Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 28.03.2023 14:13 Juhana Nordlund  
  Äkkiseltään sanoisin, että syksyllä 1999 sen ajan Sm4:t (10 yksikköä) riittivät vain silloiseen YTV-liikenteeseen, nekin ensialkuun lähinnä pääradan kaupunkiraiteiden reiteille. Aivan alkuun niitä ei liiennyt edes Huopalahden suunnalle, mutta valitusten jälkeen sinne saatiin sentään kaksi yksikköä A- ja M-kiertoihin. Se oli tietenkin Tikkurilan suunnalta pois.

Alkusyksyllä 1999 Sm4:iä kävi enemmän tai vähemmän testaustarkoituksessa Huopalahdenkin suunnalla, koematkustin itsekin sellaisella, muistikuvani mukaan Espoon suunnalta tulleella reitillä (luultavasti E). Tuon vaiheen jälkeen alkoi sitten säännöllinen liikenne Tikkurilan suunnalla.
kuva 21.03.2023 19:29 Juhana Nordlund  
  Eteen ylös on jo sijoitettu "aurinko" (linjanumerokilpiteline), mutta toisaalta 24V:n heikkovirtajärjestelmää ei ollut vaunuun asennettu. Tuo aurinko asennettiin vain osaan tämän tyypin vaunuista.
kuva 13.03.2023 22:48 Juhana Nordlund  
  Dv16:n valonheitin ensiksi mieleen tulee.
kuva 07.03.2023 21:14 Juhana Nordlund  
  Zürichin S-Bahnista tuttu vaunuhan tuo on. Minun muistikuvani mukaan tuota esiteltiin yleisölle kuvan tilanteessa nimenomaan kaksikerroksisena lähiliikennevaununa (joka se tietysti on). Kuva tuli sattumakuvana.
kuva 04.03.2023 16:38 Juhana Nordlund  
  Sm1:n järjestysnumeron voisi laittaa tunnisteisiin.
Kuvasarja:
Raidejokerin koeajot Keilaniemessä 1.3.2023
 
03.03.2023 13:03 Juhana Nordlund  
  Itäkeskuksen väliaikaisesta pysäkistä on tässä galleriassa kuva http://vaunut.org/kuva/160941
Kuvasarja:
Raidejokerin koeajot Keilaniemessä 1.3.2023
 
02.03.2023 16:51 Juhana Nordlund  
  Muistanemme myös, että Itäkeskuksen päässä ei vielä ole päästy perille. Sinne vastaavat koeajot on suunniteltu huhtikuuksi.
kuva 02.03.2023 10:50 Juhana Nordlund  
  Onnistunut kuva.
kuva 25.02.2023 20:22 Juhana Nordlund  
  Fiat 128 tuli markkinoille 1969 ja valittiin vuoden autoksi vuonna 1970.
kuva 25.02.2023 10:55 Juhana Nordlund  
  Vagnfabriks-Aktiebolaget i Södertelge. Yhtiön nimi johdettiin tuollaisesta kirjoitusasusta.
kuva 20.02.2023 10:58 Juhana Nordlund  
  Kuvatekstissä on eräänlaista leikkimieltä mukana, eikö vain? Kera tulee muuttumaan jonkin verran kaupunkiradan (jatkeen) rakentamisen seurauksena. Kuvan Sm5-yksiköstä ei kai ole tässä galleriassa tätä ennen julkaistuja kuvia tässä asussa?
kuva 20.02.2023 10:47 Juhana Nordlund  
  Ja toisen kuvan mukaan tältä: http://vaunut.org/kuva/153217 EPön kuvan kuvausajankohdasta ei tainnut olla täyttä varmuutta päivän tarkkuudella.
kuva 20.02.2023 10:45 Juhana Nordlund  
  Tätä kirjoittaessani kuvauspäiväksi ilmoitetaan 20.2.1970. Todettakoon että tuosta noin viikkoa aikaisemmin eli 12.2.1970 Helsingin asemalla näytti tältä: http://vaunut.org/kuva/83355
kuva 17.02.2023 15:07 Juhana Nordlund  
  Mukava dokumentaatio ysilinjan rakentamisen vaiheista. Osa tuon linjan raiteista rakennettiin ja viimeisteltiin sangen myöhään liikenteen aloittamista ajatellen. Teollisuuskatu oli yksi niistä. Jämsänkadulle kiskot oli asennettu suurimmaksi osaksi paikoilleen jo 2007. Liikenne linjalla 9 alkoi 10.8.2008 eli vain reilu pari kuukautta Juhan kuvausajakohdan jälkeen.
kuva 15.02.2023 11:41 Juhana Nordlund  
  Mitä kaikkia junia tähän nyt otetaan lukuun, kun puhutaan täysin sinisistä junista? Lokakuussa 2015 on esimerkiksi Vaasan ja Jyväskylän väliä liikennöinnyt kokoonpano, jossa vaunukalusto oli väriltäänkin vain sinistä.
kuva 14.02.2023 16:15 Juhana Nordlund  
  Miro, onko listassasi Kotkan kohdalla jonkinlainen tietojenkäsittelyvirhe? Kotkan alueella pitää olla lueteltujen lisäksi Kotkan satama, mutta toisaalta taas Kouvola ei kuulu Kotkan asemiin.
kuva 10.02.2023 21:46 Juhana Nordlund  
  Ensimmäinen Ei-vaunu näyttää eniten 83-paikkaiselta versiolta eli lähiliikenteen tarpeisiin muutetulta. Seuraava vaunu näyttää päällisin puolin samanlaiselta, voisi tosin kuulua sarjaan 22651 - 22660. Tepon kanssa olen siis samaa mieltä siitä, että lähiliikennevaunut olisivat kyseessä.
kuva 08.02.2023 00:55 Juhana Nordlund  
  Ainakaan pääsylle raiteiden 1 ja 2 väliselle laiturille ei ollut tarvetta talvikaudella 2001 - 2002. Kesästä 2001 alkukesään 2002 ko. laiturin käyttö oli käytännössä olematonta. Jossain vaiheessa vuotta 2001 Vantaankosken junat alkoivatkin ajaa myös Vantaankosken suuntaan "alakautta", jonka jälkeen vanha linjaus Huopalahdesta Pohjois-Haagaan voitiin purkaa, ja purettiinkin. Silloin M-junatkaan eivät enää käyttäneet Huopalahden nykyistä raidetta 1.

Kaiken kaikkiaan siirtymisprosessi vanhasta järjestelystä nykyiseen vuosina 1998 - 2002 oli huomattavan monivaiheinen ja -ilmeinen. Itse infra Huopalahdessa oli valmis viimeistään siiryttäessä syysliikenteeseen 2001. Raiteiden liikennöintisuunnat muuttuivat moneen otteeseen noiden vuosien aikana, ja hyvin useissa tilanteissa jokin raide oli suljettuna. Hämeenlinnanväylän ylittävä 1970-luvulla rakennettu silta peruskorjattiin vähän sen jälkeen, kun uudempi silta raiteineen oli kokonaan valmis ja käyttökunnossa. Siinä vaiheessa 1970-luvulla valmistunut silta oli tietenkin ilman junaliikennettä. Nämäkin jutut vaikuttivat siihen, miten esim. Huopalahden asemalla liikennöitiin. Tunnelitien ylittävä vanha silta purettiin ja korvattiin uudella, kun alunperinkin kokonaan uusi silta oli rakennettu vanhan viereen. Tunnelitien siltamuutokset tapahtuivat muistikuvieni mukaan jo 1999. Tunnelitiellä siis yksi vanha silta korvattiin kahdella uudella.

Muutamia kuvia Hpl:n lähistön töihin liittyen olen ladannut osoitteeseen: https://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/Ark​istojen+aarteita/junat/Kaupunkiradan_rak​entaminen/
kuva 26.01.2023 14:15 Juhana Nordlund  
  OpenRailwayMapin nopeusrajoitustiedot eivät kaikilta osin pidä paikkansa. Raide-Jokerin ja Helsingin (ja Espoon) metron kohdalla on ihan selkeästi virheellistäkin tietoa. Miksei sitten valtakunnallista rataverkkoa koskevissa tiedoissakin.
kuva 25.01.2023 14:01 Juhana Nordlund  
  Hpl:n tolpassa oli mahdollisuus antaa Sn35-opaste, mutta minä kyllä olen siinä käsityksessä, että sitä näytettiin vain silloin, kun syystä tai toisesta jouduttiin siirtymään puolenvaihtovaihteissa toiselle raiteelle. Huopalahden aseman silloiselta raiteelta 1 (nyk. 4) Ilmalaan (ja Hki-suuntaan muutenkin) mentiin alunperin Sn85-vaihteen kautta, Sn putosi 80:een siinä vaiheessa, kun numeronäytöt otettiin käyttöön Hpl:n pitkissä vaihteissa. Puolenvaihtovaihteet olivat kuitenkin lyhyet, samoin vaihde turvaraiteelle. Mutta tuo keltaisen valon tavallisuus kuvan suojastusopastimessa sinänsä kyllä perustuu JR:n kertomaan taustaan.
kuva 24.01.2023 16:38 Juhana Nordlund  
  Kuvan tilannetta ajatellen suojastusopastimessa paloi keltainen valo (ja Hpl:n lähtötolpassa punainen) jo senkin takia, että samaan aikaan Pitäjänmäen suunnasta Huopalahtea lähestyi järjestely- ja keräilyjuna, joka näkyy puolisen minuuttia tämän kuvan jälkeen otetussa kuvassa: https://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/Ark​istojen+aarteita/junat/Ratojen_varsilta/​Hpl_1986.jpg
kuva 14.01.2023 07:14 Juhana Nordlund  
  Toisaalta loisteputkiinkin on voinut valita erilaisia sävyjä jo pitkään. Sinänsä on totta, että kuvassa ledilliset Edo ja ERd erottuvat useista muista vaunuista, ja yhtenä syynä kuvassa erottuviin sävyeroihin voitaneen pitää sitä, onko valokalusteissa ledi- vai loisteputkitekniikka.
kuva 11.01.2023 17:46 Juhana Nordlund  
  Aggregaattujutuista on keskusteltu kuvan http://vaunut.org/kuva/3582 kommenteissa. Tuon(kin) mukaan Rt:issä ja Rbkt:issä oli aggregaatti.
kuva 08.01.2023 10:52 Juhana Nordlund  
  Huomasin lisäksi, että hitaalla ajonopeudella tehtyjen koeajojen aikana henkilökunta katseli tietyissä kohdissa varsin aktiivisesti virroitinta ja ajolankaa. Niissä(kin) tilanteissa tarpeen mukaan peruutettiin vähän, ja sen jälkeen jälleen jatkettiin matkaa alkuperäiseen suuntaan.
Kuvasarja:
Raide-Jokerin koeajo Haagassa
 
05.01.2023 18:26 Juhana Nordlund  
  Hyvä kuvasarja.
kuva 01.01.2023 17:50 Juhana Nordlund  
  Jep, laajempi keskustelu linkitetyn kuvan yhteydessä vei ajatukset yllä näkyvän kuvan tilanteeseen.
kuva 22.12.2022 09:16 Juhana Nordlund  
  Varsin mielenkiintoista ja suuresta massasta poikkeavaa materiaalia olette ladanneet verkkoon. Kiitoksen arvoinen teko.
kuva 03.12.2022 06:08 Juhana Nordlund  
  Noitahan voi pohtia ja setviä, varsinkin jos aikaa ja energiaa riittää siihen. Hyvin suuri osa järjestelmistä lokeroituu hyvin Jimin linkittämän tietopaketin mukaisesti. Sitten jää jäljelle muutamia mielenkiintoisia järjestelmiä, joissa on järjestelmän (kaupalliseen) nimeen nähden epätyypilisiä ominaisuuksia. Oslon metron Holmenkollenin haaralla on ollut vielä virtakiskovirroituksenkin aikana tasoristeyksiä. Yleensä nk. täysmetroissa ei sellaisia ole. Wienin metrolinjaa U6 liikennöidään Light Rail -kalustolla (eli ratikoilla). Lidingön ratikka oli vuosikausien ajan hallinnollisesti rautatie (moottorivaunut junia), mutta nykyään se on virallisestikin raitiotie raitiovaunuineen. Berliinin ja Hampurin S-Bahneissa on virtakiskovirroitus ja runsaasti tunneliosuuksia. Silti ne ovat rautateiden osia (ei metroja / U-Bahneja). Joissakin maissa on ollut ja on edelleen (kapearaiteisia) sähkörautateitä, joilla on ollut kaupungin keskusta-alueilla katuratoja ja pysäkkejä raitiojärjestelmän tapaan. Kalusto on voinut olla päällisin puolin hyvinkin saman henkistä verrattuna raitiovaunuihin. Sen lisäksi modernimpana asiana ovat duoraitiotiet, joissa osa linjauksista on raitiotietä ja osa rautatietä. Listaa voisi jatkaa pidempäänkin.

Kuvan liikenneväline on pikaraitiovaunu, joka kulkee pikaraitiotieksi rakennetulla radalla. Usein pikaraitiotiestä huomattava osa on erotettu kulkemaan omille kaistoilla tai käytävillä, toisaalta yhteiskaistat autojenkin kanssa ovat mahdollisia. Yleensä pikaraitiotie poikkeaa muista raitioteistä ssiinä, että järjestelmässä liikennevälineiden matkanopeus on luokkaa 25 km/h tai sen yli. Korostan matkanopeus, joka on ihan eri asia kuin huippunopeus (Jokerilla huippunopeus on 70 km/h).

Matkanopeuteen vaikuttaa erityisen paljon pysähtymistiheys, siksi pikaraitioteillä pysäkkiväli on pääsääntöisesti harvempi kuin perinteisemmällä raitiotiellä. Liikennevaloetuudet pyritään tekemään täydellisiksi, tavoitetilanteessa pikaratikka pysähtyy siis vain pysäkeillä. Toisaalta monet kokonaan uudet raitiotiejärjestelmät pyritään tekemään pikaratikkamaisiksi, vaikka ne eivät ehkä kaikilta osin täytä pikaraitiotien kriteerejä.
kuva 14.11.2022 11:03 Juhana Nordlund  
  Kyllä, ja sangen tyylikkäästi.
kuva 12.11.2022 13:22 Juhana Nordlund  
  Arvoitus on saattanut ratketa, on kesä 1979 ja juna voi hyvinkin olla P 123. Muina kesinä ei ainakaan ole voinut ottaa kuvaa, jossa näkyy samanaikaisesti asemarakennus tuolla ilmeellä ja uudemman erän CEmt-vaunuja.
kuva 12.11.2022 09:04 Juhana Nordlund  
  Vielä tuohon sähköratavaurioon, joka ei tähän kuvaan todellisuudessa liity: Mainittu sähköratavaurio tapahtui Hämeenlinnassa torstaina 22.3.1984. Silloin tehtiin dieselkorvauksia, jotka vähän sekoittivat veturikiertoja. Ja siihen liittyvän radiouutisoinnin perusteella otin ylemmässä kommentissani kerrotun kuvan, ja muitakin junakuvia, joista ilmeisesti parikin olen julkaissut täällä vaunut.org:ssa ihan muuten vain. Löysin Hämeenlinnan vaurioon liittyvän uutisen HS Aikakoneen palvelusta. Linkki (maksumuuri): https://nakoislehti.hs.fi/35d6748e-6e39-​4202-a461-47acbee6b13a/12
kuva 12.11.2022 07:52 Juhana Nordlund  
  Olettaen, että CEmt-vaunut ovat todellakin uudempaa hankintaerää ja asemarakennuksen kaarihallin pääty on uusittu jo ennen kesää 1980 (tai siihen mennessä), kuvan aikahaarukaksi muodostuu lähinnä vuosi 1979. Sitä voi sitten spekuloida, onko tuo Dv12-vetoinen juna mikä ja mihin. Harmaa päivä, vuorokaudenaika ei välttämättä ole aamu, vaikka CEmt:t kannustaisi ajattelemaan niin. Lähtöraide 9 vie ajatukset siihen, että Deeveri-juna olisi Rantaradalle lähdössä. Sen muistan että talvikaudella 1979 - 80 Turkuun meni veturijunia arkisin kovin vähän, vain P127 (16:02) ja P 129 (18:02). Lisäksi perjantaisin P 125 oli veturivetoinen. Kesän 1979 tilanne ei ole tiedossani, tosin kuvassa näkyy vähän luntakin, niin kesäkuva tämä ei varmaankaan ole.
kuva 11.11.2022 19:09 Juhana Nordlund  
  Tässä galleriassa on jonkin verran kuvia Helsingin asemalta vuodelta 1984. Niissä ei enää näy noita asemarakennuksen seinän yläosassa olleita valomainoksia (Helsingin Sanomat yms.). Kuva on otettu ainakin ennen vuotta 1984. Yllättävän mutkikkaaksi ajan määrittely menee, vaunustojärjestys ei puolla 1980-luvun aivan alkua eikä tietyt jutut enää 1984:ää tai sen jälkeisiä ajankohtia. Toisaalta joku 1983 olisi sitten mahdollisuuksien rajoissa, jos lähtökohtana on P 121 Turun satamaan. Ja jossain vaiheessa 26-sarjan Dv12:t alkoivat käydä harvinaisemmiksi Helsingin päässä. 1980-luvun alussa ne olivat kuitenkin vielä todella yleisiä Turun veturivetoisissa pikajunissa. Dv:iden numeronäkökohta kertoo vain todennäköisyyksistä, ne eivät siis ole ehdottomalla tavalla rajoittavia tekijöitä.
kuva 11.11.2022 12:19 Juhana Nordlund  
  Aamuturkulainen (P 121) 1980-luvun melko alussa on varmaankin todennäköisin vaihtoehto. Lumien jäänteitä näkyy radalla, toisaalta on jo melko valoisaa siihen nähden, että klo alkaa olla vasta lähempänä puolta kahdeksaa. P 123 taas oli varsinkin talvikausina jonnekin kevääseen 1985 saakka Porkkana. Kesällä 1984 P 121 aikaistui ja sai vakioveturikseen Dr13:n. Eht junan ensimmäisenä vaununa ei ole sensaatio. Turun junissa meni suljettuina jos jonkinmoisia vaunuja. Niiden määränpää oli luonnollisesti Turun konepaja. Kerran onnistuin ottamaan sen ajan P 127:stä kuvan, jossa tupla-Deeverin jälkeen oli Pot. Sekin kuva olisi mielenkiintoista löytää ja skannata.
kuva 11.11.2022 06:58 Juhana Nordlund  
  Tämä voi olla turkulainen (eli ihan jatkuvasti toistunut peruskuvio muuten kuin Eht:n osalta), tämä voi olla pakettikatkon jälkeinen aamu (sekin suunniteltu juttu, mutta ei jokapäiväinen), mutta tämä voi liittyä ajolankavauriosta aiheutuneeseen poikkeusjärjestelyyn olettaen että määränpää ei ole Turku. Itse otin keväällä 1983 tai -84 samankaltaisen kuvan Helsingin asemalla jompanakumpana mainittuna keväänä, siinä oli kaksi Deeveriä lähdössä aamupäivällä tai päivällä päärataa ylöspäin. Syy oli ajolankavaurio jossain, mistä syystä pääradan veturikierrot menivät sekaisin dieselkorvausten myötä. Olin siis uutisista lukenut, että pääradalla oli ollut ajolankavaurio, ja lähinnä Dr12:n kuvaamistilaisuuden toivossa lähdin kamera mukanani asemalle. Dr12:ta ei sillä kertaa ollut, tupla-Deeveriin piti tyytyä...
kuva 10.11.2022 15:39 Juhana Nordlund  
  1. lk palvelut ovat junan toisessa päässä (eli Hki-päässä), joten sen puolesta laittaisin panokseni 1980-luvun alun puolelle. Omat muistikuvat matkustamisistani ovat sellaiset, että vielä esim. 1979 Helsingistä maakuntiin mentäessä CEit tai CEhit tapasi olla heti veturin jälkeen. Huomionarvoista on myös plootujen helmattomuus. 1970-luvun puoliväli sulkeutuu senkin puolesta pois (silloinkin helmattomia oli, mutta ei kovin usein noin monta noin suurella edustuksella).
kuva 07.11.2022 13:51 Juhana Nordlund  
  Ainakin kuvan http://vaunut.org/kuva/65068 kommentissa kerrotaan, että Tenkon esikuvana oli Mänttä.
kuva 07.11.2022 11:26 Juhana Nordlund  
  No jopas tuli sattumakuva. Rautatiekuvien parhaimmistoa.

Tuo yhtymä-sanan osan peilikuva muodostuikin oivalliseksi arvoitukseksi. Symmetriset kirjaimet voivat joskus hämätä.
kuva 04.11.2022 09:01 Juhana Nordlund  
  Tällaiseen kysymykseen voinee saadaan vähän erilaisia vastauksia riippuen vastaajasta, mutta itse käyttäisin turvallisin mielin sanaa nauta. Nautanaaras on lehmä, uros on sonni (kastroituna härkä) ja jälkeläinen on vasikka. Tieto on peräisin Eläintieto.fi:stä, härkä-sanan määritelmä tässä ehkä on "kiistanalaisin". Tai ehkä monia hämää se, että härkä yhdyssanan etuliitteenä on käytännössä laajempimerkityksinen kuin että se tarkoittaisi vain kastroitua sonnia (vrt. häränliha).
kuva 02.11.2022 03:41 Juhana Nordlund  
  Asiasta kiinnostuneiden kannattaa varmaankin selata myös tämä: https://kerrokantasi.hel.fi/ratikkamuuto​kset/UKa7Pl2brfxkla2tErOmehoYjVRbQIva?he​adless=false&lang=fi Linkin jutun kommentointi on jo sulkeutunut, mutta itse teksti on sinänsä hyvinkin ajankohtainen. Helsingin kantakaupunkiin suunniteltujen ylityspaikkojen määrä on voinut muuttua hieman.
kuva 01.11.2022 15:30 Juhana Nordlund  
  9.4.1971 oli pitkäperjantai. Sen tiedän ja muistan, että menimme vanhempieni ja pikkusiskoni kanssa pääsiäiseksi Helsingistä Poriin tuona keväänä, ja meillä oli paikat kiitojunanvaunussa (joko KEi tai KEis). Jos tuo on Porin aamujuna, niin varsin ilmeisesti meidän väki oli kyydissä kuvan junassa.
kuva 01.11.2022 14:20 Juhana Nordlund  
  Hervannassa ylityspaikkoja on ilmeisesti halliin johtavalla Hermiankadun radalla. Tampereen ratikan infosivu kertoo niistä, että "Hervannassa ylityspaikkoja on Hermiankadulla kohdissa, joista ihmisten arvellaan joka tapauksessa mielellään kulkevan kadun yli. Ajoradan yli on näissä paikoissa suojatie, mutta kiskojen yli siis ei."
kuva 01.11.2022 09:51 Juhana Nordlund  
  Yksi raitiotien ylityspaikkoihin liittyvä näkökohta Helsingin kaupungin nettisivulta lainattuna: "Ylityspaikka ei kuitenkaan poista raitiovaunun kuljettajan varovaisuusvelvollisuutta jalankulkijoita kohtaan."
kuva 28.10.2022 18:36 Juhana Nordlund  
  Kyllä, nykyään taas ratikkayhteys jatkuu Moillesulaz'sta rajan yli Ranskan puolelle Annemasseen. Keväällä 2010, jolloin Annemassessa tosiaan olin majoittuneena muutaman vuorokauden, tuota yhteyttä (eikä ratikkarataa) ollut. Aikanaanhan (jo kauan sitten) on ollut myös, siinä mielessä ympyrä on sulkeutunut.
kuva 28.10.2022 10:03 Juhana Nordlund  
  Muun muassa laituritaululla näkyvä Annemasse on naapurimaan (Ranskan) puolella. Ranskalainen tuo SNCF:kin tietenkin on. Annemasseen pääsee Genèvestä ranskalaisella kaupunkibussillakin (tai vaikka kävellen, jos sattuu olemaan rajalla olevan ylityspaikan läheisyydessä). Yhdellä Genèven reissullani majoituin Annemasseen, arvatenkin hintatasojen takia.
kuva 27.10.2022 13:41 Juhana Nordlund  
  Tuon TKL:n dieselbussin rekisteritunnus on varmaankin HJ-321. Se taas kuului TKL 115:lle, joka on vuodelta 1950. Se on AEC Regal Mark III Valmetin korilla. Korimalli on varsin pitkälle sama kuin tuossa rollikassakin. Kilpi HJ-321 on vaihtunut myöhemmin IDI-47:ksi.
kuva 27.10.2022 13:32 Juhana Nordlund  
  Täsmälleen vastaavaa ratikkakuvaa ei ole, mutta jonkin verran samantapainen on. Siinä on ratikka kumpaankiin suuntaan, ja loittonevan ratikan perässä menee henkilöauto aivan kuten ylläkin menee loittonevan (johdin)bussin takana. https://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/til​apaiset/off-topic/ratikat/IMG_17504A.jpg
kuva 27.10.2022 06:21 Juhana Nordlund  
  Tätä kirjoittaessani kuvausvuodeksi ilmoitetaan 1965. Oikea ajankohta lienee 1950-luvun alkupuoli. Sekä diesel- että johdinbussi näyttävät kovin tuoreilta, johdinauto on vuodelta 1949 ja kuvan diesel edustaa myös 1940-50-lukujen vaihdetta. Autot näyttäisivät 1960-luvun tilannetta ajatellen todella vanhahtavilta.
kuva 25.10.2022 06:44 Juhana Nordlund  
  Jos tuon Porkkanan toinen pää on todellakin aivan raiteensa päässä, niin sitten se juna on P 122:ksi todella pitkä. Kolmirunkoisen Porkkanan takapää jäisi ehkä kuvan näyttämään kohtaan. Voihan se olla, että joinakin aamuina P 122 ajettiin ihan kalustokierrollisista syistä tuon pituisena, en enää muista. Hki - Turku -reitillä oli ihan normaalia, että Porkkanoiden pituuksissa oli viikonpäiviin sidottua vaihtelua, ja että varsin usein tietyt yksiköt olivat suljettuja.
kuva 25.10.2022 06:37 Juhana Nordlund  
  23.10.1978 oli maanantai, ja dieselveto P 67:ssä oli erittäin luonteva. Saman vuoden elokuussa matkustimme koulumme järjestämälle leirille osuuden Hki - Pko - Sk junalla P 67. Sekin oli maanantai, ja silloinkin vetovoimana oli 2 Dv12. Käytännön taustalla olivat varmasti Petrin mainitsemat sähköradan kunnossapitotoimet.
kuva 24.10.2022 07:01 Juhana Nordlund  
  Tuosta kai on olemassa erilaisia teorioita, mutta kuvan http://vaunut.org/kuva/12501 kommentoinnin puolella asiaa on kysytty myös, ja siihen saatiin siihen nopeasti vastauskin. Eli alunperin hyvä musiikki on saanut "jalan vipattamaan", se on siis mennyt jalkaan. Juttu on sitten laajentunut sillä tavoin, että hyväksi koettu kuva (tai ehkä näkymä muutenkin) aikaansaa vastaavia elämyksiä, niinpä se sitten "menee jalkaan". Näin olen tämän gallerian juttuja selatessani päätellyt.