Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 11.03.2021 21:06 Jussi Laukkanen  
  Samaan tulokseen päädyin, kun suurensin kuvaa ja kokeilin jyrkentää sekä suodattaa sitä.
kuva 11.03.2021 19:35 Jussi Laukkanen  
  Valitsin minulle autokorjaamomaailmasta tutun sanan, koska tein ihan vaan äkkinäisen päätelmän, että kuvassa näkyvä rakennelma tuntuu liittyvän enemmin konepajatoimintaan. Ei sitten ole harmainta aavistustakaan, miksi tuota kuoppaa kutsuttaisiin, jos ei kysymys olisi nimenomaan kuonauskuopasta.
kuva 11.03.2021 18:09 Jussi Laukkanen  
  Kyllä hyvinkin. Korjaan tietoihin.
kuva 06.03.2021 11:09 Jussi Laukkanen  
  Kiitos täsmennyksestä. Vastaava tilanne olikin tavallaan eräiden vaunutyyppien kuvista käydyn keskustelun kohdalla. Kuten silloin suositeltiin, laaja ja taustoittava keskustelu jonkin kuvagallerian kuvan sisällöstä sopii paremmin keskustelualueelle, koska siellä aiheeseen on helpompi palata myöhemmin ja se (ainakin teoriassa) on helpommin löydettävissä kyseiseen viestiketjuun tehdyn otsikon perusteella.

Keskustelualue ei minun mielestä tällä hetkellä ole jaottelultaan paras mahdollinen. Yleinen keskustelu -otsikon alla on nyt kertynyt aika runsaasti eri viestiketjuja (928 kpl). Tästä joukosta haluaisin saada pienoisrautatieharrastuksen erotettua omaksi aihealueeksi. Lähinnä siksi, että halutun sisällön löytäminen olisi helpompaa ja keskustelualue kaikkiaan pysyisi selkeämpänä. Tässä samaan hengenvetoon täytyy sanoa, että Kalusto-otsikon alla on samantapainen ongelma: kovasti viestiketjuja ja pientä vaikeutta löytää kaivattua tietoa. Tietysti viestiketjujen otsikointia parantamalla korjaantuisi jo paljon.
kuva 05.03.2021 20:03 Jussi Laukkanen  
  Teemun ehdotus uuden osion tekemisestä keskustelualueen puolelle vaikuttaa ainakin minun mielestä järkevältä. Tämä olisi lisäksi melko kohtuullisella vaivalla toteutettavissa (toisin kuin eräät muut muutokset). Pientä pohdintaa tarvittaisiin tietysti esimerkiksi siitä, millainen jaottelu olisi oltava pääotsikon alla.

Se täytyy vielä sanoa, että saman suuntaisia ehdotuksia on tullut ylläpidolle parilta muultakin vorgin käyttäjältä.
kuva 06.02.2021 13:58 Jussi Laukkanen  
  Voi tietysti olla, että kuvan Volvo on dieselmalli ja stopin syy lämpötilaan nähden väärä polttoainelaatu. Diesel-polttoaineen hyytyminen on erinomaisen viheliäinen ongelma. Käyntiin moottorin saa hyvin (jos vaan on ollut piuhassa) ja ajamaan pääsee harmillisen kauas ennen kuin meno alkaa hyytymään. Hyvällä tuurilla vartin odottelun jälkeen lähtee taas käyntiin ja voi jatkaa ajoa, kunnes hyytyy uudelleen.
Kuvasarja:
Luxor ja Assuan keväällä 2006
 
05.02.2021 06:26 Jussi Laukkanen  
  Tämä kuvasaraja on sekä mielenkiintoinen että hieno mahdollisuus saada käsitystä elämästä ja liikkumisesta sellaisessa maassa, jonne meistä monilla ei ole käytännössä mahdollisuutta päästä itse katsomaan. Kiitos, vaivannäöstä Sepolle, että olet jaksanut laittaa kuvat näkyville tarpeellisten selitystekstien kanssa!

Toinen asia on se, että vorgin ylläpito pyrkii huolehtimaan siitä, että vorgin kuva-arkiston funktio rautatiekuvien arkistona toteutuu. Se lienee niin selvä asia, ettei siitä nyt enempää. Itse näin asian niin, että ainakin jotkin Niiliin liittyvät kuvat olisi voinut jättää pois. Mutta en halua hätiköidä.
kuva 28.01.2021 15:06 Jussi Laukkanen  
  Uskaltaisin väittää, että nuo heijastukset vain lisäävät kuvan arvoa aikansa dokumenttina.
kuva 05.01.2021 16:52 Jussi Laukkanen  
  Vaikeaa on kuvitella, millainen olisi vielä tätä parempi rautatieaiheinen talvikuva.
kuva 13.12.2020 11:10 Jussi Laukkanen  
  Tämä, kuten muutkin saksalaiset höyrykaivinkoneet, erosivat amerikkalaisista Bucyrus-koneista siinä suhteessa, ettei näissä tarvittu kauhan syöttöä rintaukseen ohjaavaa miestä. Siis sitä, joka käytti koneen pääpuomiin asennettua erillistä höyrykonetta istuen tai seisten puomin sivuun tehdyssä telineessä. Myös tässä Menck & Hambrock -kaivinkoneessa on vastaava höyrykone pääpuomin päälle asennettuna, mutta koneen ainoa kuljettaja pystyi käyttämään sitä omalta paikaltaan.

Luulisin, että koneen käyntisillalla seisovat 5-6 miestä edustavat ainakin seuraavia tehtäviä: koneen käyttäjä eli kuljettaja, rasvari, lämmittäjä, polttoaineen kantaja, apumies. (Tuli nyt turvauduttua hieman huonoksi havaittuun ulkomuistiin. Ken tietää paremmin, korjatkoon.) Nämä edellä mainitut miehet huolehtivat siitä, että kaivinkone kaivoi. Heidän lisäksi tarvittiin kymmenkunta miestä vierittelemään pois kiviä koneen luota ja tasoittelemaan kauhan jättämää liian epätasaista jälkeä sekä asettelaan uutta rataa kaivutyön edetessä. Pistokaivinkoneen kauha ei pysty ottamaan aivan koneen lähelle valunutta maata. Koneella syntynyt pohja oli myös tasoitettava lapiolla sileäksi alustaksi, jolle kaivinkoneen tarvitsenmat kiskot voitiin asetella. Kaivinkonetehtaat alkoivat tuottaa tela-alustaisia koneita vasta 20-luvulla.

Veturin luokse ryhmittyneet lienevät enimmäkseen näitä lapiomiehiä. Lisäksi joku kuvassa olevista on todennäköisesti työnjohtaja.
kuva 07.12.2020 14:44 Jussi Laukkanen  
  Tuo taitaa ikävä kyllä olla totta ja sen johdosta tämä palkitseminen ei edistä turvallisuuden parantamista niin hyvin kuin haluttaisiin.

Jossain turvallisuuden kehittämistyöpajassa todettiin, että turvallisuuden parantamisen kannalta olisi kaikkein tärkeintä kohdistaa huomio niihin tapauksiin, jossa selvittiin ilman isoa vahinkoa. Logiikka tässä meni niin, että jokainen paha vahinko syntyy samoista aineksista kuin läheltä piti -tilanne sekä pieni vahinko. Poistamalla jälkimmäiset saataisiin myös isommat vahingot minimoitua.
kuva 04.12.2020 10:55 Jussi Laukkanen  
  Viherrys voi osittain johtua myös maalin pinnassa elävistä itiökasveista. Jotkut maalien sidosaineet sopivat näille eliöille erityisen hyvin.
kuva 11.11.2020 15:49 Jussi Laukkanen  
  Digitaalinen-analoginen -kysymyksestä keskusteltiin aika paljon suunnittelijoiden keskuudessa 80-luvulla. Luin silloin asiaa käsittelevän artikkelin jostain ulkomaalaisesta lehdestä – saattoi olla amerikkalainen Machine Desing – jossa asiaa kerrottiin tutkitun turvallisuusnäkökulmasta. Artikkelin lopputulema oli se, että pelkkä lukuarvo ei kerro, missä kohtaa sallittua vaihteluväliä ollaan.
kuva 04.11.2020 05:32 Jussi Laukkanen  
  Vetureiden moottoreiden päästöasiassa pitää huomioida, että niiden päästöjä ei säädellä samalla direktiivillä kuin autojen moottoreiden päästöjä (autoissa on niin sanotut EURO-päästötasot). Liikkuvien työkoneiden moottoreiden päästöistä säädetään Stage (vaihe) -päästörajoilla ja veturit luetaan liikkuviin työkoneisiin.

Tällä hetkellä on EU:ssa tullut voimaan Stage V (V=roomalainen numero, niitä käytetään, jotta Stage-päästörajat eivät sekaantuisi EURO-päästörajoihin). Stage-päästörajat ovat erilaisia riippuen moottorin teholuokasta ja ne ovat tähän saakka astuneet voimaan porrastetusti ja niissä on käytetty melko pitkiä kahden-kolmen vuoden siirtymäaikoja.

Stage V tuli voimaan viime vuonna ja alkuperäisen aikataulun mukaan siirtymävaiheiden piti päättyä tänä vuonna. Koronan takia niihin taisi tulla jotain pidennyksiä. Stage V muutti työkoneiden päästömääräyksiä kaikkein eniten siinä suhteessa, että sen myötä alettiin rajoittaa sekä pienien (alle 19 kW) ja suurien (yli 560 kW) moottoreiden päästöjä, joihin ei EU:n piirissä oltu aikaisemmin puututtu.

Näissä kyseisissä Dr20-vetureissa näyttää kilven http://vaunut.org/kuva/143229 perusteella olevan Stage III A -säädösten puitteissa hyväksytty moottori. Kilven mukaan moottori täyttää direktiivin 97/68/EY siihen kuuluvan joustojärjestelmän mukaisesti. Lisäksi tässä tapauksessa noudatetaan direktiiviä 2004/26, joka liittää tämän moottorin teholuokastaan huolimatta päästörajoitusten piiriin, koska moottori on asennettu veturiin. Ymmärrän asian niin, että valmistusajankohdan perusteella moottorin muuten kuuluisi olla Stage III B -tasolla, mutta tässä on voitu joustojärjestelmän puitteissa mennä vanhemmalla III A -tasolla.

Voin olla tässä väärässäkin, sillä en jaksanut kaivaa esiin tietoja näiden veturien valmistumisajankohdista, mikä olisi antanut paremman pohjan arvioida, minkä direktiivin mukaan tässä on menty.

Kuka haluaa lukea asiasta enemmän, niin tämän linkin https://www.transportpolicy.net/standard​/eu-locomotives-emissions-2/ kautta pääsee ainakin alkuun.
kuva 02.11.2020 20:49 Ylläpito  
  Kuvasta on siirretty kommentteja keskustelualueelle:
http://vaunut.org/keskustelut/index.php/​topic,12663.0.html
kuva 22.10.2020 17:20 Jussi Laukkanen  
  Teollisuusratojen kuvat (ja yleensäkin kuvat kapearaiteisilta radoilta) ovat myös minun mielestä jääneet huonoon asemaan, kun alkujaan kuvien tunnistetietoja on kai ajateltu valtion rataverkkoa silmälläpitäen. Tämä on yksi tärkeä asia, mikä pitää saada kuntoon.
kuva 22.10.2020 15:38 Jussi Laukkanen  
  Vapaasti käytettävissä olevat arkistot ovat tärkeä edellytys harrastajien tekemälle historian selvitykselle. Tämä pätee oli kysymyksessä minkä tahansa historiaan linkittyvän aiheen harrastaminen. Käytäntö on osoittanut, että museot ja muut julkishallinnon osana toimivat instituutiot pystyvät harvoin palvelemaan harrastajia. Syynä on joskus rahapula, joka estää esimerkiksi digitoimisen, joskus museotoiminnan roolin ymmärtäminen ahtaasti. Oli syy mikä oli, käytännössä museot toimivat liian usein arkistojen hautausmaina.

Olen pitänyt Resiina-sivustoa melko kelvollisena välineenä julkisen arkiston ylläpitoon. Siksi olen hieman yllättynyt, että tämä sivusto on nyt tullut rinnastetuksi esimerkiksi facebookiin.

Resiina-sivustolla on ensinnäkin suhteellisen suuri todennäköisyys toiminnan pysyvyydelle. Taustalla on kaksi yhdistystä, jotka ovat osoittaneet elinvoimaisuutensa vuosikymmenten ajan. On vaikea uskoa, että ne molemmat katoaisivat kovin helpolla.

Resiina/vorg-kuva-arkisto on järjestetty laajuuteensa nähden kohtalaisen hyvin, kun vertaa tätä vastaaviin harrastajavoimin ylläpidettyihin kuva-arkistoihin. Indeksoinneissa on kehittämisen varaa aina, mutta tuntuu erikoiselta, jos vorg tuntuu toivottoman sekavalta.

Resiinan historiataltiointiin liittyy monta haastetta. Koska tämä on jatkuvasti täydentyvä kuva-arkisto, jossa ihmiset kommentoivat sinne lisättyjä kuvia, ei kuviin liittyvä tieto ole koskaan yhteismitallista. Jossain kuvassa siinä näkyvä kalusto herättää ajatukset ja toisella kertaa taas kuvan asema saa ihmiset kertomaan kuvaan liittyviä tietoja. Tämä aiheuttaa tietysti sen ongelman, että koskaan ei voi tietää, minkä kuvan takana mikäkin tieto on.

Tätä on ylläpidon toimesta koitettu ratkaista siirtämällä joitain keskusteluja vorg-kuvan alta Resiina-keskustelun puolelle, jossa viestiketjun otsikko kertoo keskustelun aiheen. Sitä voidaan tehdä useamminkin, jos se koetaan hyvänä menettelynä.

Resiina-keskustelussa on minun mielestäni toteutunut kohtalaisen hyvin historiatiedon tallentaminen. Sitä voisi seuraavaksi kehittää ainakin jakamalla esimerkiksi kalusto-osio alaryhmiin, jotta haettu aihe olisi helpommin saavutettavissa. Samoin liitetiedostojen osalta kehittämisen tarvetta on.

Siitä olen varma, että täydellistä sivustoa ei saada mitenkään aikaan. Se on mahdotonta jo siksikin, että meillä on aika erilaisia käsityksiä parhaasta mahdollisesta sivustosta. Mutta yhtä varma olen siitä, että koko ajan tämä Resiinakin menee eteenpäin – joskin hitaasti.
kuva 13.10.2020 12:12 Jussi Laukkanen  
  Juhan veikkaus osunee oikeaan. En itse huoimioinut lainkaan kuvausajankohtaa. Ehkä kaupat syntyivät sitten Lahdessa.

Kauha näyttää konemallista tarjotun mittaprofiilikuvan perusteella tämän mallin alkuperäiseltä kynsikauhalta, joka kai periaatteessa oli niin sanottu vakiokauha. Vaunuun lastattu kone itsessään on niin putipuhdas, että kauhan voi epäillä menettäneen maalinsa ollessaan kiinnitettynä johonkin toiseen koneyksilöön.
kuva 13.10.2020 10:38 Jussi Laukkanen  
  Vaikuttaa aivan uudelta ja ajamattomalta koneelta. Lienee lastattu vaunuun Hankkijalla ja on nyt lähdössä ostajalle jonnekin maakuntaan. Kauhaa ei ehkä koneessa ole ollut sitä maahan tuotaessa, mutta Hankkijan noheva konemyyjä on viimeistellyt kaupan lupaamalla ostajalle, että siihen me laitetaan sulle mukaan "kunnollinen" kynsikauha että pääset heti penkkaa kaivamaan. Vähintään jossain esittelykoneessa kauha on jo päässyt maistamaan maata. Näyttää pieneltä, mutta kiinteän materiaalin irrotukseen tarkoitetuksi kauhaksi tuo on silmämääräisesti arvioiden aika lähellä valmistajan suositusta.
kuva 07.10.2020 13:17 Jussi Laukkanen  
  Romuraudan/teräksen hinta riiippuu aika monesta tekijästä. Edellä puhuttu puhtaus vieraista aineista ja lopputuotteen laatua heikentävistä muista metalleista on yksi oleellisimmista kriteereistä. Romuraudalle/teräkselle on sen takia määritetty laatuluokat helpottamaan kaupankäyntiä. Hintaan vaikuttavat tietysti myös sellaiset käytännön asiat kuin kaupan kohteena olevan erän suuruus, sen sijainti, vastaanottajan käyttämä käsittelytekniikka ja vastaanottavan yrityksen sijainti globaalissa logistiikkaketjussa.

Tästä on seurauksena melkoinen hintahaitari. Keski-Suomessa sijaitsevan parin tonnin suuruisen sekapeltiluokkaan menevän romukasan hinta voi olla negatiivinen, kun 20 tonnin painoisen höyrykattilan arvo tuotuna vastaanottajan vaa´alle on luokkaa 2000 euroa. Ranskan rannikkoa seilaavan aluksen ruumassa olevan erän hinta määräytyy sitten raaka-ainenoteerausten pohjalta. Katsoin Lontoon (LME) hinnan ja se oli nyt noin 280 USD/tonni.

(En tällä hetkellä työskentele alalla, joten mainitsemani luvut ovat vain suuntaa antavia.)
kuva 26.09.2020 19:19 Jussi Laukkanen  
  Espoon aseman seutu oli hieno maaseutumainen miljöö 70-luvulla. Samoin Kökkeli. Harmi, että tuon aikakauden Espoosta ei ole rakennetun ympäristön osalta paljoa jäljellä. Eipä kyllä ole paljoa siitäkään, mitä oli 80-luvun alussa. Edes tiet eivät monin paikoin ole entisellään. Tuntuu hassulta, kun nykyään eksyn Espoossa lähes joka kerta, jos poikkean Länsiväylältä tai Ykköstieltä ilman navigaattoria. Ajoin sentään työkseni ristiin rastiin Espoota vielä 20 vuotta sitten.
kuva 22.09.2020 21:03 Jussi Laukkanen  
  Nyt, kun sanoit, muistuu mieleen, että tuolloin oli todella ankara keli. En muista oliko juuri tuo viikko, mutta Espoossa sanottiin, että vain neljäsosa bussivuoroista saatiin pahimpina päivinä ajettua.
kuva 22.09.2020 09:12 Jussi Laukkanen  
  Hieno kuva. Tämä on oiva esimerkki siitä, miten monen erillisen asian toteutuminen kuvassa tekee siitä kokonaisuutena onnistuneen. Tässä tapauksessa juuri nousevan auringon valon peilaus junan kyljestä, usvan verhoamat metsät, vasemmalla oleva mänty, junan sijoittuminen kuvaan jne.
kuva 11.09.2020 06:29 Jussi Laukkanen  
  Kun sattumalta osui tämä kuva kohdalle, niin vastaan vielä avoimena olevaan kysymykseen. Kone on amerikkalainen Lorain. Se on aivan ilmeistä. Tyyppi täytyy sanoa enemmän arvauksena. Se saattaisi olla 80-J.
kuva 06.09.2020 10:46 Jussi Laukkanen  
  Kuvan kuorma-auto voisi olla myös Scania-Vabis 76. Edellä mainittu yhdentoista litran moottori kyllä siinäkin olisi.

Hytin muoto antaa viitettä siihen suuntaan, että auto saattaa olla tehty ennen vuoden 1968 malliuudistusta.
kuva 25.08.2020 10:57 Jussi Laukkanen  
  Eurooppalaisia autoja tuntuu olleen yllättävinkin paljon USA:ssa. Tosin niiden suosio rajoittui lähinnä maan itäosaan. Sikäläisiä vanhoja autolehtiä lukiessa ihmettelin miten aktiivisesti monet eurooppalaiset valmistajat markkinoivat tuotteitaan jo 50-luvulla. Niille riitti kysyntää ehkä siksi, että oli paljon autonostajia, jotka halusivat pienikokoisen auton. Amerikkalaiset valmistajat heräsivät tähän ongelmaan 50-luvun lopussa ja kehittivät oman "kompakti"-mallinsa kuten Falcon, Chevy II ja Valiant. Kuvassa näkyy Kuplan vieressä valkoinen Chevy II.

Kaikki vaikuttaa kaikkeen ja se sopii myös kysymykseen amerikkalaisista matkustajajunista ja autoista. Yhtenä syynä matkustajajunaliikenteen hiipumiseen USA:ssa saattoi olla markkinoille tulleet kompaktiluokan autot, joiden kilometrikustannukset olivat äärimmäisen alhaiset. Millään rautatieyhtiöllä ei ollut mahdollisuutta painaa lippujen hintoja niin alas, että ne olisivat olleet järkevässä suhteessa auton aiheuttamiin matkakustannuksiin. Eivät täysikokoistenkaan autojen kustannukset olleet kohtuuttoman suuret polttoineen ollessa edullista.
kuva 16.08.2020 16:13 Jussi Laukkanen  
  Lähelle meni arvaus. Malli on K-33. Tämä kyseinen auto on valmistunut 1956 ja se on mennyt TVH:n Hämeen tiemestaripiirille Oriveden tukikohtaan. Nykyisen omistajan nimi on kuten ovessa lukee Esko Pohjola.
kuva 05.08.2020 10:01 Jussi Laukkanen  
  On tosissaan järkyttävän hieno höyrykuva!
kuva 03.08.2020 12:34 Jussi Laukkanen  
  Hieman vaikeasti avautuu Operailin logo myös meikäläiselle.

Operailin uutissivulla kerrottiin, että uusi brändi-ilme oli ehdolla Estonian Desing Award 2018 -kilpailussa ja samassa yhteydessä oli pari selittävää sanaa ilmeisesti myös tämän logon sanomasta. Seuraava on lainausta kyseisestä uutisesta:

Luova johtaja Ionel Lehari brändi-ilmettä työstäneestä suunnitteluryhmästä kertoo, että alkuperäinen tehtävä oli hyvin selkeä ja he tiesivät tarkalleen mitä oli tehtävä.
”Tulevaisuuden visioita selittävät kuvat ovat erittäin tärkeässä osassa brändin visuaalisessa identiteetissä, ja me olemme painottaneet niitä paljon," sanoo Lehari.
Yrityksen uusi logo, jatkuvasti pyörivä pyörä, edustaa organisaation 150 vuoden kokemusta rautateillä ja jatkuvaa huippuosaamista, sanoo Operailin hallituksen puheenjohtaja Raul Toomsalu.
kuva 26.07.2020 19:46 Jussi Laukkanen  
  Tämä vanha maalauskaavio tuntuu yllättävän modernilta. Hieno ja silmää miellyttävä se aivan epäilemättä olisi.

USA:ssa vastaavassa tilanteessa vanhan värityksen ilmestyminen joihinkin kalustoyksiköihin ei olisi mitenkään tavatonta. Siellä on tällä vuosituhannella harrastettu aika laajasti erilaisia heritage unit -maalauksia vetureissa. Vanhoja maalauskaavioita on käytetty esimerkiksi, kun jokin suurista rautatieyhtiöistä on halunnut muistaa niitä entisiä rautatieyhtiöitä, jotka on aikojen kuluessa sulautettu osaksi nykyistä yhtiötä.
kuva 17.06.2020 16:40 Jussi Laukkanen  
  Luulisin, että jatkoi liikenteestä poiston jälkeen meriteitse ulkomaille. Luultavasti johonkin melko kaukaiseen maahan tai maanosaan.
kuva 15.06.2020 12:18 Jussi Laukkanen  
  Biopolttoaineeksi luokiteltavia dieselpolttoaineita voidaan valmistaa useamalla eri menetelmällä. Tuotteissa on eroja erityisesti säilyvyyden suhteen. Huonosti säilyviä ja heikosti kylmää kestäviä ovat kasviöljyistä vaihtoesteröimällä saatuja rasvahapon metyyliestereitä (FAME tai RME). Näitä käytetään tavallisesti vain muutaman prosentin sekoitussuhteella fossiilisen dieselin seassa. Suomessa valmistetaan nykyisin HVO-biodieseliä, jossa biomassasta saaduista aineista tehdään vetykäsittelyn avulla hiilivetyjä, jotka ominaisuuksiltaan vastaavat maaöljystä saatavia kaasuöljyn hiilivetyjä. Toimii kuten fossiilinen diesel. Tunnetuin valmistaja on Neste.
kuva 14.06.2020 10:21 Jussi Laukkanen  
  Hannu näyttää ottaneen kuvan Sonyn SLT Alpha 77:lla. Oma kokemukseni muista Sonyn malleista on, että Sony tekee kuvista saturoidumpia kuin esim Canon. Se on makuasia, pitääkö siitä vai ei. Minun mielestäni Sonylla otettuja kuvia ei ole tarpeen korjata fotarissa niin paljon kuin eräiden muiden kameramerkkien kuvia.

Mitä tulee tähän kuvaa, veikkaukseni on, että taivas on se, millaisena kamera sen tallensi. (Menikö veikkaus oikein?) Omat kamerani tuottavat usein juuri tuon sävyn, kun auringon suunta sattuu olemaan sopiva.
kuva 17.05.2020 13:56 Ylläpito  
  Kuvasta on siirretty kommentteja keskustelualueelle:
http://vaunut.org/keskustelut/index.php/​topic,12356.0.html
kuva 12.05.2020 08:29 Jussi Laukkanen  
  Tämän tyyppistä kuvaa on miellyttävää katsoa. Sävyt ovat kirkkaat, mutta pilvisen syyspäivän tunnelma välittyy silti hyvin.

Kuvan muokkaaminen on nykyään yksi oleellinen osa valokuvaamista. Sen merkitystä voi verrata aikaisemmin filmiltä paperille vedostettaessa tehtyihin säätöihin ja korjauksiin. Hyvä paperikuva oli pirunmoisen säätämisen tulos, pelkästään toisenlaisen paperin valintakin muutti lopputulosta.
kuva 12.05.2020 07:40 Jussi Laukkanen  
  Tuota Juhanin mainitsemaa periaatetta kannattaa noudattaa. Hakutulokset pysyvät tällä tavoin käyttökelpoisempina.
kuva 03.05.2020 11:43 Jussi Laukkanen  
  Tuota tarkoitin, kiitos linkistä!

Mitä moottorissa varsinaisesti tuossa tilanteessa tapahtui, en tiedä. Ilmeisesti pakoputken tuli niin rankasti öljyä, että se aiheutti valokaaren syntymisen ajolangan ja veturin väliin. Tuloksena sähköjen katkeaminen koko asemalta.
kuva 02.05.2020 13:03 Jussi Laukkanen  
  Jos tenderin ajatellaan olevan veturin osa, niin silloin tenderin identiteetti määräytyisi sen veturin mukaan, johon se on kytkettynä. Tämä oli nyt nimen omaan vain mielipide.

Maalimerkinnät ovat ilmeisesti tehty jo konepajalla Amerikassa, ja laatta lisätty myöhemmin Suomessa? Olenko oikeassa?
kuva 01.05.2020 21:00 Jussi Laukkanen  
  Tässä kuvassa tosiaan on palikat jotenkin erityisen kohdallaan. Tele-efekti tuo hauskan tuntuman junan lähestymisestä ja vuodenajalle ominainen vähävärinen luonto ei haittaa, koska kuvassa värit on korostuneet sopivasti.
kuva 28.04.2020 21:25 Jussi Laukkanen  
  Monta aikakautta on läsnä tuossa paikassa. Porta Maggiore on wikipedian mukaan rakennettu vuonna 52 ja muurin tuoreimmat osat lienee reilut 200 vuotta sen jälkeen. Rata on tehty hieman yli 100 vuotta sitten. Kalusto on tuoreempaa, muttei uutta sekään.
Kuvasarja:
Rautatiearkeologiaa Pohjois-Washingtonissa
 
18.04.2020 09:52 Jussi Laukkanen  
  Samat sanat. Nämä kuvat ovat hienoja katsella, mutta hyvät taustatiedot antavat niille paljon enemmän merkitystä kuin pelkällä kuvalla voisi olla. Suuret kiitokset!
kuva 30.03.2020 19:21 Jussi Laukkanen  
  Totta, musta on tietysti myös mahdollinen. Mustaa kai on käytetty nimen omaan punaisten rajauksien kanssa.
kuva 30.03.2020 18:47 Jussi Laukkanen  
  Tumma punainen on myös minun arvioni koristeraidan väristä. Tumma punainen on valööriltään lähellä kiiltävää mustaa. Sen pitäisi mv-kuvassa näyttää tummemmalta kuin veturinvihreä. Näin näyttäisi olevan oheisessa Reinon tekemässä koosteessa vetureiden 1012, 782 ja 1030 kuvissa. 753:n kuvassa raidan tummuus vastaa sarjamerkinnän väriä. Olisiko ehkä sama tai lähes sama väri?

Mahtaako valmistajalaatan keskellä oleva väri olla punainen tässä veturissa? Jos on, ei raita voi olla ainakaan samanvärinen.
kuva 24.03.2020 21:18 Jussi Laukkanen  
  Nyt on varmasti tullut riittävän selväksi, mikä näkemys kullakin tähän keskusteluun osallistuneella on mamu-sanasta. En halua vähätellä kenenkään puheenvuoroa. Osa kommenteista on ollut oikein osuvia. Nyt tämä keskustelu tuntuu kiertävän kehää, joten on parasta lopettaa hyvän sään aikana.
kuva 23.03.2020 21:22 Jussi Laukkanen  
  Kerrassaan upea kuva tämäkin!
kuva 16.12.2019 20:49 Jussi Laukkanen  
  Vaikuttava kuva. Siksi kai kopio juuri tästä kuvasta on ripustettu vuosikymmeniä sitten tämän työpöydän taakse, jonka ääressä nyt kirjoitan. Kuvaan liittyy muisto, joka panee epäilemään joko muistiani tai oheista kuvaan liitettyä päivämäärää 01.061969. Joskus 60-luvulla ollessani siis alle 10-vuotias, isäni vei minut ensimmäistä kertaa Rautatiemuseoon, joka tuohon aikaan oli vielä Rautatiehallituksen siivessä Helsingissä. Näin silloin museon seinällä valokuvan, joka teki minuun lähtemättömän vaikutuksen. Niin lähtemättömän, että päätin hankkia kyseisen kuvan. Se ei silloin ollut yhtä helppoa kuin olisi tänä päivänä, ei ollut digitaalista kuvan taltiointia ym. Pikkulapsen mahdollisuudet kuvan saamiseksi olivat tietysti myös huonot. Haaveeni tuosta valokuvasta toteutuivat muistaakseni noin neljän vuoden päästä, kun museo oli muuttanut Hyvinkäälle. Nyt tietysti mietin, olinko nähnyt Helsingissä tämän valokuvan, vaiko jonkin toisen kuvan.
kuva 07.12.2019 20:10 Jussi Laukkanen  
  Yksi juontokone näkyy varikko-kuvassa. Väri punainen, merkkistä ja mallista ei tietoa.
kuva 07.11.2019 11:33 Jussi Laukkanen  
  Tähän Metran veturikauppaan liittyy oleellisesti yritys nimeltä Caterpillar, jota ei vielä 15 vuotta sitten olisi voinut kuvitella yhdeksi maailman suurimmista rautatiealan yrityksistä. SD70MACH-vetureiden myyjä Progress Rail on Caterpillarin tytäryhtiö. Sillä on liiketoimintaa Pohjois- ja Etelä-Amerikassa, Aasiassa, Lähi-Idässä ja Euroopassa. Sen toimialaan kuuluu lähes kaikki rautateihin liittyvä liiketoiminta lukuun ottamatta varsinaista liikenteen harjoittamista. Progress Rail liisaa vaunuja, valmistaa vetureita, huoltaa ratainfraa ja on esimerkiksi merkittävä liikenteenohjausjärjestelmien valmistaja.

Tavallaan myös nämä BNSF:n SD70MAC-veturit ovat suoraa sukua Progress Railille, koskapa alkuperäinen valmistaja EMD tuli 2010 osaksi Progress Railia.
kuva 01.11.2019 18:46 Jussi Laukkanen  
  Liikenteen seuraaminen on ylläpidon ihmisillä kaiketi itsestään selvä asia, jota ei oikeastaan malta jättää tekemättä. Itse olen seurannut vorgia käyttäjämäärien ja muiden aktiivisuutta osoittavien mittareiden avulla muutaman vuoden ajan. Nykyisin ylläpidon jäsenenä saan tietysti aikaisempaa tarkempaa tietoa.

Viestinnän ammattilaisten keskuudessa on syntynyt aika selvä käsitys siitä, että niin sanotun avoimen netin puolelta on tapahtunut muutaman vuoden ajan merkittävää siirtymistä some-alustojen suuntaan. Vorg ei ole jäänyt tästä osattomaksi. Tästä on sitten seurannut näkyvimpänä asiana kuvalisäysten määrän lasku. Tällä hetkellä ei kuitenkaan voi vetää sellaista johtopäätöstä, että jonkin ajan päästä liikenne täällä vorgissa loppuisi.

Käyttäjäaktiivisuus vorgissa vaihtelee yllättävän paljon joka kuukausi ja viikoittain. Nyt tämän viikon aikana on lisätty useita merkittäviä kuvia, joita on myös kommentoitu tiedoilla, jotka luultavasti ovat arvokkaita ja kiinnostavia monien harrastajien kannalta. Välillä on ollut hiljaisempia viikkoja. Minulle tärkeintä on kuvien ja postausten merkittävyys rautatieliikenteen dokumentoinnin ja harrastuksen kannalta. Se on tärkeämpää kuin kuvien määrä. Seuraan myös mielelläni ja antaumuksella asiantuntevien ihmisten kommentointia ja opin siitä jatkuvasti uutta.

Minulla ei ole tietoa siitä, onko tämän sivuston käyttäjien liikkumista sivustolla ja muita sellaisia asioita pyritty kartoittamaan. Sitä harrastetaan paljon kaupallisella puolella, mutta paljonko niistä mittauksista oikeasti on hyödytty on jäänyt ainakin minulle hieman epäselväksi.
kuva 01.11.2019 15:56 Jussi Laukkanen  
  Vaikka sanoin, että sivustolla on monia asioita, joita pitäisi korjata ja kehittää, ei tässä olla lähelläkään mitään katastrofia, joten ei ole aihetta paniikkiin. Osa uudistustarpeista on siinä mielessä välttämättömiä, että ne on aikanaan toteutettava, jotta tämän sivuston käyttö on sujuvaa. Näille korjauksille etsitään ratkaisuja, joilla ne saadaan hoidettua järkevästi. Tällä järkevyydellä tarkoitan myös taloudellista järkevyyttä.

Sitten on paljon sellaista, joka kuuluu kategoriaan "olisi hyvä olla olemassa". Näitä korjauksia täytyy tehdä, jotta käyttäjien liikkuminen täällä sivustolla olisi mahdollisimman sujuvaa ja sivustolle saataisiin mahdollisimman paljon mielenkiintoisia kuvia ja tekstejä. Eljaksen toive kuvien automaattisesta skaalauksesta kuuluu tähän ryhmään ja nyt selvitetään, mitkä vaihtoehdot tämän toteuttamiseksi on käytettävissä.

Edellisessä nettitiimin kehityspalaverissa tuli esiin muutama muukin vähintään yhtä tärkeä uudistus. Niidenkin eteenpäin saaminen on minun toivelistalla. Saa nähdä, miten käy.

Toivottavasti painettua Resiinaa ei lopeta edes hetkeksi.
kuva 31.10.2019 18:26 Jussi Laukkanen  
  Ylläpidon yhtenä jäsenenä yritän tuoda esiin niitä asioita, mihin olen törmännyt. Selvää on, että monet tämän sivuston toiminnosta ovat selvästi yli-ikäisiä ja niille olisi pakko pian tehdä jotain. Kuvien ja liitetiedostojen kokorajoitus on yksi vanha jäänne niiltä ajoilta, kun palvelintila oli paljon nykyistä kalliimpaa.

Harrastepohjalta toimiminen tässä tapauksessa tarkoittaa käytännössä sitä, että en minä eikä kukaan toinen täällä pysty velvoittamaan ketään toista tekemään asioita. Esimerkiksi en pysty itse tekemään muutoksia nykyiseen softaan, sillä en sitä osaa enkä välttämättä edes ehtisi tekemään kaikkea tarpeellista. Mutta en voi siihen ketään toistakaan määrätä.

Asiaa auttaisi, jos saisimme ylläpitoon lisää vapaaehtoisia. Toivotan kaikki asiasta kiinnostuneet tervetulleiksi. Minuun voi ottaa yhteyttä.