916-146129 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

  

kuva 26.04.2007 17:03 Petri Pitkänen  
  Jäähdytyskennojen sijoittelu on edelleenkin sama kuin ennen saneerausta. Kuvassa keulassa ja vasemmalla sivulla säleikköjen takana on pääkierron kennot. Oikealla sivulla (piilossa) on vaihteistoöljyn ja sivukierron kennot peräkkäin.
kuva 27.10.2005 08:31 Petri Pitkänen  
  Kohta harvinaista kuvattavaa tuo puhelinkoppi.
kuva 27.10.2005 08:29 Petri Pitkänen  
  Taustalla vesilasitehdas.
kuva 26.10.2005 18:47 Petri Pitkänen  
  Tässä onkin tällainen hauska epätarkkuus, joka eräänä jäi JT:n muutoksen yhteydessä voimaan. Alkuperäinen suunnitelma olikin, että JTT olisi suurimmalta käyttäjäkunnalta jäänyt kokonaan pois. Se otettiin kuitenkin eräille henkilökuntaan kuuluville vielä mukaan käyttöön. Tuo JTT 7.1 (3) -kohdan mukainen koukkuvaatimus siis löytyy kerrostalostakin, mutta ko. opastinlyhtyä ei käytetä esim. tavarajunissa enää lainkaan, eikä kiinteitä loppuopastimiakaan ole. JT 9.8 mainitsee myös ainoastaan kiinteät loppuopastimet, joita käytetään. Yleisesti ottaen, kuljettaja on velvoitettu ilmoittamaan jarru- tai pääsäiliöjohdon tyhjenemisestä. Mikäli tällaista ilmoitusta ei ole tullut voi liikenteenohjaus pitää junaa kokonaisena. Siinä sitä loppuopastinta..
kuva 26.10.2005 08:54 Petri Pitkänen  
  Kyllä. Tämä oli jo eläkkeellä olevan kolleegan muistikuva, mutta toisaalta jos katsoo ko. asemia, niin tuo Kaipiaisten "puuttuva pala" sopii kyllä hyvin Utin asemaksi ulkoisilta ominaisuuksiltaan.
kuva 25.10.2005 23:06 Petri Pitkänen  
  Syy loppuoppaiden koukulle löytyy vanhasta JT:stä ja mahdollisesti käytettävästä "sekavaunustosta", joka muutti loppuopasteen käytön kiinteästä lyhtymalliseksi. Nykyään viraton.
kuva 25.10.2005 22:36 Petri Pitkänen  
  Näitä käytetään Suomessa välien katkaisemiseksi, mutta outoa automaattivälien luvatussa maassa..
kuva 25.10.2005 22:07 Petri Pitkänen  
  Tämän rakennuksen toinen puolisko on raahattu joskus ammoin Uttiin, vai muistanko oikein? Juhani saattaa tietää...
kuva 25.10.2005 21:40 Petri Pitkänen  
  Matkatavaraosasto eteläpäässä = SM1
kuva 25.10.2005 21:33 Petri Pitkänen  
  Perussarjaa. Ei oppi ojaan kaada. Vaikeampaa edessä.
kuva 11.10.2005 13:33 Petri Pitkänen  
  3110 on veturijuna. Tämä on kellonajasta huolimatta 3114.
kuva 16.09.2005 20:01 Petri Pitkänen  
  Oli ihan aiheellinen siirto. Aamuruuhkassa ohitse vilahtavat pikikset ja kymmeniä ihmisiä ahtautuneena myös tässä kohdassa laituria odottelemassa paikkua. Eipä jäänyt paljoa tilaa laiturin "turva-alueen" ja asemarakennuksen väliin.
kuva 16.09.2005 18:57 Petri Pitkänen  
  Tämä oli melko painava yhdistelmä Veto-Jussille matkan mäissä, etenkin Viikissä. Tuo 418 oli siitä erikoinen vatkain, että ellei ollut tarkkana, niin alamäessä max-nopeuden vaiheilla vaihteisto heitti ykköselle, eikä vaihtanut suuremmalle ennenkuin pysähtyi ja aloitti alusta.
kuva 16.09.2005 18:44 Petri Pitkänen  
  Ilmalassa löytyy 2020:n keulilta, kunnes poistetaan ja asennetaan mihin milloinkin.
kuva 05.09.2005 09:30 Petri Pitkänen  
  Tiedän Lari, tiedän. Suurin osa on käynyt "täydennyskurssin", jääräpäät eivät.
kuva 03.09.2005 10:29 Petri Pitkänen  
  On vissiin käsitteet sekaisin.. Junahenkilökunta, joka on nykyisin nimellä junamiehistö, on junan henkilökunta, ei kuitenkaan kuljettaja. Ts. konnari on se henkilö, joka edelleenkin myy lippuja kaikissa matkustajaliikenteen junissa, muutosta ei ole tapahtunut. Rahastajat ovat lähiliikenteessä muuttuneet konnareiksi käytyään konnareiden lähiliikennekurssin. Tuota vanhaa konnarikoulutusta ei enää anneta, jossa pätevyyden sai kaikkiin konnaritehtäviin, vaan nykyisin ratapihatyö = vaihtotyö, linjaliikenne = pikajunat ja lähiliikenne on koulutuksessa eroteltu omiksi osikseen. Konnarin työ on siis edelleen lipunmyyntiä ja varmistusta siitä, että matkustajat ovat kyydissä ennen ovien sulkemista tai junan lähtöä, josta lähtövalmiusilmoitus kuljettajalle. Tätä ei kannata sekoittaa lähtölupaan, joka onkin sitten kuljettajan ja liikenteenohjauksen välinen asia.
kuva 09.08.2005 08:37 Petri Pitkänen  
  No niin! Siinä huomaat, ettei kannata nuolaista ennen kuin tipahtaa! ;-) Eikös asia ole vieläkin niin, ettei Pasila-Hki-välillä myydä pikikseen lippuja, joten matka joutuu..?
kuva 07.08.2005 12:46 Petri Pitkänen  
  Tarkka paikka lienee n. 237 metriä länteen Pellosta... ;-)
kuva 07.08.2005 12:43 Petri Pitkänen  
  Tavallaan tuo aurausmerkki tarkoittaa 'ylikulkua', sillä tuo on tieto aurausta suorittavalle yksikölle lähestyvästä "tasoristeyslankutuksesta", jossa 'auran terät on nostettava'. Toinen, suorakaiteen muotoinen merkki, jossa on musta kehys ja oranssi sisus, kertoo, että 'auran siivet on suljettava'. Tämä tietenkin siis laitureiden kohdalla. Vaatii salapoliistyötä selvittää merkkien nykykäytäntö, kun niitä on rataosa edelleen täynnä siirtymäajan erään kulminaatiopisteen täytyttyä, kun niitä ei enää JT tunne. Toinen vaihtoehto on, että talvet ovat Suomessa lopetettu.
kuva 07.08.2005 12:29 Petri Pitkänen  
  Kestääkö jollakin junalla ajaa Pasilasta Stadiin 7 minuuttia, vaikka kyseessä olikin "noin" -ajat? Kaikki asemilla tuhlattu aika ovensulkemisineen paikataan kyllä matkalla, vai mitä Lari?!
kuva 07.08.2005 12:22 Petri Pitkänen  
  Tämä, ellei sitten näitä ole enemmänkin liikenteessä, tuotiin Länsisatamaan (Hki) 4/8. Ei auennut tuo käyttötarkoitus silloinkaan...
kuva 07.08.2005 11:17 Petri Pitkänen  
  Hyvin kuvattu, Antti! Ei näy turhia maleksijoita kuvissa.. ;-) Niistä toisista yksilöistä siellä jonossa... akun lataus ja toimiin 1-turneessa Sepon kanssa!
kuva 21.07.2005 12:47 Petri Pitkänen  
  Sellaisten junien kokonaisuus, joissa ei ole kiinteitä loppuopastimia (+ käytännössä muutkin junat) todetaan kuljettajan toimesta. Mikäli pääsäiliö- tai jarrujohdon paineissa ei tapahdu normaalista poikkeavaa paineenalennusta, voidaan juna katsoa olevan kokonainen. Mikäli paine putoaa muusta kuin tarkoituksellisesta syystä, eikä kuljettaja voi muutoin todeta junan kokonaisuutta, on vaunuluettelon ja junassa olevan viimeisen vaunun numerot todettava yhdenmukaisiksi. Kokonaisuuden varmistus on siis siirtynyt js:lta kokonaan kuljettajalle. Näin oli asia jo aiemminkin kiinteiden loppuopastimien ollessa kyseessä.
kuva 20.07.2005 03:04 Petri Pitkänen  
  Niin, junassahan on junaturvallisuudesta vastaava päällikkö.. aivan siellä keulilla. Tuo "kipparointi" on aika harhaanjohtava nimitys -- kaikella kunnioituksella mainiten.
kuva 02.07.2005 08:41 Petri Pitkänen  
  Seepran sn on 43/75 km/h aluevaihteen asennosta riippuen. Kyseessä on siis vaihteiston rakenteelinen nopeus. Hinausnopeus on 80 km/h (ellei muut syyt sitä rajoita), koska vaihteisto on erotettu nopeusaluevaihteen keskityksellä ;-)
kuva 01.07.2005 00:59 Petri Pitkänen  
  Totta, Eero! Näinhän sen Tampereelle menon itsekin, mutta numerot välillä heittävät, kun ei ole sellaista "harrastuspohjaa".. Tiedätkö Eero mihinkä koneeseen 2037:n ilmankuivain asennetaan? 2033:n kone on tosiaankin aika lopussa. Sille tehtiin taannoin kevyt kansiremppa ja pari sylinteriputkea vaihdettiin, mutta kokonaisuudessaan kone on aika huono. Tuo "laku" joka pakoputkesta näkyy haisee aikalailla öljylle väristä huolimatta... Jokainen kone käynnistyy erilailla, eikä tässäkään ole sen suurempia ongelmia sen suhteen. Käynnistyslämpötila "kylmänä" on n. +20oC (sähkölämmitin + tarv. talvella Webasto) Aiemmin käynnistyslämpötila oli (kavitaation ehkäisemiseksi) aina yli +50oC, koska esilämmitystä höyryllä valvottiin.
kuva 30.06.2005 00:57 Petri Pitkänen  
  ..siis loppuihinkin.
kuva 30.06.2005 00:57 Petri Pitkänen  
  Taisi olla joskus 80-90-lukujen vaihteessa, kun kulmakarvoja jatkettiin... Tulivat aika varkain..
kuva 30.06.2005 00:45 Petri Pitkänen  
  Mikä kippari.. Missä??? Onko tässä laiva vai lentokone?
kuva 30.06.2005 00:39 Petri Pitkänen  
  2033:n kone on jo niin väljä, ettei tuossa tarvita mitään erikoistemppuja noiden "savujen" aikaansaamiseksi. Tuo 900 r/min on aivan normaalia jokahetkistä käyttöä noin niinkuin muutenkin.. Todennäköisesti tämä on seuraava pataan joutava Hesan kone, ellei 2037 ehdi ensin.
kuva 28.06.2005 16:18 Petri Pitkänen  
  Onhan tuossa hajonnut kuvassa oikealla oleva muovinen päädyn sivupaneeli UIC-kaapelin luona ja astinlauta.
kuva 28.06.2005 16:08 Petri Pitkänen  
  Seisoivat koko Juhannuksen ajan Ilmalassa..
kuva 28.06.2005 16:03 Petri Pitkänen  
  Niin on kuin Sr1! Nopeuspotikka + suunnanvaihtokahva valoineen samaa mallia ja tehonsäätöratin asteikko kuin osassa Sr1-vetureita. Ratti hieman pienempi alkuperäiseen verrattuna. Nuo ajopöydän kytkimet ovat samaa wanhaa mallia, kuin alkuperäisissä Sr1:ssä oli. Eivät kovinkaan laadukkaita, jonka vuoksi vaihtuneet nykyisiin lähes samannäköisiin, sekä hieman järkeistettynä poistettu n. puolet "turhista" toiminnoista.. Ihme kun keskipalkissa ei ole läpivirtaustuuletusaukkoja, kuten Sr1:ssä oli aikoinaan. Tulipahan ilmaa ennen ilmastointilaitteita..
kuva 25.06.2005 10:43 Petri Pitkänen  
  Vanha JT:kin vielä turvana..
kuva 21.06.2005 17:03 Petri Pitkänen  
  Minkälainen "ylitäytönestin?" Ei ole sattunut silmään...
kuva 18.06.2005 11:22 Petri Pitkänen  
  Tässähän on Telakkak:n ja Tehtiksen kulmaus. On muuten aika rajalla, etten sanoisi Punavuoreksi.. Rööperi, Röba, Röbika, Punis tai Punkku. Toisaalta kuva on otettu jo Eiran puolelta... Sanoisko Engis, Engtsu tai Engu. Makuasioita ;-)
kuva 13.06.2005 01:36 Petri Pitkänen  
  Kuljettajaksi valmistunut kaveri on luonnollisesti harjoitellut kuljettajan työtä sekä ratapihapäivystäjissä, että linjajunissa työnopastajan johdolla. (Tällä hetkellä perussarjoina esim. Ilmalassa Dv16, Sr1 ja Sr2). Saatuaan kaksinajopätevyyden koulutuksen päätteeksi, hän harjoittelee vielä yhdeksän viikkoa kahdenmiehenajossa ennen lopullista valmistumistaan. Tämän jälkeen alkaa tyyppikoulutus Sm-kalustoon. Aiemmin kuljettajaksi valmistuttiin nopeimmillaan n. viiden vuoden kuluttua koulutuksen aloittamisesta. Systeemi vain oli erilainen.
kuva 11.06.2005 16:59 Petri Pitkänen  
  Muuten juuri näin, Ville, mutta 3-vaihde, eli nestekytkin ei ole lukkiutuva, vaan tuo voiman siirtyminen tapahtuu lähes kuin lukittavissa malleissa kuitenkin pienen luiston kera, joka on luokkaa 2 - 3%. I ja II vaihteilla momentinmuuntimen luisto voi olla 30 - 70%.
kuva 10.06.2005 21:07 Petri Pitkänen  
  Harvemmin tämä satamassa oli, koska juuri ilmankuivain oli se tekijä, joka pelasti koneen vielä hetkeksi 2029:n kohtalolta Ilmalan käytössä. Suunnitelmissa oli aiemmin vaihtaa myös 2029:n pääkone tämän tilalle, mutta se ei toteutunut tällä kertaa. 2037:n päämoottorin huono kunto, vaikkakin pyöräkerta olikin lähes uusi, passitti sen viimeiseen jonoon. Kyse on kompromisseista, joka leikki loppuu kuitenkin vuoden 2007 loppuun mennessä sarjan lopullisena hylkäyksenä.
kuva 10.06.2005 20:43 Petri Pitkänen  
  Pitää vielä kertoa Jonzelle... Tuo vaihtotyöjohtajan/ junamiehen/ vaihdemiehen - EI ratamiehen - pään yläpuolella olevan peilin tarkoitus on auttaa kuljettajaa näkemään Vapiti-kytkimen sangan kytkeytyminen vaunun koukkuun. Toisaalta kuljettaja pystyy ajamaan veturin kiinni vaunuihin myös siten, ettei suuntaa tarvitse kääntää todetakseen Vapitin kytkeytymistä. Puskimien osuminen vaunuihin ei ole mikään 'ihmejuttu', johon tarvittaisiin peilejä.
kuva 09.06.2005 22:44 Petri Pitkänen  
  Tämä 'riippuvuuden puuttumismerkki' on jo historiaa. Tilalla on JT:n mukaisesti 30 km/h nopeusmerkki.
kuva 04.06.2005 11:42 Petri Pitkänen  
  2037 hinattiin junassa 3015 Tampereelle ilmankuivaimen poistoon, jonka jälkeen joskus sitten Hyvinkäälle... Kone teki työvuoron vielä edellisenä päivänä 2.6.-05 Ilmala 13 -päivystäjässä iltavuorossa, eli lopuksi se vei Hesan autovaunut illan lähteviin juniin jonka jälkeen talliin osin purettavaksi.
kuva 04.06.2005 10:24 Petri Pitkänen  
  Tuohon aikaan 'aurinkolipat' olivat aika kortilla ja tässäkin näkyy Sr 1:n ensimmäinen viritelmä jossa on matala ja kapea, tosin korkeussäädettävä virhertävä ja läpinäkyvä(!) suoja. Hyöty oli lähes nolla..
kuva 15.05.2005 12:32 Petri Pitkänen  
  Tällä yhdistelmällä on tehty nopeusajokokeita myös Tampereelle. Sn 200 km/h.
kuva 05.05.2005 17:30 Petri Pitkänen  
  Ilmalassa olevista Dv16 -vetureista tämä 2037 on ainoa, joka on valmistunut vuonna 1963, ei -62.
kuva 05.05.2005 17:26 Petri Pitkänen  
  Toisen "harmaan levyn" tilalla (joka on suunnanvaihtokahvan takana) oli kaksinajon 5-tiesulkuhana. Kaksinajomahdollisuus on poistettu jokaisesta VV:stä.
kuva 05.05.2005 17:23 Petri Pitkänen  
  Tuon harmaan levyn alla oli kompressorin moottorin kierroskukumittari ja sen alapuolella kyseisen moottorin öljynpainemittari. Kuvassa ikkunan ääressä näkyvän tuulilasin lämmityspuhaltimen alapuolella oli kompressorin moottorin käynnistyspainonappi, jossa on nyt tuo ylin suojakumi reikää peittämässä.. Nykyinen moottorin ohjainkaappi on pitkän keulan puolelta sisään tullessa rappusten kohdalla vasemmalla puolella ajopöydän jatkeena olevan kaapin kyljessä.