17.04. 00:14 | Eljas Pölhö | |||
VR teki Valmetin kanssa sopimuksen työläisten kuljettamisesta 1959, jolloin matkustajia oli 500 ja junarunkona oli 5 Ei-vaunua+F. Valmetin pysäkistä käytettiin nimeä Keula ja nimi Keula oli käytössä edelleen sopimuksen viimeisessä päivityksessä 1.9.1967. Silloin matkustajat mahtuivat kolmeen Ei-vaunuun. Juna oli Loimaalta saapunut H372. Tulo Turkuun klo 6:27 ja jatkoi Keulaan (Valmetille) muutaman minuutin pysähdyksen jälkeen. 1967 junan kokoonpano oli Vv15+3 Ei+1 F. Paluumatkaa varten sama runko haki matkustajat Keulasta ja jatkoi Turusta Loimaalle Ma-Pe H373 (la H379). Matkustajalaskennassa 3.5.1967 junassa oli 292 henkeä, joista 40 oli kuukausilippulaisia ja 252 Valmetin maksamia (ilman VR lippua). | ||||
16.04. 23:40 | Esa J. Rintamäki | |||
Kuvan "divetymonoksidinkuljetusvaunu" näyttää hiukan samantyyliseltä kuin Valtionrautateiden 100-vuotisjuhlakuvakirjan sivulla 60 oleva ylemmän kuvan vaunu nro 9611. Kuvan vaunussa tosin on tekstinä: "RIIHIMÄKI KÄLLVATTEN TELEFON 4122". Kuvateksti: "Vaunu, jolla kuljetettiin Riihimäeltä lähdevettä Helsinkiin myytäväksi." |
||||
16.04. 23:39 | Jorma Toivonen | |||
Jotain "pientä" ongelmaa taisi Tk3:ssa olleen, koska siirto v12925 (Tpe-Hpk) 14.04.2024. sujui nopeustietojen mukaan n.35km/h. | ||||
16.04. 23:34 | Eemil Liukkonen | |||
Kiitos kehuista ja näköjään lopputulos oli 40 km:n pyöräilyretken arvoinen. Tohon iltaan olisi vaikuttanut moni muu asia, jolloin en sinne asti olisi lähtenyt pyöräilemään, vaikka vastaavan pituiset matka pyörällä naurettavan helppoja suorittaa oman kunnon suhteen. Onneksi sattuman kaupalla sitten päädyinkin Kurkimäelle ihan vaan haukkaamaan raitista ilmaa. | ||||
16.04. 23:04 | Jorma Rauhala | |||
Paljon on muuttunut, mutta kääntösillan lava ja oikealla oleva talo ovat yhä. Kääntösillassa on nykyään muistokilpi, tosin tiedoiltaan päin honkia. https://www.google.com/maps/@60.1630116,24.9264148,3a,28.4y,318.79h,92.92t/data=!3m8!1e1!3m6!1sAF1QipNGFv3Cm_MppnHhfQIzyTNw8FktFEJ7zR6ieYGc!2e10!3e11!6shttps:%2F%2Flh5.googleusercontent.com%2Fp%2FAF1QipNGFv3Cm_MppnHhfQIzyTNw8FktFEJ7zR6ieYGc%3Dw203-h100-k-no-pi-0-ya249.80164-ro0-fo100!7i8704!8i4352?authuser=0&coh=205409&entry=ttu | ||||
16.04. 22:59 | Tero Korkeakoski | |||
Vaikka tämä onkin lähtenyt kromikaivoksesta tunnetusta Kemistä niin tämä kuljettaa silti kuparirikastetta Kevitsasta Harjavaltaan. En kyllä ymmärrä miksi kontteja voi lastata junaan lähempänä Sodankylää vai siirtokuormataanko niitä jotenkin? | ||||
16.04. 22:43 | Jukka P. T. Ruuskanen | |||
Ratapihan varsikin taitaa saada uuden aidan, koska vanha "keihäänkärkiaita" on paloiteltuna - toki jo ihan työkoneiden vapaamman liikkumisen takiakin. | ||||
16.04. 22:23 | Rainer Silfverberg | |||
Laivastoasemalla oli vielä matkustajalaituri paikallaan 1981 kun olin suorittamassa asevelvollisuutta siellä. Matkustajajunia ei liikkunut mutta muutaman kerran toi päivystäjä venäläisiä tavaravaunuja sataman ratapihalle, lastina joko ammuksia tai dieselmoottoreiden varaosia, en muista tarkkaan. | ||||
16.04. 22:20 | Rainer Silfverberg | |||
Lastenvaunumies on ilmeisesti käyttänyt siltaa oikopolkuna, ettei tarvitse kiertää koko satama-allas. Yksi veikkaus on että lastenvaunuissa ei ole edes vauvaa vaan voi olla ostokset (nestemäiset?). |
||||
16.04. 22:15 | Rainer Silfverberg | |||
Kummalle puolelle se toinen tunneli oikein tulee? Minne tulisivat "Tunnin junan" erkaantumisraide, jos on tullakseen? | ||||
16.04. 21:58 | Erkki Nuutio | |||
Nyt saatiin satamaradan maantieteellisesti ensimmäinen kääntösilta esillä. Toinen lienee tässä http://www.vaunut.org/kuva/126356?kv=1930&kv2=1939&paik=Helsinki . Taustarakennukset osin samoja. Kolmannestakin löytyy kuva täältä. Lastenvaunun työntäjä / vetäjä on vaikuttaa epäilyttävältä. Onhan raiteen toisella puolella on vain pienehkö uloke. Lastenvaunulla ei liene ymmärrettävää syytä mennä sille. Oliko vauva vaarassa (veteen kippaus tai kiskoille jättö) ? |
||||
16.04. 21:46 | Tuomas Pätäri | |||
Vanhempi teräskelajuna tuli arvonnassa vastaan, vallitsevalle vuodenajalle sopivassa maisemassa. Tyylikäs kuvauspaikka johon juna nätisti asettuu. | ||||
16.04. 21:43 | Jimi Lappalainen | |||
Pansion laivastoaseman ja VR:n välillä tehtiin sopimus henkilöliikenteestä 28.10.1943. Aluksi liikennettä oli laivastoasemalle saakka. Aamulla Pansioon ja iltapäivällä takaisin. Vuodesta 1949 liikennettä rajoitettiin vain Pansion telakalle (Valmet / Laivateollisuus) saakka. Liikennettä Laivateollisuudelle kesti vuoteen 1967 saakka. Liikennettä ei esitetty yleisissä aikatauluissa. Lisää tietoa on Nummelinin kirjassa Turun–Naantalin–Uudenkaupungin rautatie. | ||||
16.04. 21:42 | Tuomas Pätäri | |||
Kyllä on komea juna, vaikka vetäjä hieman rappiolle on päässytkin... Mutta onpahan ilman ylimääräisiä viherryksiä. | ||||
16.04. 19:22 | Rainer Silfverberg | |||
Ehkä mä sekoitan Pernon ja Pansion? Pansioon on ollut tosin 1950-luvulla työläisjunaliikennettä. |
||||
16.04. 18:02 | Kurt Ristniemi | |||
Säiliövaunu on vedenkuljetusvaunu, littera Gv. Sillä tuotiin lähdevettä Helsinkiin. Vuonna 1908 Gv-vaunuja oli kaksi. Vuonna 1916 Gv-vaunujen numeroalue oli 30,861-30,875. |
||||
16.04. 17:49 | Petri Kiviniemi | |||
Aika ajoin tulee esiin 1980-luvun lähijunaliikenne Pansioon. Onko tästä liikenteestä lisätietoa löydettävissä? Pernon telakalle kyllä kulki 1980-luvulla lähijunia. | ||||
16.04. 17:09 | Teemu Saukkonen | |||
Nämä kun eivät oikein taustasta erotu kesällä eikä talvella... | ||||
16.04. 17:06 | Toni Lassila | |||
Toukokuussa on näillä näkymin kulussa junia myös Patokankaalta ja Rovaniemeltä Ylivieskaan, jotka kaiketi sitten jatkavat toisella numerolla sieltä Alholmaan tai johonkin etelämmäs. Liittynee Kemin sellutehtaalla muutama viikko sitten tapahtuneen räjähdyksen aiheuttamaan huoltokatkoon, jonka ennustettiin jatkuvan touko-kesäkuulle asti. | ||||
16.04. 17:06 | Hannu Peltola | |||
Kuvassa on tosiaan myös mainosratikka. Virroitintanko osoittaa vasemmalle ylös. Kuvassa on myös Ford Capri Mk. 1. |
||||
16.04. 16:57 | Mikko Mäntymäki | |||
Nyt tässä kulkee huoltotie vanha ojarumpu on varmaan kaivettu pois ja tehty huoltotie sen päälle. | ||||
16.04. 16:18 | Oula Ahlholm | |||
Veeti, se on turvateippaus joka auttaa parantamaan näkyvyyttä. | ||||
16.04. 15:38 | Veeti Saukkonen | |||
Ihana huru! | ||||
16.04. 15:34 | Kurt Ristniemi | |||
Tästä vaunusta muistui mieleen Paraisten Kalkkivuoren 1920-luvun vaunut 60906, 60936, 60954, 60983, 60993, 61001, 61043 ja 61044, joissa avonainen tavaravaunu oli varustettu väliaikaisin seinin ja katoin. Täysin samasta konseptistahan ei ole kyse, mutta muistuipa vain mieleen. Kuvia en vaunuista ole nähnyt, ainoastaan kirjeen, jossa kehotetaan tuomaan vaunut lähimmälle verstaalle virheellisen kantavuusmerkinnän korjaamiseksi. 1920-luvulla oli huutava pula vaunuista. Paraisten Kalkkivuori ilmeisesti tarvitsi kalkinkuljetukseen säältä suojattuja vaunuja, kalkkia kun ei passaa päästää kastumaan. Nähtävästi se ei voinut saada VR:ltä katettuja vaunuja, vaan ainoastaan avonaisia, ja joutui itse rakentamaan vaunuihin seinät ja katon. |
||||
16.04. 15:27 | Veeti Saukkonen | |||
Mitäs nämä vihreät viivat oikein merkkaavat Dv12 vetureissa? En ole ikinä saanut selville. | ||||
16.04. 15:27 | Veeti Saukkonen | |||
Samaa mieltä! | ||||
16.04. 11:25 | Jukka P. T. Ruuskanen | |||
Nappilaukaus! | ||||
16.04. 11:17 | Jukka P. T. Ruuskanen | |||
Hyvää taltiointia! | ||||
16.04. 11:16 | Jukka P. T. Ruuskanen | |||
Oispa tuo nätti kuisti saanut säilyä, mutta toisaalta edessä on korkea matkustajalaituri ja juna saattaa sillä tänäkin kesänä taas pysähtyä. | ||||
16.04. 11:00 | Jimi Lappalainen | |||
Alun perin tässä on ollut kiviholvisilta. Myöhemmin se korvattiin terässillalla. http://vaunut.org/kuva/22974 | ||||
16.04. 10:52 | Esa J. Rintamäki | |||
Neukkulan aseteollisuudessa oli se pohjavire, jonka vuoksi mittaustekniikka laitteineen ja mittareineen piti olla kunnollista. Ladojen nopeusmittarit olivat tietenkin eri asia. Käsieni kautta on kulkenut "miljoonia" Stankolta ostettuja, konepajalla tarvittavia mittausvälineitä (tein niihin vastaanottotarkastuksia). Hylkäyksiä ei ollut tarvis tehdä kuin vain 1 - 2 kpl (vuosina 1988 - 1995, kun olin Pikkalassa Alumiinilla mittalaitetarkastajana). Mittapalatkin, vaikka niitä piti käyttää VTT:llä, ei mitään huomautettavaa, tarkkuusluokat OK. Mittakellotkin, sama juttu, lievästä karkeatekoisuudestaan huolimatta. Työntömittoja ei tarvinnut kertaakaan romuttaa. Mikrometrit (sauvamikro 150 ... 2500 mm) ei häikkää. Vinkkelit samoin. Stankolla eivät pitäneet "nylkyrihintoja"... |
||||
16.04. 07:58 | Ari-Pekka Lanne | |||
Melko pitkälti kai samoissa määrin, kuin aikanaan laitosten putkahdellessa Novotšerkasskin veturitehtaalta. En tiedä, kuinka paljon tähän asiaintolaan vaikuttaa se, kun vetureiden mukana toimitettiin ylimäärin varaosia, joista Valtionrautatiet kokosi aikaa voittaen myös lisäveturit 3003', 3111 ja 3112. Jos istuu Kaalihäkin ajopöydän ääressä ja katsoo ajolangan jännitemittaria sekä ajomoottoreiden virtamittareita, niin jo niissä pistää silmään teksti »СДЕЛАНО В СССР». Istuin on sentään Bremsheyn valmiste. Näin satakuntalaisena ilahduttaa kieltämättä, kun ohjaamon ikkunat tuulilaseista alkaen vaikuttaisivat olevan nykyään kaikki Jaakko-Tuote Oy:n valmistetta. Tosin kulkukäytävän pyöreissä ikkunoissa en ole nähnyt »JT» -tarraa ―, olisivatko ne edelleen neuvostomatskua... Paineilmakojeista löytyy järjestään saksalaisen Knorr-Bremsen logot, ihan niinkuin niissä on alunperinkin ollut. Kuitenkin erilaisiin sinkkiämpäriä tai Sputnik-avaruusalusta muistuttaviin paineilmasäiliöihin on kiinnitetty »Made in USSR» -valmistekilvet. Suurjännitetilojen puolelta löytää kasapäin aitoa ja alkuperäistä, kyrillisin aakkosin koristeltua neukkurompetta ―, alkaen sammakkoreleistä. Sen sijaan länsiteknologiaa sisältävien elektroniikkamurikoiden retrotarroissa lukee kotoisasti »Oy Strömberg Ab». Ysärillä jälkiasennettu kulunvalvontalaitteisto on EKE-Elektroniikan haitekkiä. | ||||
16.04. 01:06 | Markku Naskali | |||
Optiikka korostaa/vääristää mittasuhteita. Melkoinen mäki näyttää olevan keskustorille. Eipä tuota ylämäkeä havainnut kun aikoinaan juostiin junalta Yhteislyseolle että ehtisi ajoissa että ei taas pitäisi selittää maikalle miksi on myöhässä. | ||||
16.04. 00:41 | Esa J. Rintamäki | |||
Kuva on näemmä otettu asemalle päin. | ||||
16.04. 00:38 | Esa J. Rintamäki | |||
Lieneekö kiire johtanut A 7-telien valitsemiseen tähän vaunuun? En ihmettelisi, olihan sota-aika rikkonut vaunuja aika tavalla, joten telejä olisi kyllä saanut käyttöön ehjäämisen jälkeen. |
||||
15.04. 23:15 | Rasmus Viirre | |||
Alkaisikohan tuossa jo keulan valonheittimet riittämään..? :D Ainakin 13 kirkasta ja 4 punaista | ||||
15.04. 22:34 | Toni Lassila | |||
Kuinkas monta näitä Tekareita on vielä Ruotsissa? | ||||
15.04. 21:26 | Tapio Keränen | |||
Aluskehys voisi olla kolmiakselisesta säiliövaunusta, jossa on ollut 25 m³:n säiliö, koska keskimmäisessä pyöräkerrassa ei näy jarrutönkkiä. Jos en kovin väärin näe, päädyssä näkyisi olevan myös höyrylämmityksen letku. Puskimet näyttävät tavallisilta varsipuskimilta. Ensin tuppelon alapuolelta näkyvä kytkinkoukku hiukan hämäsi. | ||||
15.04. 21:11 | Petri Nummijoki | |||
Ilmeisesti aika paljon on Neuvostoliittoa jäljellä. Asiaa on käsitelty mm. kuvan http://vaunut.org/kuva/6756 kommentissa 04.12.2010 00:00. | ||||
15.04. 21:05 | Rainer Silfverberg | |||
Vaikuttaa kotitekoiselta, olisiko tehtaan sisäisiin kuljetuksiin tai varastointiin tarkoitettu? | ||||
15.04. 20:59 | Lauri Kivijärvi | |||
Ainakin kyljissä veturinumeron yläpuolella oleva "Made in USSR" -laatta muistuttaa Neuvostoliitosta. Tässäkin kuvassa kyseinen vihreäksi maalattu laatta erottuu numeron päällä. Liekö joku foorumilainen ottanut laatasta jo tänne lähikuvaa? | ||||
15.04. 20:24 | Simo Virtanen | |||
Onhan tuolla populaa jalkakäytävät täynnä. | ||||
15.04. 20:21 | Kari Haapakangas | |||
Mahtaako noissa olla enää paljoakaan sovjeticaa jäljellä (isoisän kirves) | ||||
15.04. 19:54 | Jarno Piltti | |||
Pitkä pankkorivistö komeasti kokonaan kuvassa. | ||||
15.04. 19:34 | Timo Salo | |||
"Keskusta" siirtyi Sorille ja Ratinaan... Tästä asiasta taisi joskus olla spekulointia! | ||||
15.04. 19:30 | Markku Naskali | |||
Kovin on ruuhkaista. Onhan tuolla joitain ihmisiä. Muistui mieleen kun 60-luvun lopulla Helsingissä palailin kämpille ylitöistä joskus klo kolmen aikaan. Aleksilla ei Kluuvikadun kulmasta Stockmannille ei tullut ketään vastaan ja vasta jossain Mannerheimintiellä joku. Melkoinen metropoli sekin Stadi joskus oli. | ||||
15.04. 17:57 | Elmeri Lehtovirta | |||
Sr1 veturit tilattiin Neuvostoliitosta 70-luvulla. | ||||
15.04. 16:44 | Veeti Saukkonen | |||
Eikös nämä sr1 veturit ole tilattu tuolta venäjältä? | ||||
15.04. 14:39 | Jukka Ahtiainen | |||
Hieno keväinen kuva. | ||||
15.04. 13:41 | Rainer Silfverberg | |||
Taisi olla niin. | ||||
15.04. 13:24 | Simo Virtanen | |||
Okei, näin se mieli tekee vääriä johtopäätöksiä sivusilmällä tehdystä havainnosta. Sinällään mielenkiintoinen reittivalinta Mikkelistä Pasilaan. Edit: Tuo Järvi-Suomen keikka kuulostaa selvästi laatuajalta. |