Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
25.03. 09:36 | Markku Pulkkinen | ||
| Osataan sitä muuallakin väärinkäyttää junakalustoa filminteossa. Hyvä esimerkki on meilläkin TV:sä pyörinyt saksalainen Babylon Berlin -sarja, Saksan kaikkien aikojen kalleimmaksi mainostettu. Sarjan tapahtumat sijoittuvat 20-luvun loppuun ja 30-luvun alkuun. Yhdessä jaksossa salakuljetettiin tavaraa (en muista mitä, liekö aseita?) Venäjältä Berliiniin. Veturina oli vasta myöhemmin liikenteeseen tullut 50 -sarjainen (tai 52?) kone, vaunusto oli oman aikamme neliakselisia säiliövaunuja. Sama veturi ja miehistö ajoi junan Venäjältä Saksaan! Eräässä uudemmassa jaksossa kuvattiin gangsterien toimipistettä kalustovarikolla. Taustalla oli tunnistettavissa kovasti DDR:n "Regierungszugia" muistuttava kokoonpano, ehtaa 60-lukua. Yleensä vaatetus, autot ja miljööt yleensäkin ovat kovin autetnttisia, nykyään myös digitaalisesti tehtyjä, mutta jostain syystä tämä pedanttisuus ei yllä rautatiekalustoon. Ja näitä esimerkkejä piisaa. | ||||
|
18.03. 07:57 | Markku Pulkkinen | ||
| Tulipa vielä mieleeni että Eskolassa oli tuon mainitsemani puutavaran lastauspaikalle vievän pistoraiteen varressa Metsäliiton (???) sahalaitos, jossa valmistettiin ns egyptinparrua. Sitä käytettiin Egyptissä, ja ehkä muuallakin Lähi-idässä, rakennustelineiden materiaalina. Railshipin Laais -vaunuyksiköillä näin 90-luvulla sellaisia kuljetettavan JK -junassa (!) etelään päin. Tuollaisen kuorman onnistuin bongamaan jopa Sankt Gotthardin radalla Sveitsissä Italiaan menevässä tavarajunassa. | ||||
|
|
15.03. 09:15 | Markku Pulkkinen | ||
| Kannuksen asemalla en muista puutavaran kuormausta nähneeni, asuin asemaa vastapäätä kymmenkunta vuotta 90-luvulla ja senkin jälkeen seurasin tiiviisti tapahtumia asemalla. Kannuksen alueella oli puutavaran lastausalue Eskolan asemalta länteen "metsän siimeksessä", jonne erkani pistoraide ykkösraiteelta. Paikan etäisyys Eskolasta taisi olla pari kilometriä. Se on purettu jo vuosia sitten. | ||||
|
|
14.03. 13:13 | Markku Pulkkinen | ||
| Kuvastaneko tuo varaus menneitä olosuhteita ennen Kokkola-Ylivieska -välin kaksoisraidetta. Kannuksessakin oli muistaakseni neljä raidetta, joista kolmella sähköt, 90-luvulla jopa neljällä. Asemamies kertoi aikoinaan neljännen raiteen sähköistyksen purkamisen syynä olleen ilmatorjunnan Lohtajan -leirin junien purut ja ja kuormaukset. No, sittenpä Lohtajan liikenne siirtyikin Kokkolaan. Vielä 90-luvun alkupuolella muistan nähneeni sitä raidetta käytetyn joskus kuormausraiteena muissakin tapauksissa, bongasin kerran jopa Raishipin vaunun sieltä. Rasmukselle peukku ahkerasta kuvaamisesta! | ||||
|
20.02. 12:08 | Markku Pulkkinen | ||
| Samanlaisia pupunkorvia ilmestyi Deutsche Bundesbahnilla 70-luvun alkupuolella 210 -sarjan dieselien pakoputkien jatkeeksi, sittemin muihinkin 216 -sarjasta kehitettyjen vetureiden katolle (218 ym.). Syynä kai oli alunperin se, että suoraan ylöspain kovalla voimalla nousevaien kuumien pakokaasujen arveltiin aiheuttava vaurioita ajojohdoille. Tämä on hatusta vedetty hatara muistitieto vuosikymmenten takaa, ehkä joku tietää tarkemmin. | ||||
|
20.01. 20:26 | Markku Pulkkinen | ||
| Vauhdikas kuva! Onko noissa konteissa Raahen terästehtaan tuotteita, siis teräskeloja ja -levyjä? Jos näin on, täytyy ihmetellä mitä kaikkea tuollainen kontti kestää. Joskus aikoinaan Raahesta kulki saksalaisia telinvaihtokelpoisia "teleskooppikatevaunuja" etelään, ilmeisesti junalutoille (liekö kellään tarkempaa tietoa siitä liikenteestä?). | ||||
|
26.12.2023 09:19 | Markku Pulkkinen | ||
| "Transalpin -junat" alkoivat liikennöidä Salzkammergutissa kesäaikataulun 1984 voimaan tullessa. Kansainvälisessä liikenteessähän niitä korvattiin veturijunilla kuten Transalpin v 1977. Kuvassa näkyvän kellonajan ja kyseisen vuoden aikataulukirjan perusteella voidaan päätellä että juna on E 702 "Erzherzog Johann" Linz - Stainach-Irdning. | ||||
|
|
25.12.2023 20:25 | Markku Pulkkinen | ||
| Kiitos neuvosta. Koneellani kuva näkyy edelleen ylisuurena. tarkastin myös matkapuhelimestani, jossa kuva näkyi kokonaan. Täytyy perehtyä ajan kanssa kuvan lisäämisen hienouksiin. | ||||
|
|
25.12.2023 17:59 | Markku Pulkkinen | ||
| Nyt taas näkyy koko kuva! | ||||
|
|
25.12.2023 17:58 | Markku Pulkkinen | ||
| Hupsista! en ole koskaan aikaisemmin tääne kuviani laittanut, tästä nkyy jääneen puolet pois. Osaako joku neuvoa missä vika. | ||||
|
23.12.2023 09:20 | Markku Pulkkinen | ||
| Osuva tuo sanaleikkisi idiomilla "nur Bahnhof verstehen", josta tuli mieleen eräs Baselin lähiseuduille sijoittunut suosittu saksalainen TV-sarja 80-luvulta, nimittäin "Die Schwarzwaldklinik". Jossain jaksossa paikkakunnalle muuttanut pikkulikka valitti ettei oikein ymmärtänyt ikätoveriensa murretta, jotenkin näin sanoen "Wenn die sprechen, verstehe ich nur noch Bahnhof". Suomentaja oli kääntänyt sananmukaisesti "Kun he puhuvat ymmärrän vain rautatieaseman". Särähti jo silloin niin pahasti korvaan, että muistaa näin vuosikymmeniä myöhemminkin. Työskentelin tuolloin hankkeessa jossa tutkittiin saksalaisten ja suomalaisten idiomien eroja ja vastaavuuksia, yhtenä tavoitteena parantaa suomalaisten saksankielen käyttäjien tietoisuutta niistä. | ||||
|
07.10.2022 14:50 | Markku Pulkkinen | ||
| Conway Scenic Railroadilla on myös hyvät kotisivut https://www.conwayscenic.com/. Kaverini Brian hoitaa Conway Scenicillä markkinointia ja tapahtumia (manager marketing and events). Hän on myös toisen polven rautatievalokuvaaja, jolla on vuosikymmenien kokemus alalta. Hänellä on joka päivä päivittyvä verkkosivu, jossa on kaiken muun ohella paljon ajankohtaista Conway Scenicistä. Sivuun kuuluu arkisto jossa on runsaasti kuvia Pohjois-Amerikasta, mutta muualtakin maailmasta, Euroopasta ja Suomestakin. Jos nyt kaveria saa kehua niin hänen sivullaan on hyviä vinkkejä rautatievalokuvaukseen. Sivu löytyy osoitteesta http://briansolomon.com/trackingthelight/ Seuraajaksi voi ilmoittautua sivun lopussa olevalla kaavakkeella. Voin suositella. | ||||
|
|
06.10.2022 12:32 | Markku Pulkkinen | ||
| En osaa sanoa. En tunne amerikkalaista rautatiejärjestelmää niin hyvin että osaisin sanoa miten dispatcherin tehtävät käyvät yhteen suomalaisen liikenteenohjaajan kanssa. Muistan asiasta joskus keskustellun jollain muulla foorumilla. Tuo dispatcherin nimike otettiin tietääkseni käyttöön myös Neuvostoliitossa, josta se kulkeutui DDR:ään. Asiasta minulla on vain hataria mielikuvia, mutta tietääkseni itse Stalin ihaili Pohjoi-Amerikan rautateitä, joista liene otettu mallia yhteen sun toiseen asiaan. | ||||
|
|
06.10.2022 10:50 | Markku Pulkkinen | ||
| Täytyne ottaa tuo laivavaihtoehto harkintaan. Minunkin isosetäni meni sinne laivalla joskus ennen ensimmäistä maailmansotaa ja sinne jäi. Amerikan reissulta jäi mieleen bongauskulttuurin ero vanhalla ja uudella mantereella. Kaverini Brianin kanssa kierreltiin Massachusettsin ja ympäröivien osavaltioiden rautateitä, jotka hän tunsi paremmin kuin omat taskunsa. Mm East Deerfieldin ratapiha tuli tutuksi. Sikäläiset bongarit seurasivat ennen muuta junia, ei niinkään liikennettä jollain rataosalla, silloinhan olisi saattanut joutua odottelemaan uutta junaa seuraavaan päivään. Monella oli apuna scannerit, joilla seuraattiin veturimiehistön ja dispatcherin (lienekö tuolle sanalle kunnon suomennosta?) välistä viestiliikennettä. Kävimme toki katsastamassa myös Hudson -joen laaksoa seuraavaa päärataa, jossa junia ei kauaa tarvinnut odotella. Yllätävä havainto oli miten eri rautatieyhtöiden vetokalustoa oli sijoitettu samaan junaan, kummallisin kampe oli Santa Fe -yhtiön GP alkuperäisessä puna-keltaisessa värityksessä tavarajunan johtoveturina New Yorkin osavaltiossa. | ||||
|
|
05.10.2022 12:50 | Markku Pulkkinen | ||
| Iso kiitos näistä Conway Scenic -museorautatien kuvista! Olen pari vuotta seuraillut rautatien vaiheita, siitä asti kun sikäläinen kaverini Brian on ollut markkinointi- ym PR -hommissa siellä. On joskus ollut mielessä lähteä käymäänkin paikan päällä, mutta koronapandemia ja voimistuva lentohäpeä saattaa vaikuttaa siihen että vuosituhannen alkupuolella tekemäni ensimmäinen Amerikan-matka jääkin viimeiseksi. Tulipa sentään harrastettua junabongausta ja kuvaamista Uuden Englannin alueella. Kuviesi katsominen on ihan kuin olisi itse ollut Conway Scenicillä. | ||||
|
25.08.2022 09:38 | Markku Pulkkinen | ||
| Sarja 1043 liikennöi normaalisti ainoastaan Tauernbahnilla Salzburg-Villach-Rosenbach välillä tavarajunissa. Uusina niillä vedettiin poikkeuksellisesti pikajunia Wien Südbahnhof-Villach takuuajan puitteissa jotta saataisiin mahdollisimman paljon kilometrejä isommilla nopeuksilla. Ilmeisesti ne pärjäsivät kohtuu hyvin. Myöhemmin niiden akseleissa ilmeni murtumia raskaassa tavaraliikenteessä Tauernbahnilla, jolloin nitä jouduttiin vahvistamaan. Suuri kiitos Tapiolle näistä 70-luvun Itävalta -kuvista, jotka itseltä jäivät aikoinaan siellä liikkuessa ottamatta. 80-luvun puolella onnistuin onnekseni saamaan yhden tämmöisen filmille tässä alkuperäisessä asussaan. | ||||
|
23.08.2022 22:33 | Markku Pulkkinen | ||
| 1018/1118 -sarjan läntinen kääntöpiste oli Innsbruck, mihin ne vetivät jopa pikajunia (D- ja E -Züge) ainakin vielä 70-luvulla. Sarjaa käytettiin paljon Salzgammergutin radalla, joka siis haarautuu Wien-Salzburg -pääradasta. Varhemmin ne kulkivat jopa Tauernin radalla. 1018.101 ja 1118.01 olivat alkuperäisiä Deutsche Reichsbahnin vetureita(E 18 046 ja E 18 42). Pahoin vaurioituneina jäivät sodan jälkeen Itävaltaan, jossa ne korjattiin käyttökuntoon. HG-Ausbesserungiin asti ne myös olivat ulkoasultaan E 18 -sarjan kaltaisia, poiketen kylkien ilmanottoaukkojen osalta alkuperäisistä itävaltalaisista sisarvetureistaan. 1118.01:n huippunopeus oli muusta sarjasta poiketen 150 km/t, sitä käytettiin jonkin verran myös nopeuskoeajoissa Westbahnilla. | ||||
|
19.08.2022 16:19 | Markku Pulkkinen | ||
| 4061 suunniteltiin alun perin nopeiden ja keveiden kaupunkien välisten pikajunien ("Städteschnellzüge") vetoon, matkatavaraosastolla oli tarkoitus korvata kokonainen matkatavaravaunu. Tämä suunnitelma ei sellaisenaan toteutunut, pääosan vedettävistä junista muodostivat paikallisjunat, matkatavaraosasto jäi vähälle käytölle. 70-luvun puolimaissa sarja "ylennettiin" vetureiksi, sarjamerkinnäksi muutettiin 1046. | ||||
|
02.04.2022 13:21 | Markku Pulkkinen | ||
| Näitä saattoi loppuikoina nähdä myös nuo äärimmäiset kanget poistettuina, jolloin vain moottoroidut akselit oli kangella yhdistetty. Itse bongailin näitä joskus 80-luvun lopuilla Stainach-Irdningissä ja Selzthalissa, joka olikin muutamille vanhoille veturisarjoille viimeinen sijoituspaikka. | ||||
|
20.02.2022 12:48 | Markku Pulkkinen | ||
| Kyllä nämä veturit alunperin rakennettiin nimenomaan pikajunavetureiksi, alkukielellä "Gebirgs-Schnellzug-Locomotive" (huom oikeinkirjoitusasu). Aluksi koko sarja sijoitettiin Innsbruckiin, josta käsin ne vetivät pikajunia Arlbergin ja Brennerin radoilla. Olivat varsin erinomaisia koneita tehtävässään. On otettava huomioon että yli 20 promillen nousuissa nopeus ei ole tärkein suoritusarvo. 20- 30 lukujen taitteessa sarjat 1570 ja 1670 alkoivat syrjäyttää niitä tasamaaosuuksilla Tirolissa. Vasta Reichsbahnin E 94 (myöh. ÖBB 1020) alkaen vsta 1940 siirsi 1089 ja 1189 sarjat lopullisesti (parannettu versio, tehokkaampi ja huippunopeus 75 km/h) "toisarvoisempiin" tehtäviin. Valitettavasti näistä vanhemmistä Itävaltalaisista vetureista on niukalti tietoa muulla kuin saksan kielellä. | ||||
|
13.12.2021 12:16 | Markku Pulkkinen | ||
| Olen aina ohikulkiessani kummastellut VR -logon liian ylös lipsahtaneita siipiä tuossa keskimmäisen tankin kyljessä. | ||||
|
13.12.2021 12:14 | Markku Pulkkinen | ||
| Tuo logokaan, siipipyörä, ei ole ollut herran moneen vuosikymmeneen käytössä. Kyltin asettelu ja "fontti" voisi viitata n neljän vuosikymmenen taakse, muuten se näyttää kuin olisi eilen siihen ruuvattu. | ||||
|
08.12.2021 11:17 | Markku Pulkkinen | ||
| Täällä toinen eläkeläinen ihmettelee myös postin hommaa. Toisivatkohan postivaunut helpotusta tilanteeseen? Minulle on jo 40 vuotta tullut saksalainen Eisenbahn-Magazin luotettavasti kuin juna aina ajallaan. Marraskuun numeroa ei tullut ollenkaan, se lähetettiin erikseen pyydettyäni ja ilmaiseksi, vaikka vika ei nähtävästikään ole lehtikustantamossa. Joulukuun numeron olisi pitänyt tulla jo pari viikkoa sitten, vaan eipä ole näkynyt. Ehkäpä lajittelukeskuksessa on joku junafriikki, joka lukee lehteni kannesta kanteen ennen kuin pistää eteenpäin? Noissa muinaisissa postivaunuissahan oli muuten palvelu, josta tänään enää voi vain uneksia. Pikajunissa kulkevien postivaunujen kyljessä oli luukku, josta saattoi laittaa kirjelähetyksen postin kuljetettavaksi. Itsekin laitoin useita kirjeitä Kannuksen asemalta iltapäivällä pysähtyvän pikajunan postivaunuun kohti etelää. Vaan mahtaako kukaan enää kirjeitä lähetellä? | ||||
|
09.11.2021 17:14 | Markku Pulkkinen | ||
| Kiva kun laitoit kuvan tilaisuudesta. Omani menivät enemmän tai vähemmän pieleen. | ||||
|
07.11.2021 18:58 | Markku Pulkkinen | ||
| Eilen oli Kiskopolun sillan alla kaksi hiilikuormassa olevaa Vokkia, mitä hieman ihmettelin kun en mokomia ole herran aikoihin näillä leveysasteiila nähnyt. | ||||
|
Kuvasarja: PoRha 21 v. |
23.10.2021 17:39 | Markku Pulkkinen | ||
| Hienoja kuvia, mutta missä välissä ehdit Aapo ne kaikki ottaa, kun olit kiinni ajohommissa mittakaavassa 1:87? | ||||
|
22.10.2021 08:54 | Markku Pulkkinen | ||
| Minä ainakin katselen mielelläni Sm -junien kuvia täällä Oulun korkeudella, täällä kun ei noita kamppeita näe muuten ollenkaan. Erityisen mielenkiintoisen tästäkin kuvasta tekee se, että se on otettu jossain muualla kuin pääkaupunkiseudun lähiliikennealueella. Toivottavasti laitat Onni jatkossakin kuvia Sm- ja muistakin junista kaakonkulmalla tai muualla tälle palstalle. | ||||
|
10.10.2021 10:19 | Markku Pulkkinen | ||
| Onpa metka letka! Ja kaikki punaisia. Samanlaisia nippuja näkyi joskus vuosikymmeniä takaperin Oulusta pohjoisen kun deeverit menivät hakemaan sotilasjunia Rovajärven ampumaleirien pååttyesså. Joskus 70-luvun lopussa bongasin kuusi deeveriä kolmivaunuisen matkustajajunan keulilla. Kameraa ei ollut mukana enkä ehtinyt kaivamaan älykännykkää taskusta. | ||||
|
28.09.2021 07:29 | Markku Pulkkinen | ||
| Hieno tunnelma tuossa kuvassa! Olivatko ne rajan takana Suomen vai Venäjän puolella? Olisikohan jo voimassa Venäjällä kaavaillut uudet säännökset, että jalostamatonta raakapuuta ei enää saisi viedä maasta. Haluavat ilmeisesti buustata kotimaista puunjalostustuotantoa. | ||||
|
Kuvasarja: Kiruna-Riksgränsen |
13.09.2021 15:08 | Markku Pulkkinen | ||
| Hieno kuvasarja. Viime vierailusta malmiradan pohjoisella osuudella on itsellä liki 20 vuotta. Kaikki näkyy muuttuneen, silloin oli vielä Dm 3:t ja vanhan malliset sähhköradan portaalit. Olisiko aika käydä uudestaan? | ||||
|
06.09.2021 06:10 | Markku Pulkkinen | ||
| Kolme punaista deeveriä samassa nipussa! Nostalginen otos. | ||||
|
06.09.2021 06:03 | Markku Pulkkinen | ||
| Aikanaan Itävallassa junia bongatessa ja kuvatessa kiinnitin huomiota raivattuihin pusikoihin joillain hyvillä kuvauspaikoilla, jotka olivat tulleet tutuiksi myös sikäläisistä alan julkaisuista. Yhdelle tällaiselle raiviolle osunut paikallinen kanssaharrastaja kertoi junabongareiden ja -kuvaajien talkoilla raivanneen "ampuma-alaa", kuulemma yleinen käytäntö silloin (90 -luvulla) heidän maassaan. | ||||
|
16.08.2021 19:51 | Markku Pulkkinen | ||
| 2/3 vetureista punaisia! Jos tuota keulateippausta vain ei olisi....... | ||||
|
24.07.2021 22:46 | Markku Pulkkinen | ||
| Upea kuva! Oriveden seutuvilla olen aikanaan bongannut ensimmäiset junani, valokuvia ei niistä havainnoista ole, ainoastaan muistikuvia. | ||||
|
16.06.2021 08:49 | Markku Pulkkinen | ||
| Upeita kuvia, suosikkini tässä kuvasarjassa Vectron ja siniset makuuvaunut. Tekstit on mahtavat, kuin radion luonto-ohjelmassa, aihepiiri vain täysin eri. | ||||
|
15.06.2021 09:02 | Markku Pulkkinen | ||
| Hienoja kuvia, mielenkiintoisia junia. Hyvä kun punkkitarkastukset huomioidaa.! | ||||
|
03.05.2021 19:59 | Markku Pulkkinen | ||
| Hieno kuva, juna osana kevätmaisemaa, lisäksi kome PUNAISTA deeveriä ja mahtavat savut. Harmi ettei tule haju mukana, dieselpakokaasun ja lannan huumaavan tuoksun tosin kyllä tästä kuvasta voi muutenkin aistia. Keski-Pohjanmaalla perinteinen lannanlevitysajankohta on ollut juurikin vappu. | ||||
|
10.04.2021 18:01 | Markku Pulkkinen | ||
| Olin Tampereen asemalla katsomassa samaa junaa paluumatkalla etelään. Lisäksi edellä kulki varmistusveturina yksi Dv 12, riittävän monen suojastusvälin päässä. Matkantekoon liittyi muistaakseni sellainen erikoisuus, että meneillään oli lakko, jonka piirissä olivat myös junansuorittajat. Onnistuin näkemään myös Kosyginin ja Kekkosen, viime mainitun toista ja viimeistä kertaa elämässäni. | ||||
|
10.04.2021 17:54 | Markku Pulkkinen | ||
| Hienoja kuvia olet taas laittanut tänne Vorgiin. Todella onnistuneet asetelmat kuvissa, junan ja maiseman sopusointu. | ||||
|
Kuvasarja: Kesäyön huumaa pääradanvarrella |
15.03.2021 11:24 | Markku Pulkkinen | ||
| Hienoja kuvia, Rasmus! Tulipa vähän ikävä niitä aikoja, jolloin työpisteeni Kannuksessa oli samalla Pohjanmaan radan parhaita junabongauspaikkoja. Päiväsaikanaanhan junaliikenne ei tosin ollut näin monipuolista kuin se näkyy viimekesän öinä olleen. Toivotaan että tavaraa alkaa tulevaisuudessa liikkua enemmän kiskoilla. | ||||
|
01.02.2021 08:32 | Markku Pulkkinen | ||
| Olisiko käynyt pyöräsorvissa, mene ja tiedä? Mahtaako Seinäjoellä sellaista olla? Oulussa on joskus näkynyt melko eksoottisiakin kamppeita niillä asioilla. Tuolta puolen varmaan harvemmin Kannuksessa kuvia otetaan. Siellähän oli ennen se kivinen lastauslaituri, jonka päältä kävin muutaman kuvan joskus 90-luvulla ottamassa. Tuolloin oli myös uloin raide sähköistetty. Lohtajan ampumaleirille meneviä joukkoja purettiin ja lastattiin sillä raiteella. VR:n työntekijältä saamani tiedon mukaan (vain tuo yksi tietolähde) tuon raiteen sähköistys olisi sittemmin purettu puolustusvoimien aloitteesta. Asemalle jäi kolme läpiajettavaa sähköistettyä raidetta, joskus ruuhkaisina aikoina olisi kuulemma tarvittu sitä neljättäkin. Sotaväen junakuljetukset siirtyivät sitten melko pian Kokkolaan. Nythän silloisesta ratapihasta ei ole enää juuri mitään jäljellä. | ||||
|
25.01.2021 10:32 | Markku Pulkkinen | ||
| Kuvan laadussa ei ole mitään moittimista, dramaattinen tunnelma välittyy erinomattain tässä kuvaajan itsensä ilmeisesti hätäotokseksi mieltämässä kuvassa. Teknisesti ei niin täydelliset otokset välittäväst useinkin parhaiten kuvan ottamisen hetkellä vallinneen tunnelman. Viittaan tässä legendaarisen sotakuvaajan Robert Capan Normandian maihinnousussa ottamiin kuviin. | ||||
|
21.01.2021 08:14 | Markku Pulkkinen | ||
| Ei liity rautaieaiheesen, mutta amerikkalainen tuttavani kauhistui aikoinaan Suomessa vieraillessaan kun näki KKK-Marketin. Kai ajatteli että siellä on kaupan valkoisia kaapuja ja tervattuja ristejä. | ||||
|
11.01.2021 08:33 | Markku Pulkkinen | ||
| Hieno kuva ja hyvä saateteksti! | ||||
|
28.08.2020 19:22 | Markku Pulkkinen | ||
| Hataran muistikuvani mukaan Reichsbahnin G 20 (Kassel) tyyppisten umpivaunujen joukossa olisi ollut raideleveyden vaihtomahdollisuuden omaavia yksilöitä litteralla Gr 20, r -kirjain tulee sanasta Russland, Venäjä. | ||||
|
19.08.2020 09:53 | Markku Pulkkinen | ||
| Kiva kuva kun on luontoakin mukana. Sininen ja vihreä hyvä tausta kirkkaanpunaiselle kalustoyksikölle. | ||||
|
19.08.2020 09:50 | Markku Pulkkinen | ||
| Hieno kuvasarja, jälleen kerran. Deevereitä kannatta kuvata niin kauan kun niitä vielä Ylivieskankin suunnalla enemmän liikkuu. Taitaa olla piuhat tulossa Kyösti Kallion radalle tuota pikaa. | ||||
|
01.08.2020 07:20 | Markku Pulkkinen | ||
| Tuo kampe on sen verran pienen oloinen, että onkohan rakennettu peräti brittiläisen kuormaulottuman mukaiseksi? | ||||
|
01.08.2020 07:15 | Markku Pulkkinen | ||
| Luulenpa, että jos on keskiverto tienkäyttäjät kyseessä, eivät ole edes huomioineet asiaa. Tai ehkäpä on kyydissä esim tämän sivuston seuraajat, jolloin asia varmasti on saanut arvoisensa huomion. | ||||
|
01.08.2020 07:11 | Markku Pulkkinen | ||
| Upea kuva! Harvinaisempi kuvakulma ja valo on kuin olisi kuvanottoa varten tilattu. | ||||
|
14.07.2020 13:05 | Markku Pulkkinen | ||
| Upea kuva. Enpä muista helmikuuhun asti käytössäni olleelta vakibongauspaikaltanikaan nähneeni tällaisia ohitustilanteita kuin ihan vain pari. Kolmen deeverin ohella huomio tavarajunassa kiinnittyy siihen, että letkassa on kahta eri vaunutyyppiä. Ei niin kovin yleistä nykyään. | ||||