Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 26.03. 21:40 Kari Kuusela  
  Nykyaikaista amerikkalaista lähiliikennettä. Mutta kulku laitureille käy vanhanaikaisten turvattomien tasoristeysten kautta.
kuva 28.12.2023 21:06 Kari Kuusela  
  Hyvä kuvakulma. Kuvassa näkyy selvästi myös kuinka "jäykkä" runkokin taipuu taakan alla.
kuva 19.12.2023 17:11 Kari Kuusela  
  Hyvä sommitelma.
kuva 20.09.2023 20:40 Kari Kuusela  
  Mielenkiintoinen ja perusteellinen tuo Mestarimallien uutiskirjeen artikkeli Gav-vaunuista. Joten kiitokset vinkistä! Hieman silmiin pistävää on, ettei Haapsalun museossa näytä olevan näytteillä liikkuvaa kalustoa ajalta ennen Neuvostomiehitystä. Ilmeisesti entisen Neuvostoliiton alueella liikkuvaa kalustoa on museoitu vain vähän ja erityisen vähän on kalustoa rautatielaitoksen ensimmäiseltä vuosisadalta. Viron itsenäistyessä maassa on ollut myös paljon kapearaiteisia ratoja. Onko niistäkään jäljellä juuri mitään?
kuva 14.09.2023 23:16 Kari Kuusela  
  Ovatkos nämä nyt niitä Suomessa litteralla Gav tunnettuja vaunuja? Entisöinti on tehty ilmeisen pienellä budjetilla, kun merkinnät on jätetty tykkänään pois ja oviaukotkin paneloitu umpeen.
kuva 01.09.2023 19:28 Kari Kuusela  
  Mikä mahtaa olla projektin hiljentymisen perimmäinen syy? Onko kysymys jostain muustakin kuin rahasta? Höyryveturit levittävät ajoittain kipinöitä ympäristöönsä. Voisiko olla niin, ettei niiden sallita liikkua tehdasalueella?
kuva 03.07.2023 15:03 Kari Kuusela  
  Onko tuon tasoristeyksen kohdalla kiskotus vielä K30 -kiskoakin järeämpää?
kuva 03.05.2023 18:25 Kari Kuusela  
  Tässäpä todelliset pätkäkiskoraiteet. Mutta parannusta asiaan näköjään on luvassa.
kuva 22.04.2023 22:06 Kari Kuusela  
  Puutavaran toimittaminen Äänekoskelle vaatii vaihtotöitä - eli veturin ympäriajoa rungon toiseen päähän Haapajärven ratapihalla? Ilmeisesti valtaosan kuormattavasta puusta on ajateltu lähtevän Ylivieskan suuntaan.
kuva 12.02.2023 21:27 Kari Kuusela  
  Vedettäänkö koeajojunaa vain yhdellä veturilla? Onko niin, että edestakaisella reissulla testataan molempien veturien vetokyky ja toinen kone on aina varavoimana häiriön sattuessa?
kuva 07.12.2022 22:34 Kari Kuusela  
  Olisiko tuo Vgobo:n jälkeinen vaunu pitkine tolppineen hakanen (Hkba) ja sen jälkeen Kbp-vaunuja?
kuva 20.11.2022 19:02 Kari Kuusela  
  Veturi lienee sarjaa H1?
kuva 10.11.2022 16:50 Kari Kuusela  
  Yksi asia näissä Gbl/Gblk -vaunuissa askarruttaa. Miksi vain seinien alaosaa on paikkamaalattu? Kuluuko maalipinta nopeammin seinän alaosasta ja säästön nimissä koko seinää ei maalata? Nykyihmisen silmään näyttää kuin graffitit olisi maalattu piiloon. Siitä tuskin on kyse?
kuva 14.09.2022 10:59 Kari Kuusela  
  Kesäliikenteen vaunujen siirto talvisäilytykseen?
kuva 07.09.2022 17:42 Kari Kuusela  
  Väri ja muotoilu luo kivan vaikutelman vanhanaikaisuudesta, vaikka rakenteeltaan vaunu onkin kaikin puolin moderni.
kuva 30.08.2022 21:33 Kari Kuusela  
  Jokioisten rautatien veturit 1 ja 2 olivat hyvinkin kuvan veturin kaltaisia. Tosin eri tehtaan (H&K Porter) tuotoksia ja varmaankin eri piirustuksilla tehtyjä.
kuva 16.06.2022 09:40 Kari Kuusela  
  Minkähän vuoden ulkoasuun tämä on tarkoitus entisöidä?
kuva 25.04.2022 22:19 Kari Kuusela  
  Ukrainan sodan tuomat talouspakotteet iskevät pahasti Operail Finlandin liiketoimintaan. Millainen lie tulevaisuus?
kuva 10.03.2022 23:27 Kari Kuusela  
  2241
kuva 03.02.2022 18:44 Kari Kuusela  
  Veturi on kyllä paljon paremman näköinen kuin havainnekuvissa esitelty kone. Hyvä ettei ohjaamokaan ole ihan keskellä veturia. Muotoilu on perinteisen kantikasta, mutta miksi suhteellisen hitaasti liikkuvan koneen pitäisikään olla pyöreä muodoiltaan?
kuva 13.10.2021 18:01 Kari Kuusela  
  Kuvaa kun vähän suurentaa, niin näkee nuo kiskon ja aluslevyn välissä olevat muoviset sovitepalat. Eli kiskot ovat kokoa K43.
kuva 07.10.2021 07:05 Kari Kuusela  
  54- kilon kiskon jousi- ja raideruuvialuslevyjä on käytetty myös K43 -kiskon kiinnitykseen. Tällöin aluslevyn ja kiskon välissä on muovinen sovitepala, jolla K43 -kiskon kapea jalka sovitetaan leveämmälle jalalle tehtyyn aluslevyyn. Kuvan kiinnityksissä tuota sovitepalaa ei näy, joten kiskot ovat mallia 54E1. Aikoinaan välillä Misi-Kemijärvi oli K54 -kiskotus soratukikerroksella http://vaunut.org/kuva/34788?kv2=1996&ro​s=55.
kuva 15.09.2021 06:41 Kari Kuusela  
  Kaunis Ironin junat taitavat olla niin raskaita ( 120t*36=4320t ) ettei ruuvikytkimellä veturiin kiinnittyvää välivaunua voida käyttää.
kuva 15.09.2021 06:10 Kari Kuusela  
  Joissakin TRAXX:n vetureissa näyttää olevan SA3- adapteripalkki: https://railcolornews.com/2018/09/14/se-​expert-the-bure-traxx-locos-return-to-se​rvice-for-kaunis-iron/
kuva 13.09.2021 22:13 Kari Kuusela  
  Vähän outo valinta tuo venäläinen SA3 kytkimeksi Kiirunan malmijuniin. Tekikö valinnan LKAB vai SJ? Kuvan junien veturit ja vaunut ovatkin sitten kaivosyhtiöidensä omistamia tai liisaamia. Onko Kaunis Ironin junissa samanlaiset vaunut kuin noissa LKAB:n junissa?
kuva 12.09.2021 20:33 Kari Kuusela  
  Tästä sitten varmaankin nostellaan rekkaan ja viedään poltettavaksi jonnekin? Osa pölkyistä on lojunut pinoissa jo monta vuotta ennen kuin ovat päässeet viimeiselle matkalleen? Niin lahoilta näyttävät.
kuva 12.09.2021 18:48 Kari Kuusela  
  Oikeassa olet. Tässä haksahduin pikaiseen oletukseen, että vaunu olisi sama kuin eilen liikkuneessa Höyryraiteen junassa. Gbl ( Gblk ) - vaunuissa seinässä on rinnakkain neljä - Gbk ( Gbkk ) -vaunuissa kolme vanerilevyä päädyn ja oven välillä. Myös oven luikukiskon suojus tulee selvästi ulos katon reunasta - toisin kuin noissa Gbl- variaatioissa. Nämä tunnusmerkit ovat kuvasta selvästi havaittavissa. Näin sitä erehtyy, kun alkaa muille viisastelemaan.
kuva 12.09.2021 17:29 Kari Kuusela  
  Nykyajasta kielii ainakin tuo Gbl- vaunu sekä tenderin yläpuolelle asennettu "sähköhäkki". Tosin nuo mainitut yksityiskohdat olivat periaatteessa mahdollisia jo 70- luvulla. Tietääkseni "sähköhäkkejä" ei kuitenkaan asennettu Tk3- vetureihin ennen höyrykauden loppua.
kuva 30.08.2021 21:39 Kari Kuusela  
  Veturina Tk3. Omavalmiste varmaan sekin?
kuva 11.08.2021 10:38 Kari Kuusela  
  Teknisesti paras ja kustannustehokkain tapa vähäliikenteisen radan peruskorjauksessa lienee rakentaa kokonaan uusi raide 54E1 - kiskoilla, betonipölkyillä ja sepelitukikerroksella. Näinhän on tehty jo esim. väleillä Huutokoski - Savonlinna, Porokylä - Vuokatti ja Äänekoski - Saarijärvi. Tylsät sepeli - betonipölkkyraiteet siis leviävät välitellen kaikkialle. Täällä ( Haapajärvi - Saarijärvi ) talouden realiteetit kuitenkin vielä pitävät yllä rautatiemaiseman moni-ilmeisyyttä.
kuva 09.08.2021 06:57 Kari Kuusela  
  Kiitokset tästä infosta. Resiinassa muistan olleen juttua pölkkyjen kehittämistarpeista. Tässä siis jo valmis tuote.
kuva 08.08.2021 23:30 Kari Kuusela  
  Nämä soratukikerroksessa käytettävät betonipölkyt taitavat olla eri mallia kuin sepeliratojen pölkyt?
kuva 08.08.2021 23:16 Kari Kuusela  
  Omituista, että betonipölkkyjä vaihdetaan puupölkkyjen sekaan. Betonipölkky on puupölkkyä kapeampi, joten sen luulisi painuvan soratukikerrokseen herkemmin kuin puupölkky(?) Onko kreosootin käyttö ratapölkkyjen kyllästysaineena kielletty? Ratapölkkyhän on ympäristöystävällinen tapa käyttää puuta. Kasvaessaan puu sitoo itseensä hiiltä ja ratapölkkynä puuhun sitoutunut hiili pysyy pitkään poissa ilmakehästä. Betonipölkyn valmistus sen sijaan aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä - aivan kuten kaikki muukin betonin valmistus.
kuva 27.07.2021 18:09 Kari Kuusela  
  Veturin on otettu käyttöön lokakuussa 1971, joten ikää on kertynyt jo viisikymmentä vuotta.
kuva 11.03.2021 12:25 Kari Kuusela  
  Tallin oikealla puolella lienee virkatarvevaunuksi litteroitu vanha Ga-vaunu?
kuva 12.02.2021 20:01 Kari Kuusela  
  Erikoiset aluslevyt ja järeän näköiset kiskot. Voisiko olla K60?
kuva 22.01.2021 12:51 Kari Kuusela  
  Kuinka paljon tällainen vaunu tulee maksamaan? Talkootyöstä ja ilmaisesta rungosta / teleistä huolimatta työtä ja tarvikkeita on varmaankin täytynyt ostaa huomattavia määriä. Penkkejä, ovia ja ikkunoita tuskin on valmistettu Minkiöllä?
kuva 01.01.2021 13:12 Kari Kuusela  
  En väitä, etteikö graffiteilla ei olisi taiteellista arvoa. Monet niistä ovat hyvinkin näyttäviä ja taidokkaasti tehtyjä. Ja jotkut työt ovat myös kantaaottavia - kuten kuvataide joskus on. Graffitien ärsyttävyys on siinä, että teokset on tehty paikkoihin joissa niitä ei voi olla näkemättä. Ne siis pilaavat ihmisten yhteistä tilaa ja heikentävät sen viihtyisyyttä. Michelangelo myös varmaankin halusi tuoda itseään esiin taiteilijana. Tätä hän ei kuitenkaan tehnyt väkisin - Sikstuksen kappelin freskoja tuskin on maalattu ilman lupaa? Sääntöjen ja lakien rikkominen on vapaassa yhteiskunnassa jossain määrin hyväksyttävää ja arvo sinänsä. Hyväksyttävä lain rikkominen edellyttää kuitenkin sanomaa, jonka esiin tuomiseksi lakia on pitänyt rikkoa. Tälläistä sanomaa en graffititöistä vielä ole löytänyt.
kuva 30.12.2020 23:18 Kari Kuusela  
  Graffiti- taide on tullut Suomeen jo vuosikymmeniä sitten. Muodit tulevat ja menevät, muttä tämä riesa ei tunnu menevän ikinä ohi. Onko graffititaiteella mitään muuta sanomaa kuin tuoda taiteilijaansa väkisin esiin? En pidä Venäjää onnistuneena yhteiskuntana, mutta jotain hyvää siellä on - graffitöhryjä on siellä huomattavasti vähemmän kuin Suomessa.
kuva 30.12.2020 22:55 Kari Kuusela  
  Tämän “Äiti kielsi, mut ei me kuunneltu” -näyttelyn tarkoitus lienee herättää ajatuksia. Ja sitä se myös tekee.
kuva 30.12.2020 21:32 Kari Kuusela  
  Todella ajattelematonta toimintaa.
kuva 04.12.2020 21:12 Kari Kuusela  
  Kuin pieneen tilaan ängetty pienoisrautatie liian lyhyin vaihtein.
kuva 08.11.2020 22:19 Kari Kuusela  
  Mikähän mahtaa olla maksimi junapaino yhdelle Dr20 veturille rataosalla Vainikkala - Lappohja?
kuva 01.10.2020 12:16 Kari Kuusela  
  Radan penger näyttää ihan uudelta - ilmeisesti sitä on hiljakkoin korotettu? Tukikerros on kuitenkin vielä soraa. Näköjään rataa ei vielä 1972 oltu perusparannettu sepeloinnillä ja K54-kiskoilla.
kuva 02.08.2020 18:08 Kari Kuusela  
  Höyryveturissa on näkyvissä lähes kaikki välttämättömät varusteet. Silti veturi voi olla hyvin muotoiltu ja omalla tavallaan kaunis - ilman päälle rakennettua " virtaviivaistus- " pellitystäkin. Olennaista on eri osien keskinäinen sijoittelu veturiin. Esim. suomalaiset H3 veturit olivat huomattavasti sopusuhtaisempia kuin edeltäjänsä amerikkalaiset H1 ja H2 veturit. Henkilökohtaisesti uskon, että suomalaisessa koneenrakennuksessa oli epäilemättä suuri arvo estetiikalla. Amerikkalaisessa veturisuunnittelussa näin ei varmaankaan ollut.
kuva 21.07.2020 00:00 Kari Kuusela  
  Onko dieselin käyttöön syynä pula höyryvetureista vaiko miehistöstä?
kuva 27.06.2020 07:00 Kari Kuusela  
  Ulkonäkö syntyy suunnittelulle asetetuista reunaehdoista: Koska veturille halutaan mittojensa puolesta kansainvälisesti mahdollisimman laaja käyttöalue, on se valmistettava sopimaan pienimpään mahdolliseen aukean tilan ulottumaan - eli brittiläiseen ulottumaan (?) Samalla veturilta vaaditaan kuitenkin myös suurta tehoa. Koska suuren tehon vaatimaa suurta laitteistotilaa ei ulottumarajoituksista johtuen ole saatavissa korkeus- tai leveyssuunnassa, on veturista tehtävä pitkä. Lopputulos on sitten tälläinen matala, kapea, pitkä pötkö. Matala ulottuma myös pakottaa tekemään veturista kaksiohjaamoisen. Niinpä muotoilijalle jää tehtäväksi vain veturin keulan muotoilu. Ja keulasta muotoja myös löytyy - katto ja kyljet rajoittuvat tiukasti ulottuman pintaan.
kuva 26.06.2020 22:01 Kari Kuusela  
  Suuritehoinen moottori tarvitsee myös tehokkaan jäähdytyksen. Koneissa on tietysti kaikki tarpeellinen, eikä varmaankaan juuri mitään turhaa. Mutta kokonaisuus ei ole kaunis.
kuva 26.06.2020 21:53 Kari Kuusela  
  Telit näyttävät aika pitkiltä. Pyöräkerrat ovat varmaankin radiaalisesti ohjautuvia, vai ovatko?
kuva 23.06.2020 23:25 Kari Kuusela  
  Niinpä niin. Myytiinkö / jaettiinko matkustavaisille tuohon aikaan lainkaan aikatauluja? Olivatko junien kulkuajat nähtävissä vain asemilla?
kuva 22.06.2020 23:29 Kari Kuusela  
  Aikataulun kieli on ruotsi, vaikka junan käyttäjät varmaankin olivat pääosin venäjän- ja suomenkielisiä.