Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
14.04. 05:23 | Lasse Reunanen | ||
| Linkissä s/s Ahdin historia lyhyesti. https://steamship.fi/kaikkilaivat/s-s-ahti/ |
||||
|
|
14.04. 05:18 | Lasse Reunanen | ||
| Kuvassa näkyvä höyryhinaaja Fiskars I on edelleen hengissä ja vieläpä liikkuu höyrykoneen voimin. Alus kulkeentui Osuuskunta Metsäliitolle ja sai nimen Ahti. Useiden uudistusten ja nimenmuutosten jälkeen, oli ammattiliikessä Saimaan viimeisenä höyrykäyttoisenä linjahinaajana 70-luvulle asti ja on nykyään kunnostettuna viimeisen ammattiliikenteen asuun huvialiuksena. Ammattiliikenteen jälkeen öljylämmitys on poistettu ja alus on palautettu halkolämmitteiseksi. Kotisatama Ahdilla on nykyään Lappeenranta . Alus on tiettävästi myynnissä. | ||||
|
12.03. 22:59 | Lasse Reunanen | ||
| Luova ratkaisu kevyen liikenteen alikulkuun. | ||||
|
07.03. 13:37 | Lasse Reunanen | ||
| Lihasmuisti on kummallinen asia. Vaikka itsekin olen tottunut ajamaan mitä erilaisimmilla autoilla ja työkoneilla, niin joitain hupsuja asioita sattuu. Monesti on käynyt, että kun on suunnanvaihimella varustetulla traktorilla tai trukilla ajanut päivän ja sen jälkeen lähtee auton rattiin, niin kovasti tulee suuntavilkkua käytettyä, kun pitäisi peruuttaa. Suunnanvaihtimen käyttövipu siis traktorissa on samalla paikalla ratin alla, kun henkilöauton vilkkuviiksi. | ||||
|
05.03. 01:43 | Lasse Reunanen | ||
| Suhteellisen iäkäs pyöräkuormain urakoitsijalla. Keltapunaiset rekisterikilvet korvattiin mustanumeroisilla v. 1975. No ei se ole kuin reiluu 20-vuotias, mutta tuolloin konekalusto kehittyi nopeasti ja vanhanaikaiset poistuivat urakointikäytöstä suhteessa nuorempina kuin nykyään. | ||||
|
21.02. 20:21 | Lasse Reunanen | ||
| Ehdottomasti olen Timon kanssa samaa mieltä. | ||||
|
|
20.02. 19:35 | Lasse Reunanen | ||
| Työkone se onkin ja parhaasta päästä. Ei niitä huviajoon ole hankittu. Hyvä, että nykyäänkin työkalu joskus vielä saa näyttää työkalulta, eikä tuotakin ole verhoiltu peräpuikkoa muistuttavaan muovikuoreen. | ||||
|
24.01. 16:05 | Lasse Reunanen | ||
| Kuplavolkkarin takaikkunaa suurennettiin sen takia aina vähän kerrassaan jokaisessa uudistuksessa, että näkisi paremmin, kun kehitys kulkee ohi. | ||||
|
19.01. 13:27 | Lasse Reunanen | ||
| Sääli kun tuolta Boresta tuhottiin höyrykone niinkin myöhään kuin 1987. | ||||
|
16.01. 06:47 | Lasse Reunanen | ||
| Roitsin moottorin varaosahuoltoa helpottaa mallien vähyys. Eri kokoiset moottorit perustuvat samoihin komponentteihin, sylinterimäärää lisäämällä on moottoria suurennettu. Samoista komponenteista syntyy 1-6 sylinterinen, onko velä V8:kin? Toisistaan eroavia osia ei montaa ole, kampi- ja nokka-akselit, kampikammio, ruiskutuspumpou, imu- ja pakoputkisto, jäähdytysilman ohjainpellit, siinäpä lienee tärkeimmät. Muokattu. Itseasiassa samoista komponenteista taisi syntyä jopa V10 ja V12 moottorit. |
||||
|
07.01. 03:15 | Lasse Reunanen | ||
| Suomessa ei käsittääkseni ole jäljellä kuin yksi Republic -kuorma-auto. Se on nykyään entisöitynä Veteraaninuorma-autoseuralla. Linkissä lisätietoja Republiceista Suomessa. https://vetku.fi/julkaisut/autoesittelyja/republic-1912-1929/ | ||||
|
03.01. 03:45 | Lasse Reunanen | ||
| Onko tuolla matkustajaliikennettä vai onko istuin vain olemisen takia? | ||||
|
02.01. 16:50 | Lasse Reunanen | ||
| Eikös nuo yleensä asemalla ole himmennetyin valoin, jos pysähtyvät? | ||||
|
30.12.2023 05:46 | Lasse Reunanen | ||
| Eipä se olekaan Michelin vaan Firestone Military NDT. | ||||
|
30.12.2023 05:35 | Lasse Reunanen | ||
| Onko traktorin kiskopyörissä jonkinjainen hydrauliveto vai onko ne vaan ohjaamassa ja liikkuminen tapahtuu kumipyörien välityksellä? | ||||
|
25.12.2023 17:15 | Lasse Reunanen | ||
| Tuollaisen Range-Roverin takapenkillä matkustin lapsena paljon. Väri oli sinapinkeltainen ja rekisteri MAU-150. | ||||
|
14.12.2023 19:46 | Lasse Reunanen | ||
| Syksyllä julkaistiin joku kartta ilmaston lämpötilasta. Valtaosa maailmasta oli normaalia lämpimämpää, mutta Suomi ja osin Ruotsi ja Norja olivat sinisiää ja seöväsit keskiarvoa kylmempiä. No mihin johtopäätökseen tämä johtaa? Ilmiselvästi sietämättömällä verojen ja yleisen hintatason korotuksella saadaan ilmasto viilenemään. | ||||
|
12.12.2023 19:58 | Lasse Reunanen | ||
| Olisiko joillain rataosilla strategista merkitystä ja ne olisi helpommin käyttöönotettavissa tarpeen vaatiessa? Silloin kyllä luulisi olevan kannattavaa jotenkin huoltaa niitä myös. Ainakin Taivalkosken radan näkisin olevan uskoisin olevan merkittävä huoltoreitti mahdollisesti (ei toivottavasti) tulevaisuudessa. | ||||
|
11.12.2023 02:34 | Lasse Reunanen | ||
| Aiemmin Erkki otti puheeksi nuo 4- ja 5-akseliset autot tai oikeammin niiden puutteen. Eikös niiden puute johtunut pääosin Suomen lainsäädännöstä, mikä ei sallinut moniakselisia autoja? Sisu sitten 80-luvulla onnistui lobbaamaan lakimuutoksen, joka mahdollisti moniakseliset. Ensimmäiset 4- ja 5-akseliset Suomessa oli S-sarjan Sisuja. | ||||
|
11.12.2023 02:02 | Lasse Reunanen | ||
| Mullekin tuli Viikinki Volvo L385/485 mieleen, mutta en takuuseen mene. Puuauto kuitenkin, koska puskurin kulmista lähtee Joutsalaisen tukivaijerit. | ||||
|
|
10.12.2023 23:09 | Lasse Reunanen | ||
| Tuo vasemmalla edessä omeva auto onkin haasteellisempi tunnistettava. Niin on pimeä ja epäselvä kuva. | ||||
|
|
08.12.2023 15:08 | Lasse Reunanen | ||
| Itsekin muistan nähneeni linja-auton alustoja siirtoajossa, eli on pakko olla 80-lukua. Kävin vuosituhannen vaihteessa Carruksella tutustumassa, niin muistelisin siellä kerrotun, että vielä 90-luvulla olisi ajamalla tuotu runkoja. Silloinhan ne olivat jo lyhyitä mihin koritehdas hitsasi väliosan haluamallaan lattiakorkeudella ja tavaratilalla. Tehdasalueella siirtelevät noita yhä ajamalla kaiketi. | ||||
|
|
08.12.2023 03:50 | Lasse Reunanen | ||
| Tuo Scania 111 Super (Super tarkoitti turboahtimella varustettua moottoria ja tuo kuskin puoleisessa maskissa oleva vaakaviiva on Super-teksti) lienee tuliterä. Autossa ei näytä olevan rekisterikilpeä ja runkoaisatkin kiiltelee puhtaassa maalissa, eikä niiden päällä näy minkäänlaisia päällirakenteita. Ei edes apurunkoa, johon vaihtolavalaite tai tukkipankot kiinnittyisi. Ei ole myöskään mitään aikakauden varusteita, ei edes ojakeppejä eikä Michelin-ukkoja. Olisiko juuri satamaan laivattu auto ollut tuollaisessa paikassa odottamassa siirtoajoa päällirakenteiden asennukseen ja varusteluun? | ||||
|
29.11.2023 08:55 | Lasse Reunanen | ||
| Lava Crown oli paljon yleisempi kuin voisi kuvitella. Lienee pakettiautojen verovapaudella ollut osuutta. Ja erikoisuuden takia niitä harrastajat ovat onnistuneet säästämään suhteellisen paljn maahantuontimäärään nähden. Usampia itsekin tiedän olevan edelleen tallessa. | ||||
|
18.11.2023 03:52 | Lasse Reunanen | ||
| Itse olen aktiivinen vanhojen koneiden ja ajoneuvojen harrastaja. On ja on ollut (isälläni ja minulla) elämän aikana kaikkea höyrylaivasta lähitien bussia, traktoria, autoja, veneenmoottoreita, ym. Yhtään raideliikenneajoneuvoa ei ole vielä ollut. Sen päätöksen olen tehnyt, että yhtään laitetta en hanki, ellei ole tarjota kattoa päälle. Muuten se on tavaran hamstraamista ja se laite säilyy siellä jonkun navetan takana samoin, missä on ollut viimeiset vuosikymmenetkin. Ei tarvitse mikään lämmin halli olla, mutta joku sääsuoja. Toki jos joku harvinainen laite on naulatehtaalle menossa, pitää se pelastaa, mutta pyrin käyttämään silloin suhteitani löytämään jonkun muun harrastajan taltioimaan laitteen, mikäli ei säilytyspaikkaa itsellä ole tai resursseja saattaa laitetta edes jonkunlaisen huolenpidon alle. Välivarastossa pihalla on joitain laitteita ollut. Omistaminen ei itselleni ole tärkeää, vaan vanhan kaluston ja petinteiden säilyminen. Mielummin näen laitteen jonkun muun kunnostamana kuin oman pihan perällä ruostumassa. | ||||
|
|
18.11.2023 01:08 | Lasse Reunanen | ||
| Jos ei ole tarkoitus liikutella kalustoa pitempään aikaan, niin yksinkertainen vaunun/veturin rakenteisiin osin tukeuva puukehikko ja pressut sen päällä maksavat itsensä nopeasti säästönä tulevissa korjauskuluissa. Toki siihen sekstaa kakkosnelosta ja lautaa menee huomattava määrä, mutta suojaa vedeltä. Ilkivaltaakin saattaa vähentää, kun töhryt ei ole näkyvissä. Jos pressuja töhrivät, niin eipä se niin paljon haittaa. | ||||
|
16.11.2023 02:31 | Lasse Reunanen | ||
| Eikös sekin muuttunut, että urheiluseurojen talkootyö on verollepantava? Ja useimmilla aloilla edellytetään työturvallisuus-, ym. kortteja, mitkä pitää löytyä myös talkoolaisilta. | ||||
|
14.11.2023 17:48 | Lasse Reunanen | ||
| Kaivurissa mulla on mukana tuollaiset langat, mitkä Ari-Pekka mainitsi. Kuparilangasta väännetyt tosin. Niillä oikeasti löytää sähkökaapelit ja vesiputket maasta. Ammatikseni kun en kaiva, niin ei kaapelitutkaa toinna investoida. Noilla langoilla olen pärjännyt ja tavan metallinpaljastimella. | ||||
|
|
13.11.2023 16:00 | Lasse Reunanen | ||
| Eräällä sahalla olin 2000-luvun alkupuolella tukkilajittelijana. Voi hyvä tavaton sitä langan määrää, mitä venäjänpuihin oli surrattu. Osa oli puihin kiinni kasvanutta. Metallinpaljastin piippasi yhtenään ja raakkitaskuun meni jostain kuormasta jopa puolet. | ||||
|
11.11.2023 19:51 | Lasse Reunanen | ||
| Tuo pitkä putki vääristää kuvaa melkoisesti. Onhan tuo tasoristeyksessä oleva W123 Mersukin ihan hupsun näköinen. Esim. B-pilari on kolme-neljä kertaa liian paksu. | ||||
|
|
11.11.2023 02:16 | Lasse Reunanen | ||
| Toista lapetta ei näy talosta. Olisiko voitu tehdä elintasosiipi jatkamalla toista lapetta, eteinen, sisävessa ja pikkusauna mahdutettu tuohon. Kaverin entiseen taloon oli tehty laajennus noin, kun korkeus oli riittävä. Mutta tuossa radan takana maa on oudon tasaista ja matalaa pusikkoa. Onko ollut kolmaskin raide aiemmin? |
||||
|
|
10.11.2023 22:15 | Lasse Reunanen | ||
| Arvaa Miitre mitä olen tässä parina iltana touhunnut? Koneella on auki vanhat kartat ja sreet view. | ||||
|
|
10.11.2023 21:37 | Lasse Reunanen | ||
| Voiko olla Höljäkkä? Juna tulisi Nurmeksen suunnasta. | ||||
|
|
10.11.2023 03:39 | Lasse Reunanen | ||
| Veturin takaa kun katsoo horisonttiin, niin metsä näkyy melkoisen kaukana. Eli oletettavasti ollaan jonkunlaisen mäen tai vaaran päällä. | ||||
|
06.11.2023 17:30 | Lasse Reunanen | ||
| Nämä momemmat ovat uniikkeja koekappaleita. Elcat teki kolma sähköhenkilöautoa, yhden perustaja oli Citroen AX eli kuvassa taempi. Koemallit tehtiin myös ATW Microcariin ja City-Cariin perustuen. https://monamicitroen.blog/2022/11/01/citroen-sahkoautoilua-suomessa-kolme-vuosikymmenta-sitten/ |
||||
|
26.10.2023 22:03 | Lasse Reunanen | ||
| Samalla romiksella on toinenkin SR1, missä on 3095 numerolaatat paikallaan. Pasi Ohtonen tiesi tämän olevan 3099. Vai pnko tämä 3095 eri puolelta kuvattuna? | ||||
|
06.12.2022 04:08 | Lasse Reunanen | ||
| Oman tielanan runko on 1800-luvun lopulta, samoin kuin ponttoonilaiturin ankkurit. | ||||
|
20.10.2022 14:07 | Lasse Reunanen | ||
| Tyypillistä Mikkeliä, kun katsoo rappusten asettelua... | ||||
|
13.10.2022 03:53 | Lasse Reunanen | ||
| Taustalla vielä joku toinen Risto vai onko tuo.Pekka? En tuosta keulan sivukuvasta niitä erota. | ||||
|
12.10.2022 22:07 | Lasse Reunanen | ||
| Kuvausvuosi olisi helposti selvitettävissä, jos jossain on saatavilla Karhumäki oy:n ilmavalokuvien tiedot. Linkin kuvassa 4075 on sama rakennustyömaa nostureineen. Lienee samaa kuvasarjaa, hetkeä myöhemmin tai aiemmin otettu. https://www.kerailyraha.fi/verkkokauppa/shop.php?sivu=tuote&tuoteid=5224 | ||||
|
15.09.2022 15:44 | Lasse Reunanen | ||
| Jopas on garvaan kirjoitettu r a u t a t i e a s e m a . | ||||
|
Kuvasarja: Katsaus Sallan rataan välillä Kelloselkä - rajavyöhyke |
13.09.2022 23:35 | Lasse Reunanen | ||
| Varkaushan se oli, mutta suomettuneessa Suomessa ei sitä olisi virallisesti uskallettu purkaa. | ||||
|
Kuvasarja: Katsaus Sallan rataan välillä Kelloselkä - rajavyöhyke |
12.09.2022 23:15 | Lasse Reunanen | ||
| Oli erittäin isänmaallinen teko käydä purkanassa rataa, tuomion sijaan tekijät olisi pitänyt palkita. | ||||
|
16.08.2022 19:10 | Lasse Reunanen | ||
| Sen vielä ymmärtäisi, että täysin välinpitämättömästi säilytetään, jos noita olisi paljon säästynyt, kuten vaikka lättiä, mutta kun on ainokainen. On vain ajan kysymys, eikä välttämättä edes pitkän ajan, kun alkaa olka riski katon romahtamisrsta lumikuorman takia realisoitua. Varmasti on jo korroisio rakenteita niin vahvasti nakertanut. | ||||
|
|
16.08.2022 15:55 | Lasse Reunanen | ||
| Alkavat olla jo menetettyjä. Noihin kun olisi 20 v sitten talkoilla tehty kakkosnelosesta ja peltikatteesta kevyen katoksen ainanaan päälle, niin mitään merkittäviä vahinkoja ei olis käynyt. 2x4 runko, peltikate ja pressuseinät olisi kustantaneet joitain tuhansia, aivan murto-osan siitä mitä nyt merkittävien vaurioiden korjaus maksaa. Lumikuorman kestokin olisi ollut helposti ratkaistavissa oikealla suunnittelulla. Kattorakenne olisi saatu tuettua junaan vaurioittamatta sitä. Sitten jos joskus olisi haave entisöidä tuo, pitäisi kate luonnollisesti purkaa pois, se ei siis olisi mikään talli. Käsittämätöntä omaisuudenhoitoa. | ||||
|
15.08.2022 22:21 | Lasse Reunanen | ||
| No sieltähän se ajankohta löytyi, kun vaan ymmärsi kuvasta katsoa numeron... | ||||
|
15.08.2022 22:17 | Lasse Reunanen | ||
| Vertailin useita Wellamon ja Oihonnan kuvia, niin Wellamon rungossa avoimien lastiovien perän puolella oven alareunan korkeudella on jokaisessa kuvassa musta piste, ikkunaventtiili tai joku muu avattava luukku, tms. Oihonnan kuvissa sitä ei näy yhdessäkään. Eli melkein varmasti voin julistaa tuon laivan Oihonnaksi. Elisiis silloin se on kuvattu 16.5.1898 jälkeen. | ||||
|
|
15.08.2022 22:00 | Lasse Reunanen | ||
| Tuon Oihonnan tai Wellamon erottaminen on hieman haasteellista. Joitain eroja niissä kuitenkin oli. Jos on kuvattu heti valmistumisen jälkeen 1898, on kyseessä Oihonna, koska Wellamon runko oli aluksi musta. Se kuitenkin maalattiin hyvin varhaisrssa vaiheessa valkeaksi. Tarkkaa ajankohtaa en tiedä. Kuitenkin 1903 onnettomuudesta säilyneissä valokuvissa se on jo valkea. Uskoisin värinvaihdon tapahtuneen jo ensimmäisen tai toisen vuoden aikana. Mutta tämä on toistaiseksi oletus. Toisaalta en ole nähnyt Oihonnasta yhtään valokuvaa, missä ei takana yläkannella ole kankaisen suvikatteen kannatinkaaria. Wellamossa taasen ei noita kaaria eikä katetta alkuvuosina ollut. Eli vahvasti veikkaisin Wellamoksi, mutta en keväällä 1898. Toki voi olla Oihonnakin ensivisiitillään Helsingissä, mikäli nuo suvikatteen kaaret ei olleet siinä aivan alusta asti. Oihonna saapui Helsinkiin 16.5. ja aloitti linjaliikenteen 22.5. Wellamo saapui 2.3. 1898 Hankoon ja liikennöi aluksi sieltä käsin, ensivisiitin ajankohtaa Helsinkiin en tiedä. Mutta vahvemmin veikkaisin kevättä 1899 tai 1900. |
||||
|
|
15.08.2022 21:01 | Lasse Reunanen | ||
| Tuo vasemmanpuoleinen laiva on s/s von Döbeln. Sekään ei auta kuvan ajoittamiseen, oli FÅA:n laivastossa vuodesta 1892 vuoteen 1941 lukuunottamatta takavarikkoa 1. maailmasodan aikana. | ||||
|
|
15.08.2022 20:31 | Lasse Reunanen | ||
| Oikealla näkyvän laivan keula on Effoan s/s Orionin keula, mutta sen tunnistaminen ei auta kuvan ajoittamiseen mitenkään. | ||||
|
|
15.08.2022 04:06 | Lasse Reunanen | ||
| Finnasta löytyvissä vuona 1938 otetuissa valokuvissa on vielä satama-allas täyttämättä ja muutenkin sataman ulkoasu hyvin samankaltainen. | ||||