15.02.2016 / Toijala
15.02.2016 Asemalla Veturimuseosta kertovassa ikkuna-asetelmassa on tällainen asetinlaitteen ohjaus- ja ilmaisintaulu. Mitähän kaikki nuo merkinnät mahtavat tarkoittaa?
Kommentit
| 15.02.2016 20:33 | Juhani Pirttilahti: | T, O = raideopastin. E, P = opastin. Er, ErV = eristysosuus raiteessa. V = vaihde. ASTL V = Asetinlaite 5. VHP = VHP-komento, eli varatun vaihteen hätävarainen kääntö. VA = vaihteen aukiajo (laskuri). VRP = vaihteiden käännön ryhmäpainike. | |
| 15.02.2016 20:40 | Niklas Savinsaari: | Voimakkaan runsas on tämä kaiverrustaulu kyllä. Paikkana siis Perkiö, asetinlaite V, ennen "Etelän" asetinlaitteen valmistumista, eli n. 1985 asti käytössä ollut astl. Asetinlaitteeseen on kuulunut (siniset painikkeet) sähkökääntöiset vaihteet V 821, V 304, V 822 ja V 863. Lisäksi niiden kääntämiseen tarvittava vaihteen ryhmäpainike VRP. Punainen VHP-painike taas on vaihteen hätävaraisen käännön painike, tilanteessa jossa vaihteen raideosuus on varattuna (normaali VRP-kääntö on estynyt). VHP-laskuri laskee painikkeen käytöt. Keltaiset kulkutie-painikkeet taas liittyvät kulkutien asettamiseen. Vaihtokulkutiepainikkeilla O 451, O 452, O 894a, O 890 ja O 871 on asetettu asianomaiseen raideopastimeen ajon salliva opaste. Kulkutiepyyntö E 301-310 -painike taas on antanut pääraiteiden liikenteen turvaamisesta vastaavalle henkilöaseman asetinlaitteelle ”Astl I” pyynnön varmistaa kulkutie (ja asettaa opastimeen ”värit”) opastimelta E 301-310 pääraiteelle ja edelleen Sääksjärven suuntaan (raideosuudelle 471). Ohessa lisäksi tämän toiminteen peruutus-painike. Junakulkutie P 472 -painikkeella on varmistettu kulkutie opastimelta P472 haluttaessa juna ”sivulle” Perkiöön. Itse opastimen ”värien” ohjaus tapahtui jälleen Astl I toimesta. Oletan että kys. painiketta ei ole tarvinnut käyttää, jos juna on matkannut opastimelta P 472 ”suoraa” henkilöaseman suuntaan, koska koko pääraiteiden liikenteenhoitovastuu on ollut Astl I:llä. Seis E 301-310 ja Seis T 871 (?) on voinut asettaa asianomaisen opastimen nopeasti "punaiseksi", jos joku yllättävä tarve on ilmaantunut. Painikkeella ORP on nähtävästi voitu vastaavasti asettaa samainen opastin uudelleen ajon sallivaksi, mikäli kulkutien ehdot ovat olleet edelleen voimassa. Lupa-painike liittynee opastimen P 472 asettamiseen, ts. kun tästä on ensin asetettu kulkutie Perkiöön (Junakulkutie P 472 -painikkeella), antaa kys. lupa-painikkeen painaminen luvan Astl I:lle asettaa P 472:een "värit". | |
| 15.02.2016 21:19 | : | Oliko niin, että VHP painikkeen käytöstä pidetään kirjaa, siis jos VHP:tä käytetään ja laskurin lukema muuttuu, siitä joutuu tekemään kirjaan merkinnän kuka, milloin ja miksi on hätäpurkua käyttänyt. | |
| 15.02.2016 23:17 | Jyrki Talvi: | Kyllä siitä on maininta vaihde- ja opastinturvalaitoksenkäyttösäännössä. | |
| 16.02.2016 00:55 | Jorma Toivonen: | Aikoinaan tuli lähdettyä ryhmästä 871-881 (Perkiön talli). Tallin seinällä oli veivattava puhelin luvan kysymistä varten, eivät nuo nuoren koneapulaisen veivaukset osuneet kohdalleen - soitto meni milloin minnekin, muttei oikeaan osoitteeseen. Viimein kuljettaja loihi huutamaan koneen päältä: "Tuu poika tänne, toimitaan kuten normaalisti". Tallialueen vaihteita tarkkaillen ajeltiin silmille T871 (olikohan vielä silloin) "Etelän" kopin tuntumaan ja odoteltiin vaihdemiehen tulevan ulos toimistostaan ja hänelle huudettiin lähtevän junan numero. Joko "silmillä(?)" tai "vihreällä(?)" ajettiin pätkään r890, josta "aja-opasteella" lähdettiin seikkailemaan kohti veturiaan odottelevaa junan runkoa. | |
| 16.02.2016 15:47 | Kimmo T. Lumirae: | Enpä muistanut tällaista vaihetta olleenkaan. Tiedätkö esim. Niklas, mistä mihin tällainen on Perkiössä ollut käytössä? Vielä joskus 1983 tietämissä Perkiö antoi opasteet käsiopasteina ja sitten (koska?) oli jo Etelän asetin käytössä. Entä Jorma; koska vielä soitettiin lankapuhelimella tallin seinustalta? Noin vuonna 1980:hän jo Perkiölle ilmoitettiin kanavalla 8 lähtöaikeista tallilta: monesti kuulin mainittavan veturityypinkin vaikka sillä jos millä ei ollut Perkiön vaihdemiehelle mitään merkitystä. "Kuuleeko Perkiö, 101:een lähtisi Huru tallilta keskitieltä". Vastaus ei ollut, kuten nykyään pitäisi sanoa "101, lupa osuudelle 890" vaan usein lakoninen "Pussiin!" (Päättyvä raide 890 oli "Perkiön tallin pussi".) |
|
| 16.02.2016 23:58 | Jorma Toivonen: | Kimmo: Ensimmäisen kerran vierailin Tampereella 6.4.1973., tosin T2411:n vetäjänä Tr1 1078. Höyrythän ohjattiin tuolloin vanhoille talleille, asemalle. Seuraavakin oli Risto-reissu, näistähän suunnattiin kotiin matkustajana. 16.4.-73 oli ensimmäinen huru-reissu T2431 (veturin vaihto) ja yöllä Valkeakosken kautta 2410:llä Riihimäelle (tai k.a. saapui matkustajana 47:llä, autokuljetuksella Perkiöön, sai veturin avaimet, kapusi Hurun päälle odottelemaan kuljettajaa - oli tullut ed. iltana lätällä ja lepäili lepohuoneella). Olisikohan voinut olla kesä 1974, kun Tampereella tuli käyttöön ratapiharadio? Tosiaan "Pussiin" oli tuttu sanoma, joskus "toisen päälle" tai "anna tilaa, juna ei valmis". | |
| 17.02.2016 11:14 | Kimmo T. Lumirae: | Tarkkaan olet kirjasi pitänyt ja hyvä niin. Toivottavasti omat varhaiset muistiinpanoni ovat tallessa. Ratapiharadion tulo 1974 kertoo tuon aikakauden muutoksesta. Hyvä tieto. (Käyttäjä muokannut 17.02.16 11:15) |
|
| 19.02.2016 21:42 | Niklas Savinsaari: | Kimmo: Muistini mukaan vuodelta 1985 minulla on tallella lehtileike, jossa kerrotaan Viinikan automaattisen ja tietokoneohjatun laskumäen otetun käyttöön. Yhdistän "Etelän" valmistumisen tähän ajankohtaan... |