistyneesti arvailla, mikä syy noihin maailmanaikoihin on Saksanmaalla aiheuttanut alkuperäisen piirustusoriginaalin tuhoutumisen...

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!