08.03. 21:32 | Esa J. Rintamäki | |||
Eiköhän Toijalasta löytyne sopuhintainen CNC-koneistamo parin puhelinsoiton jälkeen tai avulla...? | ||||
08.03. 11:15 | Esa J. Rintamäki | |||
Eräänlainen haka-avainversio tarvittiin Saab 99:n etujarrupalojen vaihdon jälkeen, kun sylintereiden mäntiä piti kiertämällä saattaa uusien jarrupalojen paksuuden vaatimaan asemaan. Saman kaltainen, edelleen haka-avaimeksi nimitetyllä työkalulla kiristettiin uusi hiomalaikka "klassiseen" paineilmarälläkkään. Ja vasta-alkanutta "suviuunoa" (lue: kesätyöntekijää) juoksutettiin hakemassa "hakaviilaa", ympäri koneistamohallia. |
||||
07.03. 22:37 | Esa J. Rintamäki | |||
Haargenau ja tismalleen, herra Jimi! Ihan kipeetä juttua... | ||||
07.03. 18:33 | Esa J. Rintamäki | |||
Pieksämäki vanha: - rakennettu Oulun rautatien IV luokan tyyppi nro 2 piirustuksilla. Laajennettu yhdellä ikkuna-akselilla pohjoispäässä (kuvassa vasemmalla) vuonna 1902. | ||||
07.03. 18:06 | Esa J. Rintamäki | |||
Teli muistuttaa aika tavalla itäsaksalais-VEB-görlitziläistä mallia. | ||||
07.03. 18:03 | Esa J. Rintamäki | |||
Tästäpä Minkiön motiksi...? | ||||
07.03. 18:01 | Esa J. Rintamäki | |||
Vaunu 21914, vuodelta 1959 oli entinen Ci 2325 vuosimallia "se iso luokkamuutos" eli 1956. Alunperin se oli valmistunut vaunuksi Ci 2239 vuonna 1922. Eim 21914 hylättiin ja vuonna 1980 siitä tuli virkatarveasuntovaunu BT 01375. Mainittakoon, että Eim - sarjassa oli normaalin 24 V sähkövalaistuksen lisäksi myös ulkoverkkoliitäntämahdollisuus, juuri valaistusta varten. |
||||
07.03. 12:18 | Esa J. Rintamäki | |||
Mi - täh? Onko pupujunatkin menossa junien taivaaseen ja kohti unohduksen yötä? Sm4:hän on erinomaisen hyvä kulkuneuvo, matkustettaessa Helsingistä Tampereelle jonottamaan Tapolan snagarin mustaamakkaraa! |
||||
06.03. 10:24 | Esa J. Rintamäki | |||
Kotkalainen, ilmiselvästi. Haminan henkilöjunaliikennehän oli jo 1968 pistetty slyyt. | ||||
05.03. 16:28 | Esa J. Rintamäki | |||
Täytyypä sitten viilailla pilkkua - naapurin akvaariossa yhdellä platylla on pilkkutauti. | ||||
05.03. 16:27 | Esa J. Rintamäki | |||
Tämän kuvan taidokkuutta ja juhlavuutta ei voi riittävän vuolaasti kiitellä. Hyvin vedetty, herra Eemil! |
||||
05.03. 16:26 | Esa J. Rintamäki | |||
Karttalinkin mukaan kuva on otettu Heinäskylän tien sillalta. Paikka on meikähermannille sairaan tuttu paikka, tutumpi jopa kuin oma peilikuva - hohohohoo! |
||||
03.03. 23:27 | Esa J. Rintamäki | |||
Lieneekö mottijuna tulossa Mikkelin suunnalta? Raakasti zoomattaessa EFissä näkyy päätynumerot olevan aivan päätyyn laitettuina eikä eteissyvennykseen. Tarkoittanee sitä, että siinä on vinot eteisten seinät, joten vaunu on vanhempaa sarjaa, nrot 22391 - 22400. Kuvasta ei erotu päätyikkunoiden oleminen/olemattomuus. EFin takana näkyy olevan ei - kylmiä höyryvetureita: Kanaa nyt ainakin. Kuvauspäivä oli tiistai. |
||||
03.03. 19:08 | Esa J. Rintamäki | |||
Sellaisiakin Forney - vetureita on ollut, joissa vetoakseleita on ollut enemmän kuin kaksi. Suomen Forneyille ilmeisesti kaksi "aksilaa" oli erinomaisen riittävä määrä. Kymintehtaan mottina lienee myös Bm 1:tä ajeltu...? |
||||
02.03. 23:15 | Esa J. Rintamäki | |||
No, se "onnettomuus" sattui kuin tilauksesta. Eikä kestänyt kuin 122 vuotta, kun A 80:sta "päästiin" eroon. Kustannusvastaavuus kuusi - museaalinen arvo nolla. |
||||
Kuvasarja: LRJ - Lahnuksen Rautatie Järnväg |
02.03. 22:31 | Esa J. Rintamäki | ||
Helsingin hautahaku - sivustolta haettuna nimellä Bäcksbacka Carl - Johan tuli yksi hakutulos: synt. 1926, kuollut 2011. Hauta on iso sukuhauta Hietaniemessä ja "samaan hautaan haudatut" - listassa on peräti 18 nimeä mainittuna. Herra Jorma R.: - täsmääkö tämä hakutulos nimenomaan Lahnuksen rautatien Bäcksbackaan? |
||||
02.03. 16:25 | Esa J. Rintamäki | |||
Jo on etevä muistomerkki: lahoava "Mulli-Pullman" keskellä ei - mitään! | ||||
02.03. 11:55 | Esa J. Rintamäki | |||
Vaunu 3627 valmistui vuonna 1929 ja hylättiin vuonna 1980. | ||||
01.03. 01:17 | Esa J. Rintamäki | |||
Lieneekö maalarilla ollut ohenteet aktiivikäytössä viikonloppuna, kun keulan V-kuviossa on hiukan maanantaidarran (?) aiheuttamaa symmetriaheittoa? | ||||
28.02. 21:16 | Esa J. Rintamäki | |||
Kyllä, nimenomaan VR:n omaan tarpeeseen. Nykyisin virkatarvekalustosta käytetään nimitystä "omatarve". Virkatarvehan ei enää sopinut yhtiöitetyn VR:n puitteisiin, kun yhtiössä ei enää tunneta virkavastuutakaan. Ettei nuo säiliövaunut olisivat omistau- eikun virkatarveistuneet dieselpolttoöljyn kuljetukseen? |
||||
27.02. 08:11 | Esa J. Rintamäki | |||
Takana olevan pytingin ikkunoiden lasien leikkaaminen ollut taatusti tarkempaa puuhaa kuin luteen hirttäminen! Ei se hirttäminen niinkään, vaan se kaulan haeskelu. | ||||
27.02. 08:07 | Esa J. Rintamäki | |||
Jos nuo puuhässäkät ovat joitain ihme takstooleja (kattotuoleja), niin säilytystapa ulkoilmassa ole niitä parhaimpia...? | ||||
27.02. 08:01 | Esa J. Rintamäki | |||
Jo vain, Meresetes - Pentsi ja Kriegslok, eteviä kapistuksia kyllä. Mersun rekisterilaatan kirjainten ja numeroiden fontti on vuodelta 1936. |
||||
26.02. 22:36 | Esa J. Rintamäki | |||
Yksi konsti voisi olla sekin, että jos Rautatiemuseolla on koko valtava kokoelma kuljettajien aikataulukirjoja, niistähän voisi kurkistaa otsikon H 364 alta (aikataulukaudelta 132, v:lta 1965) junaan suunnitellun vetokaluston sekä aikataulun suunnittelun perusteena käytetyn perusnopeuden. "Postivaunun matkassa" luetellut postivaunulinjat, luettelo on hiukan hankalan mallinen tutkittavaksi. |
||||
26.02. 13:22 | Esa J. Rintamäki | |||
Eljas, minä kiitän ja kumarran maahan ja tomuun asti! Eljaksen linkittämässä kuvassa näkyy olevan vanhanmallinen tasakatto-Fo ja satapaikkaisessa on koneellinen tuuletus (ei kattokaluja). |
||||
26.02. 10:59 | Esa J. Rintamäki | |||
Pultit oletettavasti on lukittu kunnolla? Pelkkä Locktiitti ei riitä tuossa paikassa. | ||||
26.02. 10:57 | Esa J. Rintamäki | |||
Akkuporakoneiden tuotantopalaveri käynnissä...? Kumivasara on jo lannistunut. | ||||
26.02. 10:44 | Esa J. Rintamäki | |||
Herra Petri, syvästi valittaen joudun toteamaan että aikataulukautta 1965 - 66 edustaa kokoelmissani vain traagikko Ri-Tpe-Hpk. Kevätturistissa 1963 on rataosalta Tl - Tku nähtävissä henkilöjuna H 364. Vaunuluokkanana vain 2. , eikä se juna ole lättä. Lähtöaika Toijalasta oli aamulla 7.35 ja tulo Oopoon - eiku ööö - Turkuun kello 10.25. Pysähdyskäyttäytymiseltään juna 364 ei nyt sentään joka maitolaiturilla pysähdellyt. Esimerkiksi Kyröstä lähdettyään se painalsi kylmästi Hevossaaren ja Takaliston ohi, pysähtyen seuraavaksi Aurassa. Kevätturisti 1967 taasen: sekin tuntee junan H 364, samankaltaisella luokkamerkinnällä. Tämäkään ei siis ole lätällä ajettava. Lähtöaika Toijalasta kello 9.08. Tampereelta oli tullut lättä H 400 ennen 364:n lähtöä. Pysähdyspolitiikaltaan 364 oli likimain edellä kerrotun, neljä vuotta aiemman kaltainen. Vaikkapa nyt Raitoo ässänä, Loimaalla 10 minuuttia (ottiko vettä? Ei ollut henkilöjunakohtausta klo 10.30). Loppumatkasta ässänä olivat Huovintie, Kumila, Käyrä ja Rauhakylä. Tuloaika Turkuun oli kello 12.08. Tässä siis näytiksi vuosien 1963 ja 1967 taulut junalle H 364. Yhteisenä piirteenä oli saapumisaika Turkuun, about aamupäivän/puolenpäivän aikaan. 1967 Tku - Tl: 7 lättäjunaa, määräasemina Toijala ja Loimaa. Kolme pikajunaa, joista kaksi merkinnällä MP. Määräasemana Tampere. Sekä yksi M-merkitty henkilöjuna (aamulla klo 7.45 lähtö, juna M 363), joka Loimaalla päästi ohitseen MP 357:n. Tulo Toijalaan klo 11.20. Pitääpä mainita taululla vielä olevat bussivuorot Toijalaan: työpäivisin, lähdöt Kylmäkoskelta ja Urjalasta. Paluusuunnassa, Turun suuntaan: neljä Tampereelta tulevaa pikajunaa, kolmella merkintänä MP. Neljä lättäjunaa, joista päivän ensimmäinen (H 362) lähtee Toijalasta klo 5.10. Niin, ja se 364, tietty. Illan viimeiseksi merkitty lättä H 370 A oli sunnuntaijuna, lähtö Tl klo 21.45. Tampereelta Toijalaan tälle tullut yhteysjuna H 416 kulki joka päivä, tulo Tl klo 21.29. Loimaalta lähteviä lättähattuja oli kolme. Lisäksi yksi ilmiselvä veturijuna myös Lm - Tku, lähtö arkipäivisin klo 4.40. 25.2.1966 oli perjantaipäivä. Lieneekö Tapsa ollut hiihtolomalla ja kamera pykälässä? (Onneksi oli!) |
||||
25.02. 17:12 | Esa J. Rintamäki | |||
Hei, mister Tapio, minkälainen junarunko henkilöjunassa oli? Ei:tä nyt ainakin ja F tai Fo? Oliko muuta kiitotavaraa (Gb ja Gg) myös...? | ||||
25.02. 09:04 | Esa J. Rintamäki | |||
Kohtauslappurenkaan ja luudan varsi vielä kuvaan, niin tarran viesti löytää "oikeutuksensa"...? Kuva lienee näpätty "Valloista", eli sen makasiinilta? |
||||
24.02. 11:27 | Esa J. Rintamäki | |||
Vetokytkimestä esiintyöntyvä sarvi kerto sen tyypiksi "Scharfenberg". Kytkinosan sivuilla on ilmiselvästi "sähkölaatikot" (ei tarvitse touhuilla välikaapeleiden kanssa). Eikä seinien paksuudesta päätellen kovin tanakkaa Vuorivillaa niissä ollut, etelän vehkeissä. |
||||
24.02. 11:22 | Esa J. Rintamäki | |||
Samanlaista matkatavaraosastoideaa haudottiin täällä Suomessakin Hr11 "Pullahurua" suunniteltaessa. | ||||
23.02. 23:04 | Esa J. Rintamäki | |||
KTK suomeksi: Korkeintaan Tunnin Keikka. Kake Randelin: Me halutaan olla n-sana (afrosuomalaisia), pidetään salaa kekkereitä. Kake & Singershän oli eräässä mielessä Sleepy Sleepersien "merkonomiversio". |
||||
23.02. 09:40 | Esa J. Rintamäki | |||
Kirjelakkaa on muuten vieläkin saatavilla. Helsingissä ollessa postimuseosta saattoi ostaa myös kirjainleimasimen lakkasinetin merkkaamiseksi. | ||||
20.02. 01:19 | Esa J. Rintamäki | |||
Oletpa Mister Hannu ollut hauskan tuntuisella reissulla. Onko veturin polttoainetankissa lommo? |
||||
20.02. 01:15 | Esa J. Rintamäki | |||
Mittarin taulussa lukee: punainen - apuilmasäiliö ja musta - jarrujohto. Mittayksikkö lienee paunaa neliötuumalle, joten: (1 lb/sq. in = 0,0703 kg / cm2) eli mustan viisarin 70 olisi noin 4,9 kg/cm2 ja punaisen viisarin 80 tarkoittaisi about 5,6 kg/cm2. |
||||
20.02. 01:02 | Esa J. Rintamäki | |||
Minusta Hk vaikuttaisi olevan Hka. Zoomattaessa olin näkevinäni lunta kerääntyneen vetokytkimen varteen siten, että se kytkin olisi SA-3, eikä ruuvikytkin. Vaunun päädyn yläpäässä näkyy aika himmeästi "Hakasen" tunnusvärit: kolme keltaista "tuhrua". | ||||
20.02. 00:55 | Esa J. Rintamäki | |||
Herrat Kari, Marko ja Timo, olette voittaneet kisan! Palkinnoksi teille myönnetään korkeimman arvovallan ja asiantuntemuksen tuoma hyvä fiilis, mitä tulee vahvaan tietämykseenne Fiat (neljä kirjainta ja kaikki viat!) 127:n vararenkaiden sijaintiin. (Raikuvia suosionosoituksia täältä, joten olkaa hyvät!) |
||||
19.02. 14:13 | Esa J. Rintamäki | |||
Onko - su tulkittavissa Sunilaksi? Tai pikemminkin oliko? | ||||
19.02. 14:11 | Esa J. Rintamäki | |||
Olen herra Vertin kanssa samaa mieltä. Kuva on hieno!!! | ||||
19.02. 14:08 | Esa J. Rintamäki | |||
Kompakysymys heille, joilla on vieläkin jäljellä viha/rakkaus-suhdetta satakakslaiskaan: - missä siinä säilytetään varapyörää? (Takapenkki EI KELPAA vastaukseksi.) |
||||
19.02. 14:05 | Esa J. Rintamäki | |||
Aivan, herra Hannu. Julkisivulautakunta täällä pääkaupungissa oletettavasti pahoittaisi mielensä kuullessaan suunnitelmastani laatia Ukko-Pekka-tuuliviiri mittakaavassa yhden suhde yhteen, eli luonnollisessa koossa....? | ||||
18.02. 10:31 | Esa J. Rintamäki | |||
Alijäähtynyt vesisade on ollut ongelmanlähteenä kuluvana talvena. Tunnetusti jäätyminen vaatii jotain "sopivaa esinettä", jonka ympärille jäätyminen pääsisi alkuun. Muun muassa pikaratikka 15:n kulkua on häirinnyt juuri alijäähtyneen veden iskostuminen ajolankaan. |
||||
17.02. 07:17 | Esa J. Rintamäki | |||
Joensuusta Suhmuraan: 15,59 km ja Joensuusta Muloon on 8,64 km. Olisi tosiaan ollutkin matkaa rautateitse "suatille Suhmuraan..." |
||||
Kuvasarja: Tavarajuna T 1658 Porvooseen |
17.02. 07:00 | Esa J. Rintamäki | ||
Varmastikin ollut hauskaa seurata kuvasarjan vaihtotyömanööveriä... Jotenkin muistelin harmaan Mas-vaunun värin muistuttavan jonkin verran virkatarvehenkilövaunuissa sittemmin käytettyä vaaleaa väriä, Mas:in ollessa aavistuksen harmaampi. Nyt tulee "hyvä" kysymys: värireferenssi kummallekin? (RAL ? FS ? Tikkurila? VRS ?) Kiva kuvasarja muuten, monet kiitokset Tapsa! |
||||
16.02. 22:38 | Esa J. Rintamäki | |||
Saksalaisten syöksypommitusilmailu tosissaan meni heillä päähän: - onhan yhdellä (1) pommilla tuhoaminen halvempaa kuin mattopommitukset a la Royal Air Forcen yöpommitukset, niin sanoakseni. Asiasanana: kustannusvastaavuus. Venäläiset ottivat rapsakasti opikseen; mitäpä muuta Iljushin Il-2 Shturmovik onkaan kuin pst-Stuka-konfiguraatio edelleen mietittynä ja jatkokehiteltynä. Eikä sekään "nopeushirmu" ollut. Niin, ja jenkkien Republic/Fairchild A-10 Thunderbolt II (eli "Warthog") on myös samaa jatkumoa aseistukseltaan. Eikä sekään taistelukentällä juurikaan ääntä nopeammin kaahaile? Ja vielä, herra Kari: arvioisin että nykyaikaisella Hornetilla tai F-35:llä olisi tyystin mahdotonta ampua alas Punaisen paronin Fokker Dr I - kolmitasoa, nopeuseron ollessa juuri huimaavan suuri. Ja myös ketteryyttä unohtamatta. |
||||
16.02. 07:19 | Esa J. Rintamäki | |||
Herra Kari: Junkers Ju 87 G-1:n eli tykki-Stukan lentopaino oli 4 400 kg. Siinä oli nokalla Junkers Jumo 211, käännetty V-12, josta irtosi sentään 1400 hummaa. Kone oli kyllä hidas kuin ikiliikkuja, mutta pysyi ilmassa sentään. Vieläpä kaksi ukkelia kyydissä. Minulle oli täysin uusi tieto mainintasi Heinkel He 177 "Greifin" käytöstä matalalentotoimintaan. Olihan joitakin niistä käsketty lentämään Ranskan Bordeauxista Stalingradiin auttamaan evakuointilennoissa, tunnetuin seurauksin. Valtakunnanilmailuministerö (RLM) sekoili totaalisti He 177:n kehittelyssä, vaativat vielä moiselta syöksymiskykäkin, koska se näytti kaksimoottoriselta! Perusteluna: kun kerran kaksimoottorinen Junkers Ju 88 voi syöksypommittaa, niin miksi sitten "Greif" ei kykene siihen? Ihan päätöntä! Ernst Heinkel himself sai monen monta kertaa ladella donnerwettereitä juuri RLM:n takia! |
||||
15.02. 07:51 | Esa J. Rintamäki | |||
Oberleutnant Hans-Ulrich Rudel Junkers Ju 87 - Stuka-pilottina upotti "Marat"-taistelulaivan Kronstadtin satamaan 21.9.1941 tuhannen kilon pommilla. Osui ilmiselvästi ammusvarastoon. Marat oli oikea järkäle laivaksi: uppoumaltaan 23 000 bruttorekisteritonnia. Rudel muutenkin rikkoi neukkukalustoa ihan riittämiin: 519 panssarivaunua, neljä panssarijunaa, yhdeksän vahvistettua ilmavoittoa, 70 maihinnousualusta, yhden risteilijän, yhden hävittäjäaluksen, yli 800 maakulkuneuvoakin. Yli 2500 sotalentoa, tuli itse alas ammutuksi 32 kertaa, menetti toisen jalkansa ja eikun taivaalle taas tekojalan turvin liihottelemaan. Neukut kovin pahoittivat mielensä: käskivät ampua alas Stukan, jossa oli "pitkät tangot" (37 mm pst-tykit siipien alla, ilmeisesti konetyyppi oli Ju 87 G). Rudel sekoili sodan jälkeen uusnatsipiirien kanssa. Oli vissiin jäänyt sotamoodi päälle...? |
||||
14.02. 22:24 | Esa J. Rintamäki | |||
Herra Erkki, "sotilasasiantuntija Paasonen", etunimistöiltään Guyla Arpad Aladar...? Alias tiedustelupuolen taitaja ja myös erinomaisen kunnostautunut. Älkää sentään lähettäkö minua Kolyman hiilikaivoksiin siksi, kun en tähän hätään heitellyt heittomerkkejä Aladar - nimineuvoksen etunimiritirimpsuun. |
||||
14.02. 19:57 | Esa J. Rintamäki | |||
Mälkönen oli Karjalan poikii. Eikä ihme, että oli samalla suojeluskunta-aktiivikin. "Rajalla on rajan kirot." |
||||
14.02. 19:53 | Esa J. Rintamäki | |||
Herra Kari, enemmänkin ns. tykkivenediplomatiaa! Hupsista, klo 4.45 aamulla syyskuun ensimmäisenä 1939 Danzigissa Westerplatten redillä... Muuten, Aatulle sota lävähtikin yllätyksenä, kun hänen vanha kiristystaktiikkansa ei toiminutkaan. Niin kuin oli toiminut Reininmaalla, Anschlussissa ja Sudeettikriisissäkin. Jätkät oli täysin pallo hukassa, että mitäs nyt tehdään, vaikka itse olivat tunkemalla tunkeneet kohti sotaa. Aatu oli kuin oppimiskyvytön murtovaras, aina samalla taktiikalla, kunnes naapureiila tuli mitta täyteen. Ja niin jäi samppakaljakauppias von Ribbentrop joukon jatkoksi kuin Pokkila punakaartissa, ei mitään käyttöä (ennen kuin muistui Risto Rytty eiku - anteeksi ööö tuota - Ryti mieleen kesällä 1944). |