Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 01.08. 21:57 Ari Palin  
  Sm5:ia on myös kolmea eri väriä. Yksiköt 01 ja 02 ovat eri sinistä kuin muut vanhemman sarjan yksiköt. Jonkin ajan päästä kaikki yksiköt 01-81 lienevätkin sitten samanvärisiä.
kuva 01.08. 21:00 Ari Palin  
  Tämä siirtyikin paljon nopeammin kuin Järvenpään asema parikymmentä vuotta sitten.
kuva 01.08. 20:09 Ari Palin  
  Olen tuosta tunnelista matkustanutkin, MRY:n syysretkilätällä 3.9.1994.
kuva 09.07. 22:26 Ari Palin  
  Jos Erkin mainitsema ennen 2.11.1868 vallinnut läänijako olisi vielä voimassa, saisimme pian ensimmäisen lääninrajan ylittävän ratikkalinjan.
kuva 07.07. 23:18 Ari Palin  
  Pasila–Riihimäki -parannusprojektin kakkosvaiheessa rakennetaan lisäraide Lahden oikoradan varteen Sköldvikin radan ja Kytömaan ratasillan pohjoispuolella sijaitsevan raiteenvaihtopaikan väliselle noin 1,5 km pituiselle osuudelle. Raide tuo lisäkapasiteettia, kun Vuosaareen ja Sköldvikiin menevien junien ei tarvitse enää kulkea Kytömaalla vastavirtaan oikoradan itäistä raidetta. Ja toki raide helpottaa hieman ruuhkaa myös toisessa suunnassa.
kuva 07.07. 23:01 Ari Palin  
  Tulevaisuudessa tässä kohtaa Vuosaaren ja Sköldvikin junia ajettaneenkin melkein kuvaajan jalansijoilla.
kuva 07.07. 22:42 Ari Palin  
  Kiitos näistä tunnelmallisista yökuvista. Tästä hieman pohjoiseen on ratapihan valomastoissakin jo LED-valot.
kuva 07.07. 22:32 Ari Palin  
  Timo: Aikoinaan mietin samaa, kun Lahdentien ja Nikkilän välillä maantie 152 kiemurteli paikoitellen siihen malliin, että välillä oli puutalo suoraan edessä kunnes tie kurvasi viime hetkellä vasemmalle sen ohi.
kuva 07.07. 22:25 Ari Palin  
  Mielenkiintoista, että käytännössä keskellä Helsinkiä on säilynyt näin pitkään puupylväin, ilmajohdoin ja elohopeahöyrylampuin valaistu kevyenliikenteenväylä. Ja vielä vanhalla valaisinmallilla. Hieman syrjäisemmillä ulkoiluteillä nämä toki ovat hyvinkin yleisiä, joskin monessa paikassa jo LED-valot.
kuva 07.07. 22:13 Ari Palin  
  Käytettiinkö ohjaamon ikkunalla ollutta irrallista linjatunnuskilpeä vain junan etupäässä, kun tässä sitä ei näy? Linjatunnusrullathan tulivatkin sitten jo seuraavana vuonna. Kylkikilpikin näyttäisi olevan vain etummaisen vaunun kyljessä.
kuva 07.07. 22:03 Ari Palin  
  Minkähänlainen läpikulkevan henkilöliikenteen kysyntä Savonlinnan ja Huutokosken välillä mahtaisi olla? Eli esimerkiksi Lappeenranta–Jyväskylä -reitillä. Junamatkailuhan on nykyisin aika suosittua, mutta olisiko kysyntää Kaakkois-Suomesta Keski-Suomeen tai päinvastoin? Pääosin taitaa kuitenkin kysyntä keskittyä niille reiteille, joilla matkan alku- tai päätepiste on Helsinki, Tampere tai Turku.
kuva 07.07. 20:59 Ari Palin  
  En osaa sen enempää ottaa kantaa "Mierontien" palauttamisen hyödyllisyyteen, mutta ajo "Mierontien" kautta Raumalle vaatisi kolmioraiteet Poriin ja Kokemäelle ollakseen sujuvaa. Jos Jämsän suunnalta Raumalle menevät junat käyttäisivät tuota reittiä, tarvittaisiin kolmioraide myös Orivedelle.
kuva 07.07. 20:48 Ari Palin  
  Itse asiassa muistan nyt lukeneenikin tuosta hellekäyrästä. Oli jo päässyt unohtumaan. :)
kuva 07.07. 20:33 Ari Palin  
  Ei toki tarkoita, mutta en toisaalta usko, että merkityksensä menettäneelle tasoristeyksen eristysjatkokselle olisi rakennettu huoltopolku. Ojan ylittävä huoltopolku näyttää selvästi uudelta eikä sitä tasoristeyksen olemassa ollessa olisi erikseen tarvittukaan. Vai onkohan kyseessä huoltopolku? Voiko tuolla penkereellä olla jokin muukin tarkoitus?
kuva 06.07. 23:06 Ari Palin  
  Seis-levy on ollut tällä paikalla parina aiempanakin vuotena Hakkilan raiteella tehtyjen töiden vuoksi. Olisiko nytkin kyseessä vain väliaikainen sulku?
kuva 06.07. 22:14 Ari Palin  
  Ensin katsoin, että onpa outoon paikkaan tehty ojarumpu vanhan tasoristeyksen kohdalle, kun ei siinä enää ainakaan laillista ylityspaikkaa ole. Tarkemmin katsottuna kiskossa näyttäisi olevan sen kohdalla eristysjatkos, joten ilmeisesti ojanylityspenger on rakennettu eristyskohdan huoltoa varten.

Mitähän tuo jatkos tässä eristää? Tasoristeyksiä tuolla ei kaiketi enää ole eikä opastintakaan jatkoksen kohdalla näy. Vai onko kyseessä matala yhdistelmäopastin, joka on siten junan takana piilossa? Kokkolan ja Ylivieskan välihän on varustettu yhdistelmäopastimin, ja jos Ylivieskan liikennepaikka kuuluu siihen mukaan ja tämä on Ylivieskan pohjoinen tulo-opastin, niin se voisi olla selitys.
kuva 06.07. 21:46 Ari Palin  
  Sm4 6302/6402 on ainoa ainakin omalle kohdalleni osunut Sm4-yksikkö, jonka vaunuista vain toinen eli 6402 on mainosteipattu. Sen verran monta kertaa eri mainosteipatut Sm4-yksiköt ovat tosin tulleet vastaan, että hyvin todennäköisesti tämä myös on ainoa vain puoliksi teipattu.
kuva 21.05. 21:50 Ari Palin  
  Korso on ollut tuohon aikaan uusinta uutta. Asema on perustettu tasan vuosi ennen tämän aikataulun voimaantuloa eli 1.10.1889. Aikataulun mukainen liikenne Korsoon alkoi Radan varrella -kirjan mukaan seuraavana vuonna. Lieneekö tämä tarkoittanut sitä, että Korsossa oli ensimmäisen vuoden ajan vain junakohtauksia ja -ohituksia, ja tuo aikataulun mukainen liikenne tarkoittaa kaupallisia henkilöliikenteen pysähdyksiä. Toinen vaihtoehto on, että Korsoon ei aluksi määritetty pysähdysten kellonaikoja, vaan junat lähtivät asemalta eteenpäin heti, kun matkustajat oli otettu/jätetty.
kuva 24.11.2019 17:23 Ari Palin  
  Onko tämä uusi raide tuleva etelän suunnan linjaraide? Se näyttäisi tulevan asemalta raiteelta 2, joten tulkitsen, että sitä pitkin Riihimäen pysähtymättä ohittavat junat pääsevät jatkossa kulkemaan ilman poikkeavalle raiteelle käännettyjä vaihteita.
kuva 14.09.2019 22:43 Ari Palin  
  Viime (tai saattoi olla jo sitä edellisellä) viikolla katosi loputkin tuosta keltaisesta talosta.
kuva 26.01.2019 22:09 Ari Palin  
  Kuopioon asti ajettiin tosiaan Eil-vaunuilla. Muistaakseni oli sellainenkin Eil-vuoro, joka kulki Kuopiosta Kotkaan. Taajamajunaliikenne loppui Kouvolan ja Kuopion väliltä kesäkuun 2002 alussa.
kuva 26.01.2019 22:03 Ari Palin  
  Kuvasta näkyy hyvin vanhemman ja uudemman vaunusarjan ikkunoiden ero. Uudemman vaunun ikkunoissa on tummennus, joka tosin ei ole lähelläkään Sm4:n ikkunoiden tummennusastetta eikä taida yltää edes Sm5:n tasolle. Toki Sm4:n ja Sm5:n ikkunoiden tummennusastetta selittää verhojen puuttuminen. Mutta mikä selittää Sm4:n ja Sm5:n välisen eron? Onko syy siinä, että Sm4:llä tehdään keskimäärin pidempiä matkoja kuin Sm5:llä?
kuva 28.08.2018 19:13 Ari Palin  
  Kuvassa olevaa kylttiä "Varoituslaitos ei toimi" näkee usein liikenteeltä suljetuilla raiteilla, kun varoituslaitos on kytketty pois päältä, esimerkiksi rataosuudella Rantasalmi - Savonlinna. Mielestäni teksti on siinä tilanteessa hieman harhaanjohtava, koska se antaa ymmärtää, että varoituslaitos olisi epäkunnossa ja radan ylityksessä olisi siksi oltava erityisen varovainen. Esimerkiksi teksti "Raide ei ole käytössä" olisi mielestäni kuvaavampi.

Kuvan tapauksessa muistaakseni heti kuvan oikealla puolella tasoristeyksen jälkeen on seis-levy, jolloin tilanne on tässäkin samankaltainen. Toki tässä juna voisi periaatteessa ajaa tasoristeykseen asti.

Tehdäänkö Hakkilan raiteella viimevuotiseen tapaan korjaustöitä, vai mikähän on syynä seis-levyyn?
kuva 28.08.2018 18:49 Ari Palin  
  Tämä näyttää käyneen kääntymässä Riihimäen asemalla, mikä onkin ollut matkustajapalvelun kannalta järkevää.
kuva 26.08.2018 22:25 Ari Palin  
  Kiitos Juhana kattavasta ja mielenkiintoisesta selvityksestä Porin raiteesta 3! Aivan kuin kuvassa olisi vielä pala välilaiturin luoteispäätä jäljellä yhdysraiteen takana, mutta se voi olla näköharhaa.
kuva 24.08.2018 21:03 Ari Palin  
  Onko Porissakin välilaituri kaventunut Tampereen puoleisessa päässä siten, että raiteesta 2 on erkaantunut raide 3 kapeamman laiturinosan viereen Tampereen ja Pieksämäen tapaan? Tämä tuli mieleen kuvassa näkyvästä raidenumeroinnista.
kuva 24.08.2018 20:59 Ari Palin  
  Saunakallion (ja Järvenpään) raiteet saanevat uudet matkustajaliikenteen raidenumerot lähitulevaisuudessa, kun läntinen lisäraide avataan lokakuussa liikenteelle. Ellei sitten entistä läntistä raidetta jätetä laiturittomana numeroimatta, jolloin matkustajaliikenteen raidenumerointi 2-4 säilyisi nykyisillä raiteilla. Liikenteenhoidollinen kolminumeroinen raidenumero toki tulee myös laiturittomalle raiteelle. Taustalla rakennetaan uutta laituria uuden läntisen raiteen länsipuolelle.

Kuinkahan monta kertaa kuvassa näkyvässä raiteen 4 raidenäytössä on ollut lähtevän junan tiedot?
kuva 24.08.2018 20:39 Ari Palin  
  Merkittävin ero asema-alueiden perusparannuksissa Suomessa verrattuna esimerkiksi Ruotsiin on omien havaintojeni mukaan se, että Suomessa vanha asemarakennus jätetään kokonaan näkyviin, kun Ruotsissa sen eteen yleensä rakennetaan katos. Molemmissa on toki omat hyvät ja huonot puolensa.
kuva 20.08.2018 22:13 Ari Palin  
  Oikeanpuoleisessa kuvassa näkyvä makasiinin oikeaan etukulmaan kiinnitetty lyhtykin näkyy ilmeisesti myös vasemmanpuoleisessa kuvassa.

Makasiinin takaa pilkottavasta rakennuksesta: Näkyykö oikeanpuoleisessa kuvassa rakennuksen paikalla kivijalka vai onko se aita? Olisiko rakennus palanut vasemmanpuoleisen ja oikeanpuoleisen kuvan välillä, ja rakennettu uudelleen vanhan kivijalan päälle kuvaan http://vaunut.org/kuva/127855 eli vuoteen 1909 mennessä?
kuva 16.08.2018 19:13 Ari Palin  
  Keravan liityttyä YTV:hen vuonna 2006 pääradalle tuli jälleen YTV-alueen puuasema, jolla oli lipunmyynti. Keravalta tämä ei kuitenkaan ole. Siellä lipunmyynnin henkilökunnan työtilat olivat samaa huonetta asiakastilojen kanssa, matalalla lasilla varustetulla myyntitiskillä toisistaan erotettuina.
kuva 16.08.2018 19:07 Ari Palin  
  Tässä mennään todennäköisesti rantaradan puolelle. Vuonna 1996 YTV-alueen ainoa pääradan puuasema, jolla oli lipunmyynti, oli Korso. En muista tarkkaan, minkälainen Korson aseman lipunmyynti oli, mutta tämä ei vaikuttaisi olevan sieltä, päätellen lasista heijastuvasta tuulikaapin ovien hahmosta. Radan varrella -kirjan mukaan Korson lipunmyynti siirtyi vuoden 1996 aikana puuasemalta radan toiselle puolelle.
kuva 15.08.2018 19:43 Ari Palin  
  Voisiko olla niin, että Otaniemen kartanon väki on käynyt tapaamassa toisen kartanon, Kirkniemen kartanon, väkeä, ja kuvat olisivat siltä matkalta? Toisessa kuvassa vieraat olisivat siis illalla, junalla Karjaan kautta saavuttuaan, lähdössä hevoskyydillä Kirkniemen asemalta lähistöllä sijainneelle kartanolle.

Toisaalta, jos kuvatieto on ollut albumissa noin jo alun perin, sen luulisi olevan oikein. Vaikea kuvitella, että Otaniemen kartanon väki olisi sekoittanut "kotiasemansa" Leppävaaran ja Kirkniemen keskenään. Ja sitten kuvassa on kuitenkin melkoisen selkeä Kirkniemi, kun muihin kuviin vertaa. Mielenkiintoinen tapaus!
kuva 14.08.2018 22:38 Ari Palin  
  Jari: Itsekin mietin peilikuvan mahdollisuutta, mutta kuvaa ei silti saa sopimaan Leppävaaraan, ehkä jonnekin muualle kuitenkin. Jos kuva käännettäisiin peilikuvaksi, kaarre olisi kyllä Leppävaaran kannalta oikeaan suuntaan eli vasemmalle, mutta samalla raiteen 1 laituri ja makasiini lipsahtaisivat väärälle puolelle rataa. Ja kuten Petri mainitsi, vanhoissa kartoissa ei Leppävaarassa edes näy makasiinia, ainakaan aiemmin linkitetyssä 1930-luvun kartassa.

Jarmo: Jos kuvaa lähdetään sovittamaan luovutettuun Karjalaan, Terijoen seutu voisi olla hyvä vaihtoehto maaston puolesta. Tai ehkä Laatokan koillisrannikko (Jänisjärvi - Uuksu).
kuva 13.08.2018 23:31 Ari Palin  
  Onhan sekin toki mahdollista, vaikka olisin kuvitellut museon saavan tiedot tarkistettua, kun tekevät varmaan myös yhteistyötä muiden museoiden kanssa.

Kuten Santalaa, myös Leppävaaraa vastaan puhuu muuten myös matalalta paistavan auringon suunta, ja vielä vahvemmin kuin Santalan tapauksessa. Leppävaaran tapauksessa aurinko olisi melkein etelässä, josta se paistaisi tuolta korkeudelta ehkä marraskuun alussa tai tammi-helmikuun vaihteessa. Puiden lehdistä ja ihmisten vaatetuksestakin voi kuitenkin nähdä, että melko lailla kesää eletään.

Tosiaan myös nuo raiteet, rakennukset ja muutamat yksittäiset puutkin huomioiden kuva sopii omasta mielestänikin paljon paremmin Kirkniemeen kuin Leppävaaraan.
kuva 13.08.2018 23:19 Ari Palin  
  Kirkniemen vuoden 1909 kuvan taaempi rakennus olisi mielestäni voinut jäädä myös hieman kuvan ulkopuolelle. Mutta laiturivalaisimet ovat erilaisia. Toki jos tämä kuva olisi vanhemmalta ajalta, valaistus olisi hyvin voitu myös uusia siinä välillä, esimerkiksi asemarakennuksen rakentamisen yhteydessä.

Itsekin katselin, että kaarre olisi Leppävaaraan nähden väärään suuntaan, mutta pakkohan tämä on uskoa Leppävaaraksi, kun museon arkiston merkinnät niin kertovat. Kaarrevaikutelma oikealle tulee puustossa olevan aukon perusteella. Puustoaukon vasen reuna on ehkä sen verran lähellä, että rata saattaa kaartaa vasemmalle vasta sen jälkeen. Kuvasta on vaikea arvioida, menisikö rata suoraan kulkiessaan puustoaukon vasemman reunan ohi.

Leppävaaran tapauksessa kuvan on pakko olla länteen päin, koska kaupunkiradan tieltä purettu puuasema oli Radan varrella -kirjan mukaan alkuperäinen, jota oli laajennettu. Kuvassa ollaan selvästi asemarakennuksen puolella rataa, vaikka rakennusta ei kuvassa näykään (ellei ole makasiinin takaa pilkottava rakennus).
kuva 12.08.2018 18:25 Ari Palin  
  Hyvä havainto Janilta. Kirkniemen Platformskjul on tosiaan voinut ollut eri paikassa kuin nykyinen asemarakennus. Ja sehän on todennäköistäkin, koska asematoiminnot on voitu silloin pitää käynnissä myös nykyisen asemarakennuksen rakentamisen ajan.

Nykyisen rakennuksen puuttuminen rajaisi kuvan noin vuosiin 1900-1904 (oletuksella, että kuva on Kirkniemestä). Toisaalta kuva voisi mielestäni olla otettu myös nykyisen asemarakennuksen edustalta siinä tapauksessa, että makasiinia on jatkettu nykyisen asemarakennuksen puoleisesta päästä. Kuvasta http://vaunut.org/kuva/102874 näkee, että makasiini on melko pitkä ja asemarakennuksen puoleisessa päässä on savupiipusta päätellen ollut lämmityksen vaatinutta toimintaa. Olisiko makasiini ollut alun perin vain puolikas nykyisestä eli savupiiputon osa (piippuahan ei vanhassa kuvassa näy)? Silloin se olisi ollut samalla nykyistä kauempana asemarakennuksesta ja voinut tehdä tällaisen kuvan ottamisen mahdolliseksi.
kuva 12.08.2018 12:30 Ari Palin  
  Otan myös kantaa tähän hyvin mielenkiintoiseen kuva-arvoitukseen. Kuvassa on kesä, mutta aurinko näyttäisi paistavan melko matalalta. Tämä rajaa kuvaushetken varhaiseen aamuun tai myöhäiseen iltaan. Jos oletetaan, että radan takana näkyy Paven linkittämällä ateistien sivustolla mainittu Santalan hautausmaa, kuvaussuunta olisi kohti Hankoa. Silloin aurinko paistaisi tässä suunnilleen kaakosta, mikä ei sovi yhteen auringon korkeuskulman kanssa. Jos hautausmaa olisi ollut radan eteläpuolella ja kuvaussuunta siten Karjaalle päin, silloin voisi olla kyse myöhäisillasta.

Kuten Tapio mainitsi, Santalaa vastaan puhuu myös ratalinjassa havaittavissa oleva oikealle loivasti kaartava mutka. Santalassa rata on viivasuora molempiin suuntiin.

Tulee myös mieleen, onko kuva edes Hankoniemeltä. Maasto on kyllä hyvin hiekkaista, mutta puusto on koivuvaltaista. Hankoniemeltä tuttuja mäntyjä en näe ollenkaan. Myös ratalinjan kohdalla kaukana näkyvä metsä näyttää korkeutensa puolesta enemmän kuusi- kuin mäntymetsältä. Toisaalta en osaa ehdottaa mitään paikkaa, mistä kuva voisi olla. Kirkniemeen se voisi jotenkin sopia muuten, mutta tavaramakasiini on siellä eri puolella asemarakennusta kuin kuvassa.
kuva 17.06.2018 23:50 Ari Palin  
  Lisätään lyhytikäisten kuntien sarjaan Pyhäsalmi, joka oli olemassa 1.1.1993-31.12.1995. Muutoin kunnan nimi on ollut Pyhäjärvi, aikoinaan tarkemmin Pyhäjärvi Ol erotuksena Uudenmaan läänissä sijainneesta Karkkilaan liitetystä kunnasta Pyhäjärvi Ul sekä luovutetulla alueella sijainneesta kunnasta Pyhäjärvi Vpl.
kuva 12.05.2018 21:17 Ari Palin  
  Kuva on vanhempi kuin vuodelta 1983. Tavara-asemalla näkyy vielä tummanruskea rakennus ja katos, jotka purettiin ilmeisesti 1970-luvun lopulla. Vuonna 1982 niitä ei varmuudella enää ollut. Taustalta myös puuttuu vuonna 1983 valmistunut Malmin uimahalli.
kuva 12.05.2018 21:07 Ari Palin  
  Enpä olekaan ennen nähnyt kääntöpöytää, joka ei pyöri täyttä kierrosta.
kuva 12.05.2018 21:03 Ari Palin  
  Kuva lienee otettu aikaisemmin kuin vuonna 1999, jo ennen vuotta 1997, jolloin alkoi sähkövetoinen liikenne Raumalle. Jos oikein näen, radan varressa on viestilinja ja ajojohtopylväät puuttuvat. Dr13-veto tuo mieleen 1980-luvun lopun.
kuva 06.05.2018 21:12 Ari Palin  
  Näin tosiaan kaksi kuvaajaa - junasta käsin.
kuva 06.05.2018 19:11 Ari Palin  
  No se on kyllä totta, että maalaismaisemaa ja luonnontilassakin olevia alueita pitäisi säilyttää myös kaupunkiseuduilla paikoitellen. Muuten, kuten mainitsit, maisema muuttuisi yksitoikkoiseksi. Tähän historiallisen Kuninkaantien läheisyyteen maalaismaisema sopii erityisen hyvin, ja tässä Espoon rajalla myös eräänlaisena muistutuksena Espoon historiasta maalaispitäjänä.
kuva 06.05.2018 18:24 Ari Palin  
  Katselinkin, että kalliolla oli joku keltaisessa turvaliivissä. :)
kuva 06.05.2018 18:20 Ari Palin  
  Tähän entisen Mankin ja Luoman välille mahtuisi tosiaan kokonainen uusi kaupunginosa, jota varten voisi perustaa Rysslimpanin seisakkeen. Seisakkeen sijainti olisi siltäkin kannalta hyvä, että paikka on suunnilleen Kauklahden ja Masalan puolivälissä. Nyt tuolla kohtaa on kahden pysähdyspaikan välillä 6 km. Pehmeän maaperän vuoksi rakentaminen tähän olisi tosin melko kallista. Siksi radassakin on edelleen puupölkyt.
kuva 28.03.2018 20:38 Ari Palin  
  Avojohtolinjan linjauksen osalta helpoin ratkaisu ratalinjan siirron kohdalla on varmaankin ollut siirtää se uuden ratalinjan varteen, kuten Ossi perusteli. Olettaen siis, että kyseinen jäljellä oleva pätkä on alkuperäistä avojohtolinjaa eikä museoradan varteen uudelleen pystytettyä linjaa. Porvoossa sitä ei mahdollisesti olisi voinut jättää myöskään vanhalle linjalle, jos tilalle tuli muuta rakentamista, ja myös ohikulkutie olisi katkaissut linjan kulun, ellei sille olisi tehty tien läheisyyteen korotettuja pylväitä.

Mielenkiintoisia historiatietoja niin avojohtolinjojen linjaustavoista kuin Porvoon ohikulkutiestäkin. Kiitos niistä.
kuva 28.03.2018 20:27 Ari Palin  
  Toinen riski Porvoon radalle oli tosiaan Niilan mainitsema ohikulkutien täydentäminen moottoritieksi. En tullutkaan ajatelleeksi.
kuva 25.03.2018 10:12 Ari Palin  
  Tämä onkin mielenkiintoinen kuva. Näyttäisi siltä, että laiturikatosten rakentamisen lisäksi myös raiteita on siirretty lännemmäksi. Vasemmalla oleva raide lienee rantaradan vanha eteläinen ja uusi pohjoinen raide ja katoksen taakse on rakenteilla uusi eteläinen raide.
kuva 25.03.2018 09:43 Ari Palin  
  Kaikeksi onneksi Porvoon ohikulkutie rakennettiin jo tuolloin eikä kymmenkunta vuotta myöhemmin, kun Porvoon radan vakinainen liikenne oli loppumassa. Museorataa varten ratalinjan siirtoa ei varmaankaan olisi tehty, jolloin rata päättyisi nyt ohikulkutien penkkaan.
kuva 25.03.2018 09:38 Ari Palin  
  Minullekin tämä ratalinjan siirto on täysin uusi tieto. Olen myös ihmetellyt kyseistä sepelöityä pätkää, kun rata on muuten kokonaisuudessaan sorapenkalla. Tämän tiedon myötä onkin mielenkiintoista, miksi juuri kyseisellä osuudella on jäljellä pätkä vanhaa viestilinjaa. Onko se siirretty sinne vanhalta ratalinjalta vai rakennettu vasta radan museoinnin jälkeen rekvisiitaksi? Tuskinpa 1970-luvun lopulla on enää asennettu uutta perinteisen mallin mukaista avojohtolinjaa.
kuva 15.03.2018 20:50 Ari Palin  
  Näyttäisi olevan viikonloppu, koska raiteella 1 on menossa juna pohjoiseen päin aamulla ja koska juna on kulussa N-tunnuksella. Ennen Tikkurilan kaupunkirataahan raidetta 1 liikennöitiin arkiaamuisin Helsingin suuntaan. Alkoiko itäisimmän raiteen ruuhkasuunnan mukainen käyttö raiteen valmistuttua Tikkurilaan asti 1972 vai Keravalle asti 1981?